Kysytkö koskaan ”Mitä kuuluu?” vaikka et oikeasti haluaisi tietää vastausta?

Up

Up

Äkkiähän sitä oppii olemaan kysymättä tuota sellaisilta ihmisiltä, jotka aina vastaavat puolen tunnin vuodatuksella sairauksistaan ja kaikesta muusta p*skasta elämässään.

Äänestämisen lisäksi olisi kiva kuulla perusteluita. Ja keskustella muutenkin aiheesta, koska minua aidosti ihmetyttää tämä ”mitä kuuluu?”-kysymys, ellei tarkoitus nimenomaan ole kuulla aidosti, mitä kuuluu. Miksi niin tehdään?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Äkkiähän sitä oppii olemaan kysymättä tuota sellaisilta ihmisiltä, jotka aina vastaavat puolen tunnin vuodatuksella sairauksistaan ja kaikesta muusta p*skasta elämässään.

Mutta miksi kysyt kysymystä ellet halua kuulla aitoa vastausta? Tai miksi haluat kuulla vain mukavia vastauksia, tai puolitotuuksia?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äkkiähän sitä oppii olemaan kysymättä tuota sellaisilta ihmisiltä, jotka aina vastaavat puolen tunnin vuodatuksella sairauksistaan ja kaikesta muusta p*skasta elämässään.

Mutta miksi kysyt kysymystä ellet halua kuulla aitoa vastausta? Tai miksi haluat kuulla vain mukavia vastauksia, tai puolitotuuksia?

Ap

Saisko tähän vastausta? Aidosti kiinnostaa.

Ap

Kyllä, koska asun Usassa, ja täällä se on pakollinen osa tervehdystä. Sanotaan kaikille, joita tervehditään. Joskus joku vastaa siihen aidommin, ja se on ihan ok. Yleensä silloin vastaaja on kuitenkin edes hieman tuttu eikä joku ihan random kaupanmyyjä tms.

Sosiaalinen vuorovaikutus ja käytöstavat edellyttävät usein tällaisia toimia. Ei kannata ottaa kaikkea niin tosissaan. Kysymys on pelkkä tapa useimmiten. Ihminen tarvitsee tilannetajua.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen vuorovaikutus ja käytöstavat edellyttävät usein tällaisia toimia. Ei kannata ottaa kaikkea niin tosissaan. Kysymys on pelkkä tapa useimmiten. Ihminen tarvitsee tilannetajua.

Mutta eikö kannattaisi kysyä jotain muuta mielummin? Jotain aidosti neutraalimpaa? Olen kyllä muutoin hyvä sosiaalisissa tilanteissa, mutta tämä on aina hämmästyttänyt minua: miksi kysytään jotain noin suurta, kun voisi kysyä jotain paljon helpompaakin? Jos ei siis halua kuulla aitoa vastausta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, koska asun Usassa, ja täällä se on pakollinen osa tervehdystä. Sanotaan kaikille, joita tervehditään. Joskus joku vastaa siihen aidommin, ja se on ihan ok. Yleensä silloin vastaaja on kuitenkin edes hieman tuttu eikä joku ihan random kaupanmyyjä tms.

USAn tilanteen olenkin tiennyt ja aina tavallaan ymmärtänyt, koska siellä keskustelu on muutenkin pinnallisempaa ja sellaista, että sanotaan paljon sellaista mitä ei aidosti tarkoiteta :). Esimerkiksi kehutaan hiuksia tai paitaa, vaikka oikeasti pitäisi niitä tylsänä jne.

Onko tämä pinnallinen ja epäaito keskustelukulttuuri pikkuhiljaa rantautumassa Suomeenkin? Miksi?

Alapeukuttamisen sijaan olisi mielenkiintoista keskustella :D. Niistä alapeukuista ei oikein pysty päättelemään muuta perustelua kuin sen, että en tykkää. Perusteluja kaipaan ja pohdintaa.

Ap

Kyllä kysyn useinkin, se on ihan normaalia small talkia ja kuuluu esim. meillä hyvin vahvasti yrityskulttuuriin. En oikein edes ymmärrä, mikä voisi olla ”neutraalimpi kysymys”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen vuorovaikutus ja käytöstavat edellyttävät usein tällaisia toimia. Ei kannata ottaa kaikkea niin tosissaan. Kysymys on pelkkä tapa useimmiten. Ihminen tarvitsee tilannetajua.

Mutta eikö kannattaisi kysyä jotain muuta mielummin? Jotain aidosti neutraalimpaa? Olen kyllä muutoin hyvä sosiaalisissa tilanteissa, mutta tämä on aina hämmästyttänyt minua: miksi kysytään jotain noin suurta, kun voisi kysyä jotain paljon helpompaakin? Jos ei siis halua kuulla aitoa vastausta.

Ap

Minäkään en ole koskaan ymmärtänyt tätä. Siksi, jos minulta tätä kysytään, en uskalla vastata rehellisesti. Sanon vaan, että ei mitään ihmeellistä, vaikka olisikin tapahtunut vaikka ja mitä.

Itse en koskaan kysy kuulumisia, jos en ole niistä kiinnostunut, vaan mieluummin esim. töistä, opiskeluista, harrastuksesta, tai mistä hyvänsä tunnenkin sen toisen henkilön. Se tuntuu musta hieman neutraalimmalta aiheelta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kysyn useinkin, se on ihan normaalia small talkia ja kuuluu esim. meillä hyvin vahvasti yrityskulttuuriin. En oikein edes ymmärrä, mikä voisi olla ”neutraalimpi kysymys”.

