Ärsyttääkö sinua jokin? Onneksi olkoon, olet "tyhmä"
Tyhmiä ärsyttää asiat, viisaampi ei ärsyynny, koska ymmärtää syyt ja taustat asialle. Osaa erottaa asiat, joille voi tehdä jotain niistä, joille ei voi tehdä mitään ja sopeutuu, jos ei voi tehdä mitään ja toimii, jos voi.
Kommentit (228)
Ei se viisaudesta ole kiinni van sietokyvystä. Minä ymmärrän kyllä monien asioiden syyt ja vaikutukset mutta usein ärsyynnyn silti. Eri asia näytänkö sitä muille.
Olen älykäs ja viisas, ja siksi minua ärsyttää monikin asia, sillä huomaan niiden täydellisen järjettömyyden ja perusteettomuuden. Ei sellaista tarvitse hyväksyä. Tyhmät asiat, ihmiset ja ilmiöt nyt vain ärsyttävät fiksua yksilöä.
Ratkaisukeskeisyydellä pärjää monessa asiassa. Paikallaan märehtiminen on tyhmyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Ei se viisaudesta ole kiinni van sietokyvystä. Minä ymmärrän kyllä monien asioiden syyt ja vaikutukset mutta usein ärsyynnyn silti. Eri asia näytänkö sitä muille.
Mutta eikö sietokykykin ole yhteydessä älykkyyteen? Tai siis itsellä ainakin ärsyyntyminen veisi sellaista energiaa, jonka haluan käyttää aivan muihin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisukeskeisyydellä pärjää monessa asiassa. Paikallaan märehtiminen on tyhmyyttä.
Ärsyttäminen on eri asia. Mutta onko se märehtiminen (aina) tyhmyyttä vai persoonallisuuspiirre?
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisukeskeisyydellä pärjää monessa asiassa. Paikallaan märehtiminen on tyhmyyttä.
Kaikkia asioita ei vaan voi ratkaista, joten silloin ei auta kuin märehtiä tai ärsyyntyä.
Tyhmiä ei ärsytä mikään kuin eivät ymmärrä mistään mitään.
Älykkäämpi ja syvällisempi ihminen tajuaa asioiden todellisen laidan ja tieto lisää tuskaa.
Se ei muuten tee kenestäkään älykästä tai tyhmää jos tuntee jotain tunnetta tai ei tunne.
Tunteilla on aina jokin tarkoitus ja mikään tunne ei ole kielletty tai turha.
Ihmisiä on aivopesty, ettei saisi tuntea vihaa tai surua. Etenkin tytöt eivät saisi tuntea vihaa, vaan pitäisi olla kiltti alistuja ja pojat eivät saisi tuntea surua, vaan pitäisi olla tunteeton alistaja.
On erittäin idioottimaista kieltää mitään tunteita, ja etenkin jos kieltää TOISELTA ihmiseltä hänen omat tunteensa, niin silloin on oikea superpersreijäke.
Vierailija kirjoitti:
Olen älykäs ja viisas, ja siksi minua ärsyttää monikin asia, sillä huomaan niiden täydellisen järjettömyyden ja perusteettomuuden. Ei sellaista tarvitse hyväksyä. Tyhmät asiat, ihmiset ja ilmiöt nyt vain ärsyttävät fiksua yksilöä.
Eeeeiiii...... olet vain keskinkertaisesti älykäs. Älykäs ei sitten ärsyynny kun toteaa, miten asiat ovat. Vaikka ne eivät hyvin olisikaan. Kysymys on siitä, erotttaako asiat, joiden takia kannattaa toimia asioista, joiden takia ei voi tai kannata toimia. Silloin on aika hölmöä käyttää energiaa ärsyyntymiseen minusta. Se ei ole niin kiva tunne. Vai onko? Eikö nauru (joillekin muille asioille) ole kivempaa?
Vierailija kirjoitti:
Olen älykäs ja viisas, ja siksi minua ärsyttää monikin asia, sillä huomaan niiden täydellisen järjettömyyden ja perusteettomuuden. Ei sellaista tarvitse hyväksyä. Tyhmät asiat, ihmiset ja ilmiöt nyt vain ärsyttävät fiksua yksilöä.
Millä perusteella olet älykäs ja viisas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisukeskeisyydellä pärjää monessa asiassa. Paikallaan märehtiminen on tyhmyyttä.
Ärsyttäminen on eri asia. Mutta onko se märehtiminen (aina) tyhmyyttä vai persoonallisuuspiirre?
Ehdottomasti persoonallisuuden piirre!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisukeskeisyydellä pärjää monessa asiassa. Paikallaan märehtiminen on tyhmyyttä.
Kaikkia asioita ei vaan voi ratkaista, joten silloin ei auta kuin märehtiä tai ärsyyntyä.
Jos ei voi ratkaista jotain asiaa, mitä apua, iloa, hyötyä tai muuta älykkyyttä on käyttää aikaa sen miettimiseen? Eri asia on toki, jos ei ole vielä keksinyt ratkaisua, eli se kuitenkin kannattaa ratkaista. Silti kyse on silloinkin tavallaan siitä, ettei ole tarpeeksi älykäs ollakseen ärsyyntymättä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ihme pas kaa koko aloitus.
