Kaveri pisti välit poikki
Olemme tunteneet toisemme reilu 4 vuotta ja alkuun yhteydenpito oli todella tiivistä. Kaverisuhteemme on ollut ns. kaukosuhde, joten yhteydenpito on ollut enimmäkseen puhelinsoittoja tai viestittelyä. Olimme tosiaan melko läheisiä, jaoimme paljon asioita ja tuimme toisiamme vaikeiden aikojen keskellä.
Yhtäkkiä jokin vain muuttui ja kaveri alkoi pitämään vähemmän yhteyttä. Yritin kysellä, onko kaikki kunnossa ja väitti että kyllä on, hän on vain kiireinen. Yritin aikani olla meistä se, joka aloittaa keskustelun ja kyselee kuulumisia, mutta häntä ei vaikuttanut kiinnostavan ja keskustelu jäi usein lyhyeen. Yhtäkkiän hän ei kysellyt takaisin, mitä minulle kuuluu. Päätin viimein heittää pallon hänelle ja antaa hänen ottaa yhteyttä sitten kun haluaa. Hän on ollut sen jälkeen minuun yhteydessä vain kerran ja sekin oli siksi, että hän tarvitsi kuuntelijaa.
Lopulta asiaa kovasti mietittyäni päätin ottaa asian ihan suoraan hänen kanssaan puheeksi. Pahoittelin sitä, että omalta puoleltani yhteydenpito on ollut välillä vähäistä sillä sairastan sairautta jonka pahempina kausina voimat ovat täysin poissa ja yhteydenpito kaikkiin ihmisiin rakoilee enemmän tai vähemmän. Luulin, että ystävät kyllä ymmärtävät ja suhteet silti kestävät vaikka ei joka päivä juteltaisikaan. Hän suuttui silmittömästi kysymyksestäni ja haukkui minut aivan pystyyn. Sanoi, etten pitkään aikaan ole ollut hänelle enää ystävä enkä ole osoittanut kiinnostusta häntä kohtaan. Olen täysin ymmälläni, sillä minä nimenomaan yritin kuukausitolkulla pitää ystävyyttämme yllä ja hän ei vaikuttanut tippaakaan kiinnostuneelta! Tuntuu pahalta, että nyt vuosien kaveruus valui hukkaan noin vain ja vieläpä tällaisesta syystä. Minua loukkaa se, että kaiken hyvän jälkeen hänellä ei ole minulle mitään muuta sanottavaa kuin "haista paska" ja että en merkitse hänelle mitään. En saanut edes mahdollisuutta vastata viestiin tai yrittää keskustella asia halki kuten aikuiset ihmiset kun hän esti minut. En ymmärrä ihmisiä.
Kommentit (6)
Olisiko mahdollista, että kutsuisit ystäväksi sellaisia ihmisiä, joita myös näet livenä? Neljä vuotta online "ystävyyttä" voi olla sille toiselle osapuolelle ihan vaan ajanvietto jutustelua jonkun saatavilla olevan kanssa tai oman pahan olon oksentamista?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko mahdollista, että kutsuisit ystäväksi sellaisia ihmisiä, joita myös näet livenä? Neljä vuotta online "ystävyyttä" voi olla sille toiselle osapuolelle ihan vaan ajanvietto jutustelua jonkun saatavilla olevan kanssa tai oman pahan olon oksentamista?
Toki se voi olla noinkin, tosin pidin tätä kaverisuhdetta aitona siitä huolimatta että näimme livenä harvoin. :/ Meillä oli kuitenkin etenkin alkuaikoina todella läheiset välit ja tuimme toisiamme aina kaikessa. Jossain vaiheessa tuo kaveri vaan alkoi etääntymään eikä vaikuttanut enää kiinnostuneelta.
Vierailija kirjoitti:
Löytänyt miehen itselleen?
h
Kun systerini ei soitellut minulle enää joka päivä epäilin, että hänellä oli
mies. Kielsi ensin, mutta piti kuitenkin paikkansa. Itsekin kyllä syyllistyin moiseen.
Ei tuo mikään kaveri ole. Tilanteen pitäisi paremminkin olla toisinpäin. Kaverisi pitää yllä yhteyttä sinuun, siis sairastavaan ihmiseen, eikä toisinpäin. Tai vähintäänkin yhteyden pitäisi olla molemminpuolista.
Unohda!