Kuvastaako ulkoinen olemuksesi (kampaus, pukeutuminen jne) sitä, kuka olet sisimmässäsi?

Ei, koska en enää löydä itselleni sopivia vaatteita ja asusteita (sopivalla tarkoitan sekä kokoa, leikkausta, tyyliä että materiaalia ja värejä). Joskus nuorena koin, että vastasi. 

Ei kuvasta! Tästä oli joskus aiemminkin ketju. Oli kiva lukea etten ole yksin. Mutta en tiedä yhtään millainen tyyli minua kuvastaisi joten näillä mennään :)

Ei, koska työn takia joudun pukeutumaan huomattavasti konservatiivisemmin kuin mitä itse haluaisin.

Koen kyllä. Haluan olla ihana, rohkea ja viehättävä nainen ja niin myös pukeudun

Kampaukseni on erään ninjamestarin tyyliä jäljittelevä...

Vierailija kirjoitti:

Ei kuvasta! Tästä oli joskus aiemminkin ketju. Oli kiva lukea etten ole yksin. Mutta en tiedä yhtään millainen tyyli minua kuvastaisi joten näillä mennään :)

Mun pitäisi varmaan näyttää hipiltä mutta tyylini on varsin tavanomainen.

Vierailija kirjoitti:

Koen kyllä. Haluan olla ihana, rohkea ja viehättävä nainen ja niin myös pukeudun

Ja kuinka sinä sitten pukeudut, haluatko kertoa :)

Ei. Oon nelikymppinen, pukeudun kuin yhdeksänkymppinen isoäitini pitkiin mukaviin mekkoihin ja hartiahuiviin ja hiuksista löytyy violetti irokeesi. Ajatukseni pyörivät useimmiten rakkaassa harrastuksessani, splatter-tarinoiden juonikuvioiden kehittelyssä. Mitä verisempää, sen parempaa. Joskus ehkä saan jotain valmiiksikin, mutta nykyiset päätyvät keskeneräisinä pöytälaatikkoon kun aina uusi juonikuvio tuuppaa vanhan tielle.

Hiuksista näkyy mikä olen ja haluan olla, luonnonkiharat sojottaa sinne tänne kuitenkin aika tyylikkäästi. Olen taiteilijaluonne enkä sopeudu oikein 8 - 16, teen töitä sillon kun niitä on. Jotkut vanhat ukot katselee paheksuen.

Kuvastaa. Rokkia ja taiteellisuutta sopivassa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen kyllä. Haluan olla ihana, rohkea ja viehättävä nainen ja niin myös pukeudun

Ja kuinka sinä sitten pukeudut, haluatko kertoa :)

Valitsen tyylejä joista tykkään ja jotka sopivat vartalooni tai ihoni sävyyn, olivatpa ne muodissa tai ei. Huomaan pitäväni usein vähän erilaisia värejä, vaatteita ja hiustyylejä kuin useimmat muut. En haluakaan sulautua massaan. Tyylini on naisellinen, käytän paljon korkokenkiä, saappaita, koruja jne. En häpeile korostaa ulkonäköni hyviä puolia pienillä jutuilla.

Ehkä. Olen aika mutkaton persoona. Näkyy pukeutumisessa käytännöllisyytenä. Olen mukavuudenhaluinen ja usein kankaat ovat pehmeitä. Käytännöllisyyden ja muun ohella olen kuitenkin visuaalinen ihminen, joten en ihan säkkiin sentään pukeudu. Tukka on sopivan sekainen, kuten elämäni. Se että en seuraa muotitrendejä, vaan pukeudun mihin itse haluan voisi luonteestani kertoa sen, että olen uskollinen sille kuka olen.

Kuvastaa. Pitkä tukka ponnarilla, kun ei viitsi muutakaan. Vaatteet ensisijaisesti mukavuuden mukaan, eli löysät housut, löysä paita. Olen niitä ihmisiä, jotka asioivat lähikaupassa pyjamahousuissa. Tosin kotini on täytetty harkiten valitulla designilla ja taiteella.

Ei. Näytän ulkoisesti juurikin ”wt-lähiövalaalta” ja mun ammatiksi on aina oletettu lähihoitaja tai kampaaja mikä on mulle valtava loukkaus. Pitäisi pystyä laihduttaa niin ihmiset ei aliarvioisi mua.

Haluaisin pukeutua. Mutta minua pidettäisiin outona jo ulkonäön nähtynä ja kukaan ei haluaisi tutustua, mutta juhliin pukeudun.

XD sitku tutustuu ni tajuaa että oon outo, silloin voi päättää haluaako jatkaa tutustumista vai ei.

Tykkäisin pukeutua värikkäästi kukkamekkoihin, eri värisiin polvisukkiin ja värikkäisiin kenkiin

Vähän ku joku Heinähattu ja Vilttitossun ne tädit hehe

Semmonen olen.

Kuvastaa. Ulkoinen olemukseni on melko tavis ja sellainen minä olenkin. Lisäksi ulkoinen olemukseni on melko tanttamainen, ja sellainenkin olen. Vielä olemukseni on itseeni tyytyväinen ja asemastani varma ja sitäkin kaikkea minä olen.

Osittain, muttei täysin. Näytän melko tavalliselta, sitä myös olen, mutta luulenpa, ettei monikaan arvaisi päälle päin esimerkiksi millaista musiikkia kuuntelen. Musiikkimakuni on niin laaja, etten ikinä voisi ilmentää sitä ulkonäössäni näyttämättä liian moniulotteiselta, eli seinähullulta.

Näytän neutraalilta ja pukeudun hyvin neutraalisti kuten luonnon eläimetkin. Erottuminen massasta johtaisi ongelmiin. Ihmisillä on kamala tapa leimata muita ja vielä pahempaa on joutua näyttämään henkilöllisyyspaperit vain sen takia että näyttää erikoiselta.

Paras tapa on leikkauttaa tyypillinen miesten kampaus, ajaa parta pois aina, pukeutua konservatiivisen tylsähkösti. Erilaisia värejä kannattaa vältellä. Paras suojapuku on sellainen variksen värinen otos.

Mielestäni koristelu on vain haitallista. Parempi pysytellä suojavärityksellä. Näillä keinoin olen selvinnyt vuosikymmeniä ilman ongelmia elämässäni.

t. vanhahippi

Minä näytän porkkanalta ja olen kylla sangen pirtsakka tapaus.

Kuvastaa. Olen konservatiivinen ja melko hiljainen, tyylini on klassinen koska se on helppo ylläpitää.