Lue keskustelun säännöt.
Suomalaiset naiset eivät imetä suositusten mukaisesti
31.05.2008 |
Duodecim 5/2008:
"Miksi imetys ei onnistu Suomessa suositusten mukaisesti?
Lähetä palaute artikkeliin
Imetyksen suosion vähennyttyä kaikkialla ja imetyksen terveyshyötyjä koskevan tutkimustiedon lisäännyttyä WHO ja UNICEF julkaisivat vuonna 1989 Baby Friendly Hospital -ohjelman, jonka tavoitteena on imetyksen suojeleminen, edistäminen ja tukeminen kaikkialla maailmassa (A joint WHO/Unicef Statement 1989). Kansanterveyslaitos nimitti vuonna 2007 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on ehdottaa keinoja, joilla Suomessa lisättäisiin imetysmyönteisyyttä ja parannettaisiin äideille annettavaa imetystukea.
WHO suosittelee kuuden kuukauden täysimetystä ja imetyksen kokonaiskestoksi kahta vuotta (Savilahti 2005). Tavoite on, että 80 % 4-6 kuukauden ikäisistä lapsista saisi ravinnokseen yksinomaan rintamaitoa. Suomen Lastenlääkäriyhdistys suosittaa yksinomaisen rintaruokinnan tavoiteajaksi 4-6:ta kuukautta ja imetyksen kestoksi yhtä vuotta.
Osittainen imetys on ilahduttavasti yleistynyt ja pidentynyt Suomessa, mikä on arvokasta. Alle kuukauden ikäisistä lapsista 93 % saa osittain rintamaitoa, puolivuotiaina 60 % ja vuoden iässä 36 %. Kuitenkin yksinomaisesti imetettyjä on vain 60 % alle kuukauden ikäisistä, 15 % viiden kuukauden ikäisistä ja 1 % yli puolivuotiaista (Hasunen ja Ryynänen 2006). Ruotsissa lapsista on täysimetyksellä viikon iässä 88 %, neljän kuukauden iässä 61 % ja puolivuotiaana 16 % (Socialstyrelsen 2007). ---"
Kommentit (8)
"--- Vauvamyönteisyysohjelman moni kohta toteutuu meillä hyvin, kuten varhainen ihokontakti, ensi-imetys synnytyssalissa ja vierihoito. Lisämaidon antamista vältetään niin, että synnytyssairaaloissa osa vastasyntyneistä laihtuu jopa yli 10 % ensi elinpäivinään ja vauvoja tulee kotoakin sairaalahoitoon kuivuman takia. Synnytyssairaalassa annettu lisämaito korreloi imetyksen lyhyempään kestoon. Tosin tutkimuksissa ei ole analysoitu lisämaidon antamisen syitä. Lisämaitoa saaneen lapsen äiti voi rintamaidon riittämättömyyden pelossa jatkaa lisämaidon antoa kotonakin, mikä vähentää lapsen imemishaluja ja maidoneritystä. Imetyksen lopettaminen liittyy yli puolessa tapauksia maidon riittämättömyyteen (Hasunen ja Ryynänen 2006).
Suurin osa äideistä hyötyy asiantuntevasta imetysohjauksesta synnytyssairaalassa ja neuvolassa (Verronen 1988). Henkilökohtainen, saman henkilön antama ja toistuva opastus on nykyisin lähinnä ihanne. Äidit ja lapset kotiutetaan kahden-kolmen vuorokauden kuluttua synnytyksestä, jolloin maidoneritys on vasta alullaan. Neuvoloiden mahdollisuudet riittävään ja oikea-aikaiseen imetysohjaukseen ovat rajalliset. Äidin oma motivaatio on olennainen asia, mutta myös puolison ja muun lähipiirin jatkuva tuki ja kannustus ovat tärkeitä. Vertaistuki ja imetystukiryhmät ovat niin ikään merkityksellisiä.
Mielestäni tärkeimmät esteet imetyksen jatkumiselle ovat henkilökohtaisen opastuksen riittämättömyys ja yleiset asenteetkin. Ne voisivat olla vielä suopeampia imetystä kohtaan; pullomaito koetaan ongelmattomaksi vaihtoehdoksi.