Kysyä vaikka bisneksistä? Yritykseen liittyvistä asioista? Koulutuksesta (onko tulossa mitään mielenkiintoisia koulutuksia alaan liittyen jne.)? Tai vaikka lomasta/muusta minkä ihminen on edellisen kerran maininnut?

Harrastuksista kysyminen on myös neutraalimpaa. Tai muista ihmisen mielenkiinnon kohteista.

Ap, unohdin allekirjoittaa edellisen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kysyn useinkin, se on ihan normaalia small talkia ja kuuluu esim. meillä hyvin vahvasti yrityskulttuuriin. En oikein edes ymmärrä, mikä voisi olla ”neutraalimpi kysymys”.

Kysyä vaikka bisneksistä? Yritykseen liittyvistä asioista? Koulutuksesta (onko tulossa mitään mielenkiintoisia koulutuksia alaan liittyen jne.)? Tai vaikka lomasta/muusta minkä ihminen on edellisen kerran maininnut?

Siis tapaan ihmisiä (kollegoita) päivittäin tai viikottain. Toki voin kysyä esim. että miten viikonloppu meni, mutten oikein näe siinä eroa noihin kuulumisiin. T. Edellinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, koska asun Usassa, ja täällä se on pakollinen osa tervehdystä. Sanotaan kaikille, joita tervehditään. Joskus joku vastaa siihen aidommin, ja se on ihan ok. Yleensä silloin vastaaja on kuitenkin edes hieman tuttu eikä joku ihan random kaupanmyyjä tms.

USAn tilanteen olenkin tiennyt ja aina tavallaan ymmärtänyt, koska siellä keskustelu on muutenkin pinnallisempaa ja sellaista, että sanotaan paljon sellaista mitä ei aidosti tarkoiteta :). Esimerkiksi kehutaan hiuksia tai paitaa, vaikka oikeasti pitäisi niitä tylsänä jne.

Onko tämä pinnallinen ja epäaito keskustelukulttuuri pikkuhiljaa rantautumassa Suomeenkin? Miksi?

En minä näe sitä epäaitona ja pinnallisena. Koska siihen voi oikeasti myös vastata kunnolla. Eikä aina suinkaan positiivisesti. En pidä kohteliaisuuksiakaan epäaitoina. Kyllä niihinkin valitaan aina joku oikeasti positiivinen asia. Täytyy kyllä tunnustaa, että yhden käsilaukun käytön lopetin, kun siitä tuli jatkuvasti tuntemattomilta, jopa usein miehiltä, kehuja. Ajattelin, että sen täytyy jotenkin pistää silmiin, kun niin moni ohikulkija sitä kommentoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kysyn useinkin, se on ihan normaalia small talkia ja kuuluu esim. meillä hyvin vahvasti yrityskulttuuriin. En oikein edes ymmärrä, mikä voisi olla ”neutraalimpi kysymys”.

Kysyä vaikka bisneksistä? Yritykseen liittyvistä asioista? Koulutuksesta (onko tulossa mitään mielenkiintoisia koulutuksia alaan liittyen jne.)? Tai vaikka lomasta/muusta minkä ihminen on edellisen kerran maininnut?

Siis tapaan ihmisiä (kollegoita) päivittäin tai viikottain. Toki voin kysyä esim. että miten viikonloppu meni, mutten oikein näe siinä eroa noihin kuulumisiin. T. Edellinen

Ja mainittakoon tässä siis vielä, etten työskentele suomalaisessa yrityksessä jos se selittää yhtään tätä small talkin määrää 😃 Minusta se on kyllä mukava tapa, jonka soisin olevan yleisempää Suomessakin. Meillä työympäristössä oikein korostetaan sitä, kuinka työkaverista pitää välittää ja uskaltaa kysyä usein, miten hänellä menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kysyn useinkin, se on ihan normaalia small talkia ja kuuluu esim. meillä hyvin vahvasti yrityskulttuuriin. En oikein edes ymmärrä, mikä voisi olla ”neutraalimpi kysymys”.

Kysyä vaikka bisneksistä? Yritykseen liittyvistä asioista? Koulutuksesta (onko tulossa mitään mielenkiintoisia koulutuksia alaan liittyen jne.)? Tai vaikka lomasta/muusta minkä ihminen on edellisen kerran maininnut?

Siis tapaan ihmisiä (kollegoita) päivittäin tai viikottain. Toki voin kysyä esim. että miten viikonloppu meni, mutten oikein näe siinä eroa noihin kuulumisiin. T. Edellinen

Miten viikonloppu meni- kysymys antaa paljon neutraalimpia vastausvaihtoehtoja, kun taas mitä kuuluu on paljon henkilökohtaisempi ja laajempi kysymys. Siis minun mielestäni. Viikonloppuun voi vastata vaikka, että kävin kävelyllä. Tai siivosin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Harrastuksista kysyminen on myös neutraalimpaa. Tai muista ihmisen mielenkiinnon kohteista.

Ap, unohdin allekirjoittaa edellisen

Eli neutraalin "mitä kuuluu" sijaan pitäisi kysyä "ootko käynyt hiihtämässä". Ei se ole neutraalia vaan henkilökohtaisempaa, ihan kuin tunnettais paremmin. Niin hyvin että tiedetään toistemme harrastuksista.