Aloittaja ei hyväksy ärsyyntymisen tunnetta itsessään, vaan yrittää leikkiä ettei mikään häntä hetkauta. Todennäköisesti elämänsä on melkoista sontaa, mutta hän vain laittaa sormet korviin, silmät kiinni, päristelee kielellään ja naputtelee typerän sonta-aloituksen palstalle.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmiä ei ärsytä mikään kuin eivät ymmärrä mistään mitään.
Älykkäämpi ja syvällisempi ihminen tajuaa asioiden todellisen laidan ja tieto lisää tuskaa.
Se ei muuten tee kenestäkään älykästä tai tyhmää jos tuntee jotain tunnetta tai ei tunne.
Tunteilla on aina jokin tarkoitus ja mikään tunne ei ole kielletty tai turha.
Ihmisiä on aivopesty, ettei saisi tuntea vihaa tai surua. Etenkin tytöt eivät saisi tuntea vihaa, vaan pitäisi olla kiltti alistuja ja pojat eivät saisi tuntea surua, vaan pitäisi olla tunteeton alistaja.
On erittäin idioottimaista kieltää mitään tunteita, ja etenkin jos kieltää TOISELTA ihmiseltä hänen omat tunteensa, niin silloin on oikea superpersreijäke.
Ei kai se ole kieltämistä, jos sanoo, että sellainen on kuitenkin tyhmyyden osoitus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se viisaudesta ole kiinni van sietokyvystä. Minä ymmärrän kyllä monien asioiden syyt ja vaikutukset mutta usein ärsyynnyn silti. Eri asia näytänkö sitä muille.
Mutta eikö sietokykykin ole yhteydessä älykkyyteen? Tai siis itsellä ainakin ärsyyntyminen veisi sellaista energiaa, jonka haluan käyttää aivan muihin asioihin.
Ei ole. Tyhmä voi olla hyvinkin kärsivällinen ja sietokyky korkea, älykäs ei. Ja tietysti toisinpäin myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisukeskeisyydellä pärjää monessa asiassa. Paikallaan märehtiminen on tyhmyyttä.
Kaikkia asioita ei vaan voi ratkaista, joten silloin ei auta kuin märehtiä tai ärsyyntyä.
Jos ei voi ratkaista jotain asiaa, mitä apua, iloa, hyötyä tai muuta älykkyyttä on käyttää aikaa sen miettimiseen? Eri asia on toki, jos ei ole vielä keksinyt ratkaisua, eli se kuitenkin kannattaa ratkaista. Silti kyse on silloinkin tavallaan siitä, ettei ole tarpeeksi älykäs ollakseen ärsyyntymättä.
Kuten todettu, kaikkia asioita ei voi ratkaista. Miksi ei saisi ärsyyntyä, se on tunne? En patoa tunteitani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ihme pas kaa koko aloitus.
Aloittaja ei hyväksy ärsyyntymisen tunnetta itsessään, vaan yrittää leikkiä ettei mikään häntä hetkauta. Todennäköisesti elämänsä on melkoista sontaa, mutta hän vain laittaa sormet korviin, silmät kiinni, päristelee kielellään ja naputtelee typerän sonta-aloituksen palstalle.
Ei minua kyllä kovin moni asia hetkautakaan. Olen tottunut toimimaan heti, jos en jostain asiasta pidä, en uhriudu ärsyyntymään siitä. Jos se on vain mitenkään mahdollista. Uhriutuminen ja ärsyyntyminen ei ole mulla vain tapana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisukeskeisyydellä pärjää monessa asiassa. Paikallaan märehtiminen on tyhmyyttä.
Kaikkia asioita ei vaan voi ratkaista, joten silloin ei auta kuin märehtiä tai ärsyyntyä.
Jos ei voi ratkaista jotain asiaa, mitä apua, iloa, hyötyä tai muuta älykkyyttä on käyttää aikaa sen miettimiseen? Eri asia on toki, jos ei ole vielä keksinyt ratkaisua, eli se kuitenkin kannattaa ratkaista. Silti kyse on silloinkin tavallaan siitä, ettei ole tarpeeksi älykäs ollakseen ärsyyntymättä.
En pidä itseäni mitenkään typeränä kun annan kaikkien tunteiden vapaasti tulla ja mennä. En lakaise mitään maton alle, vaan kohtaan kaiken rohkeasti.
Enkä vetäisi mitään yhtäläisyysmerkkejä ärsyyntymisen ja märehtimisen välille.
Jos minua jokin ärsyttää, niin mietin mikä ärsyttää ja mitä voin asialle tehdä. Yleensä aina voin tehdä jotain.
On tosin asioita joille ei voi mitään. Minulla on normaalit normaalin ihmisen tunneskaalat ja en nyt pidä sitä mitenkään hienona asiana jos pystyy olemaan iloinen ja huoleton, kun maailmassa tapahtuu julmia, sairaita ja äärimmäisen pahoja asioita.
Ei siinä mitään älykkyyttä ole jos on välinpitämätön ja tunteeton.
On tunneälykkyyttä ymmärtää, että mikään tunne ei ole vaarallinen tai sellainen että se pitäisi jättää raukkamaisesti tuntematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ihme pas kaa koko aloitus.
Aloittaja ei hyväksy ärsyyntymisen tunnetta itsessään, vaan yrittää leikkiä ettei mikään häntä hetkauta. Todennäköisesti elämänsä on melkoista sontaa, mutta hän vain laittaa sormet korviin, silmät kiinni, päristelee kielellään ja naputtelee typerän sonta-aloituksen palstalle.
Juuri näin. Vaikuttaa varsin "älykkäältä".
Up