Osa äideistä ei voi imettää, mm. 6 % sairauden tai lääkityksen takia (Hasunen ja Ryynänen 2006). Heitä on tuettava hyvin ja ohjattava lapsen turvallista pulloruokintaa. Liiallinen imetysinnostus ei myöskään saa johtaa lapsen nääntymiseen, laihtumiseen tai liikaan kellastumiseen äidin rinnoilla tai äidin väsymykseen ja turhautumiseen (Modi 2007). Terveydenhoitohenkilöstön on osattava tunnistaa riskitilanteet ja varmistaa imeväisen riittävä ravinto, kasvu ja kehitys.
Kirjallisuutta
A joint WHO/Unicef statement: Protecting, promoting and supporting breast-feeding. Geneve: WHO 1989.
Akonberg AK, Heller RF. Assessing the population impact of low rates of breast feeding on asthma, coeliac disease and obesity: the use of a new statistical method. Arch Dis Child 2007;92:483-5.
American Academy of Pediatrics. Breastfeeding and the use of human milk. Pediatrics 2005;115:496-506.
Chantry J, Howard CR, Auinger P. Full breastfeeding duration and associated decrease in respiratory tract infection in US children. Pediatrics 2006;117:425-32.
Dewey KG, Nommsen-Rivers LA, Heinig J, Cohen RJ. Risk factors for suboptimal infant breastfeeding behavior, delayed onset of lactation, and excess neonatal weight loss. Pediatrics 2003;112:607-19.
Hasunen K, Ryynänen S. Imeväisikäisen ruokinta Suomessa vuonna 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:19. Helsinki 2006.
Marild S, Hansson S, Jodal U, Oden A, Svedberg K. Protectice effect of breastfeeding against urinary tract infection. Acta Paediatr 2004;93:164-8.
Modi N. Avoiding hypernatremic dehydration in healthy term infants. Arch Dis Child 2007;92:474-5.
Owen CG, Martin RM, Whincup PH, Smith GD, Cook DG. Effect of infant feeding on the risk of obesity across life course: a quantitative review of published evidence. Pediatrics 2005;115:1367-77.
Quigley MA, Kelly YJ, Sacker A. Breastfeeding and hospitalization for diarrheal and respiratory infection in the United Kingdom Millenium Cohort Study. Pediatrics 2007;119:e837-42.
Savilahti E. Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa. Duodecim 2005;121:2189-93.
Silfverdal SA, Ekholm L, Bodin L. Breastfeeding enhances the antibody response to Hib and Penumococcal serotype 6B and 14 after vaccination with conjugate vaccines. Vaccine 2007;25:1497-502.
Socialsytrelsen. Amning av barn födda 2005. Sveriges officiella statistik. Statistik - Hälsa och sjukdomar 2007:12. www.socialstyrelsen.se
Verronen P. Rintaruokinnan edistäminen synnytyssairaalassa ja lastenneuvoloissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 1988.
Virtanen SM, Knip M. Nutritional risk predictors of beta cell autoimmunity and type 1 diabetes mellitus at young age. Am J Clin Nutr 2003;78:1053-67.
ANNA-LIISA JÄRVENPÄÄ, dosentti, erikoislääkäri, ylilääkäri
HYKS:n naisten ja lastentautien tulosyksikkö, lastentautien vastuualue, neonatologia
Kätilöopiston sairaala
PL 610, 00029 HUS"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näille mammoille on tästä puhua... Niiden mielestä asia ei koske meitä.
Mutta miettikääpäs: mitä jos juuri teidän vauva olisikin se joka pelastuu kuolemasta ripuliin imetyksen ansiosta (siis täällä Suomessa, täälläkin kuolee vauvoja ripuliin).
Muutenkin, sillä on oikeasti väliä imettääkö vai ei. Mun mielestä suuri syy sille ettei imetys onnistu on neuvolan ja sukulaisten puutteelliset/virheelliset tiedot imetyksestä.
Sain joka tarkastuksella neuvolassa, siitä lähtien kun lapsi oli 6kk, kuulla samaa virttä: "Nyt olisi jo aika lopettaa imettäminen. Lapselle ei ole enää mitään hyöty imettämisestä. Ethän sentään syötä yöllä? Siitä menee hampaat pilalle yms." Pitäisikö ensin valistaa terveydenhuoltoalan henkilöstöä?
