Miten löytää seurustelukumppani ilman nettiä tai baareja?

Näen päivittäin saman kerrostalon naapureitakin, tosin suurin osa heistä on varattuja. Kukaan naapuri ei ole koskaan tehnyt aloitteita minun suuntaani. Kuljen päivittäin ratikalla ja junassa ja kukaan ei ole muistaakseni tehnyt niissäkään vuosikausiin aloitteita. Kadulla kävellessäni olen saanut aloitteita joskus ihan parikymppisenä viimeksi.

Töissä kukaan ei tee aloitteita muuten paitsi pikkujouluissa tai muissa juhlissa ja niissäkin melko harvoin. Kuntosalilla joskus jotkut miehet ovat jutelleet, mutta aloitteita ei ole tullut. Kaupassa tai kirjastossa kukaan ei ole koskaan tehnyt minulle aloitteita (ei edes ulkomailla). Vähän hiljaiselta näyttää. ☹

T. Ap

Onkohan maaseudulla siten, että siellä tehdään helposti aloitteita ja pyydetään suorasukaisesti treffeille? Sellaisesta ainakin itse pitäisin.

Voit löytää sellaisen vaikka täältä av:lta.

Miksi et tee itse aloitetta? Miksi aina halutaan että miehet tekisi ne?

Joku harrastus? Työpaikka? Katu, kauppa, kirjasto, uimahalli jne. 

Aloitteita on turha odottaa. Miehet ei ihan random naisia mee iskemään. Eri asia on joku baari.

Oisko speed dating mitään? Seurakunnassa on Tampereella järjestetty sekä jossain baarissa

Kai tämä on joku provo, kun ei kukaan nainen odota saavansa elämänkumppania kävelemällä kadulla.

Tyttöystäväni tuli jutuille kuntosalilla, ja pikkuhiljaa siitä se lähti. Eli heitä jotain vaikka harrastuksissa näkyvälle kiinnostavan oloiselle miehelle. Ihan normaalia keskustelua siis vain, ei mitään iskuyritystä. Siitä se lähtee ja luonto hoitaa, kun vain puhut.

Kaverin kautta?

Sosiaalisista harratuksista. Sellaisista joissa tehdään asioita porukassa. Mieti mitä unelmamiehesi voisi harrastaa ja hakeudu mukaan. Helsinki on täynnä erilaisia seuroja, yhdistyksiä, kerhoja, kursseja, ym.

Googlaa Eurosinkut, jossain niiden tapahtumissa?

Ala juttelemaan niille naapureille, ihmisille julkisissa ja kadulla jne sopivan tilanteen tullen. Itsekin tapasin mieheni sattumalta kun pysähdyin kysymään tietä häneltä ollessani uusi tässä kaupungissa ja siitä se juttu alkoi kun numerot vaihdettiin mukavan juttutuokion päätteeksi.

Oikeassa elämässä aloitteiden tekemisessä on se hyvä puoli että heti näkee paljon paremmmin millainen toinen oikeasti on kuin vain nettikeskustelun pohjalta. Nykyään sitä pidetään vaan jotenkin outona ideana että ihmisiä voi tavata ja heihin tutustua missä vaan, mutta suuriosa ihmisistä kyllä ihan ilahtuu kun voi olla vaikka avuksi tai saa vaihtaa muutaman sanan.

nuori miljonäärihughgrant tulee pian romanttisesti huhuilemaan sinunkin zalando-paketistasi!

Niin juuri ihmiset. Jos än tuntemattomille juttelevia? Outo maa.

Pidä kotona väliovi auki ja musat hiljasella niin kuulet varmasti kun se prinssi tulee soittamaan ovikelloa.

Vierailija kirjoitti:

Ala juttelemaan niille naapureille, ihmisille julkisissa ja kadulla jne sopivan tilanteen tullen. Itsekin tapasin mieheni sattumalta kun pysähdyin kysymään tietä häneltä ollessani uusi tässä kaupungissa ja siitä se juttu alkoi kun numerot vaihdettiin mukavan juttutuokion päätteeksi.

Oikeassa elämässä aloitteiden tekemisessä on se hyvä puoli että heti näkee paljon paremmmin millainen toinen oikeasti on kuin vain nettikeskustelun pohjalta. Nykyään sitä pidetään vaan jotenkin outona ideana että ihmisiä voi tavata ja heihin tutustua missä vaan, mutta suuriosa ihmisistä kyllä ihan ilahtuu kun voi olla vaikka avuksi tai saa vaihtaa muutaman sanan.

Ikävää, että miehet eivät tee niitä aloitteita. En halua olla liian tunkeileva ja aloitteellinen itse.

Vierailija kirjoitti:

Miksi et tee itse aloitetta? Miksi aina halutaan että miehet tekisi ne?

Olen lukenut kirjoista, että miesten pitää antaa olla niitä "saalistajia"; muuten koko suhde alkaa aivan väärältä pohjalta. Jos nainen on liian aloitteellinen, koko parisuhdedynamiikka kärsii pahasti.

Vierailija kirjoitti:

En siis halua mennä nettideittipalstoille tai käyttää Tinderiä, vaikka muuten netissä viihdynkin mainiosti. Baareissa ja yökerhoissa en viihdy lainkaan ja olen käytännössä absolutisti. Haluaisin mieluusti löytää elämänkumppanin kadulla kävellessäni tai julkisissa kulkuvälineissä tai jossain muualla livenä.

Sinkkuus alkaa kyllästyttää ja avioerostani on kulunut jo yli kaksi vuotta, enkä ole käynyt yksilläkään treffeillä sen jälkeen. Selibaattikin alkaa kyllästyttää, vaikka siihenkin alan olla jo osin tottunut. Olisiko vinkkejä, miten voisin löytää elämänkumppanin?

T. Nainen (hoikka ja kohtalaisen näköinen) Helsingistä

Tiedän kyllä tuon tunteen. Elämäkin on suurinpiirtein kohdallaan ja ihan hyvin yksinäni pystyn olemaan ja viihdyn niin se osaltaan vaikuttaa ehkäisevästi mahdollisiin mahdollisuuksiin.

Lavatansseissa tapaa vastakkaisen sukupuolen ihmisiä. Jos et osaa tanssia, niin tanssikurssille ja jossain vaiheessa siellä pyydät jotain lähtemään kaveriksi lavalle.

On säälittävää löytää seuraa baareista tai netistä, ja erityisen säälittävää on löytää sieltä kumppani.