Itse en pitänyt imetystä mitenkään tärkeänä asiana, kun aloin odottaa esikoista. Veljen vaimo antoi silloin mulle luettavaksi Ritva Kuusiston Imetä oikein -kirjan (yli 20 vuotta sitten), ja silloin mulle valkeni, mitä imettäminen on. Jos en olisi tuota kirjaa lukenut, niin tuskin olisin jaksanut esikoisen imetyksen kanssa taistella. Hyvä, jos olisin imettänyt ollenkaan. Anoppi olisi joka käänteessä ollut tyrkyttämässä tuttelia, mutta sitä en antanut lapselle kertaakaan. Täysimetin häntä reilun puoli vuotta, mikä oli ihan tavatonta tuohon aikaan, ja kaikkiaan imetin häntä n. 2 vuotta. Myös seuraavaa neljää lasta täysimetin puoli vuotta, kaikkiaan reilusti yli vuoden, nuorinta 3-vuotiaaksi. Hän ei sairastanut tuon kolmen vuoden aikana muuta kuin vesirokon ja yhden nuhakuumeen.
...sille ei paljoa mahda edes suositukset!
Terv. kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...sille ei paljoa mahda edes suositukset!
Terv. kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan.
väitetään että on ihan sama imettääkö vai antaako korviketta. Eri asia jos ei voi, sitten ei voi.
"--- Imetyksen terveyshyödyt lapsella ja äidille ovat lukuisat (American Academy of Pediatrics 2005, Savilahti 2005). Kehitysmaissa imetys vähentää imeväiskuolleisuutta. Länsimaissakin imetetyillä lapsilla esiintyy vähemmän sairaalahoitoon johtavaa keuhkokuumetta ja ripulitauteja (Quigley ym. 2007), toistuvia otiitteja (Chantry ym. 2006) ja virtsatietulehduksia (Marild ym. 2004). Rokotusten teho voimistuu imetetyillä lapsilla pulloruokaa saaneisiin verrattuna (Silfverdal ym. 2007). Imetys näyttää ehkäisevän tyypin 1 diabetesta (Virtanen ja Knip 2003) ja varhaista lapsuusiän keliakiaa (Akonberg ja Heller 2007). Se saattaa lievittää ja hidastaa atooppisten oireiden alkua (Akonberg ja Heller 2007). Vähintään neljä kuukautta imetetyt lapset ovat kouluiässä harvemmin lihavia ja heidän verenpaineensa on matalampi kuin lyhyemmin imetetyillä (Owen ym. 2005). Imetys on taloudellisin pikkulapsen ravitsemuksen muoto, ja sen kautta saatavat terveyshyödyt, kuten vähempi sairastuvuus infektioihin, tuottavat säästöjä.
Suomessa pitkä äitiysloma mahdollistaa suositusten mukaisen imetyksen, ja maamme äidit suhtautuvatkin imetykseen myönteisesti. Tampereella tehty tutkimus osoitti tiedon ja ohjauksen vaikutuksen imetyksen toteutumiseen (Verronen 1988). Imetyksen onnistuneeseen alkamiseen tarvitaan ainakin motivoitunut ja riittävästi levännyt äiti sekä virkeä lapsi. Maidon erityksen alkua voivat hidastaa pitkittynyt tai toimenpidesynnytys. Keisarileikkauksella synnyttäneiden maidoneritys on aluksi niukempaa kuin alateitse synnyttäneillä. Erityisesti elektiivisellä sektiolla syntyneiden lasten painonlasku on suurempi ja pitempikestoisempi kuin alateitse syntyneillä (Dewey ym. 2003). Lapsen olisi oltava rinnalla vähintään kahdeksan kertaa ensi vuorokausien aikana riittävän maidonerityksen takaamiseksi. Vastasyntyneen imemiskyky vaikuttaa selvästi maidoneritykseen. Esimerkiksi ennenaikaisuuteen, sairauteen tai suun alueen anatomiseen poikkeavuuteen liittyvä imuheikkous hidastaa maidoneritystä. Rintojen tyhjennys muilla keinoin ei stimuloi yhtä tehokkaasti maidoneritystä kuin terve lapsi. ---"