Miuu niin nolottaa jos lapseni on kylässä yli kaksi tuntii...

Hienoa, et kunnioitat muita yhtä paljon kuin itseäsi!

Sinulta löytyy vahva empatiakyky eli osaat ajatella myös toisen parasta.

Et ole. Lastenhoitajat ovat erikseen!!!

Moi!

Meidän Äiti opetti, et korkeintaan kaksi tuntia kylässä. Se vaan nyt kuuluu hyviin käytöstapoihin.

Riippuu niin kovasti tilanteesta. Meidän koululaiset ovat ainakin kavereidensa luona koko iltapäivän (esim 13-17). Ja vastaavasti kaverit ovat meillä. Samoin viikonloppuisin meillä saattaa olla joku lasten kaveri koko iltapäivän (13 - 17) ja toisena viikonloppuna meidän lapsi on saman ajan siellä kaverilla. Miksi se aika pitäisi rajoittaa kahteen tuntiin?

Olet fiksu ja normaali järkinen!

Mä en kanssa ymmärrä mikä maaginen raja se kaksi tuntia on. Omat lapset on jo vähän isompia ja esim esikoisen poikakaveri kun tulee, niin se on meillä yleensä koko päivän. Ja ihan kiva niin.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu niin kovasti tilanteesta. Meidän koululaiset ovat ainakin kavereidensa luona koko iltapäivän (esim 13-17). Ja vastaavasti kaverit ovat meillä. Samoin viikonloppuisin meillä saattaa olla joku lasten kaveri koko iltapäivän (13 - 17) ja toisena viikonloppuna meidän lapsi on saman ajan siellä kaverilla. Miksi se aika pitäisi rajoittaa kahteen tuntiin?

Olisitko samaa mieltä jos teillä olisi aina samat tyypit eikä vastavuoroisuudesta olisi tietoakaan?

Kysyt niiltä vanhemmilta,onko hyvä ,jos lapsesi lähetetään kotiinsa tunnin kuluttua vai haluaako he että on esim 2-3 h . Kyllä normaali aikuinen sanoo ,miten olisi hyvä heidän kannaltaan. Voihan olla niinkin,että he haluaa ,että lapsesi on heidän mukulan seurana tai sitten ,että käviskin harvemmin tai ei ollenkaan.

Kyllä mäkin tuota mietin. Välillä annan olla kauemmin, jos tuntuu olevan ok, jotten ole liian tiukkapipo. Mäkään en haluaisi häiritä liikaa muita, mutta täytyy yrittää luottaa myös muiden hyväntahtoisuuteen. Ja vastaavasti lapsen kaverit sitten meillä.

Kaksi tuntia on mielestäni ihan hyvä aika vierailla, sitten kotiin. Lapseni ovat 7- ja 5-vuotiaita. Haluan myös itse viettää aikaa heidän kanssa, joten ei tässä vaiheessa ainakaan tarvi pitempää luuhata kavereilla. Toinen on kyllä vielä sen verran pieni, että jos menisi pidemmäksi tuo vierailu, alkaisi jo nälkä- ja väsykiukku vaivata, enkä koe, että on kyläpaikan homma hoitaa niitä. Toki asia eri, jos on nimenomaan sovittu, että tämän päivän ovat esim hoidossa ystävillämme, joilla saman ikäiset lapset, mutta noin "pelkästään" lapsen kavereiden luona 2 h on maks.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu niin kovasti tilanteesta. Meidän koululaiset ovat ainakin kavereidensa luona koko iltapäivän (esim 13-17). Ja vastaavasti kaverit ovat meillä. Samoin viikonloppuisin meillä saattaa olla joku lasten kaveri koko iltapäivän (13 - 17) ja toisena viikonloppuna meidän lapsi on saman ajan siellä kaverilla. Miksi se aika pitäisi rajoittaa kahteen tuntiin?

Olisitko samaa mieltä jos teillä olisi aina samat tyypit eikä vastavuoroisuudesta olisi tietoakaan?

En varmastikaan ole. Mutta minusta ystävyyssuhteeseen kuuluu muutenkin vastavuoroisuus.

Itsestäni on oikein mukavaa, että esim lauantaina ja sunnuntaina lapsilla on kavereita pidempään kuin se 2h. Viihtyvät ulkona paremmin ja keksivät sisälläkin leikkiä, kun on kaveri eivätkä koko ajan halua katsoa telkkaria/pelata

Alle kouluikäisillä ihan hyvä aika. Koululaiset haluavat yleensä olla kauemmin.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi tuntia on mielestäni ihan hyvä aika vierailla, sitten kotiin. Lapseni ovat 7- ja 5-vuotiaita. Haluan myös itse viettää aikaa heidän kanssa, joten ei tässä vaiheessa ainakaan tarvi pitempää luuhata kavereilla. Toinen on kyllä vielä sen verran pieni, että jos menisi pidemmäksi tuo vierailu, alkaisi jo nälkä- ja väsykiukku vaivata, enkä koe, että on kyläpaikan homma hoitaa niitä. Toki asia eri, jos on nimenomaan sovittu, että tämän päivän ovat esim hoidossa ystävillämme, joilla saman ikäiset lapset, mutta noin "pelkästään" lapsen kavereiden luona 2 h on maks.

Meillä tuo iltapäivä (n 13-17) on valikoitunut kavereiden juurikin siksi, että lounas ja päivällinen ehditään syödä kotona. Ja puolin ja toisin tarjotaan sitten jotain välipalaa

Että semmosta.

Sama homma, mutta elämä opettaa. Joskus alakouluikäisenä lapsi joskus kyseli, että saako olla kaverilla... sitten se olikin jo koko viikonlopun siellä.

Kävin mä muutamia kertoja hakemassa, mutta siellä vanhemmat (nykyään ystäviä) komensi mua lopettamaan. HE saavat olla rauhassa, kun meidän poika oli heillä. Lapset leikkivät niin nätisti. Heidän poikansa saa lego rakennusseuraa, heillä oli isot rakennelmat ja tytär sai sitten singstar ja brazseuraa. Meidän lapsi leikki sujuvasti kaikkien kanssa. Tarjosin mä jotain rahaakin joskus, kun nuo sitten syöttivätkin lapsen. Ei noita joka viikonloppu ollut, mutta silloin tällöin ja lomilla. Eikä tätä tapahtunut muiden perheiden kanssa, eikä ollut vastavuoroista.

Joten relasin tämän perheen kohdalla.

Alle kouluikäiselle tuo kaksi tuntia on oikein hyvä nyrkkisääntö. Koululaisten kanssa ei välttämättä enää toimi

Mua taas harmittaa kun yksi tyttären kaveri noudattaa orjallisesti tuota kahden tunnin sääntöä. Saisi olla pidempäänkin, hyvin viihtyvät yhdessä ja tuntuu että aina jää vierailu kesken.

Vierailija kirjoitti:

Kysyt niiltä vanhemmilta,onko hyvä ,jos lapsesi lähetetään kotiinsa tunnin kuluttua vai haluaako he että on esim 2-3 h . Kyllä normaali aikuinen sanoo ,miten olisi hyvä heidän kannaltaan. Voihan olla niinkin,että he haluaa ,että lapsesi on heidän mukulan seurana tai sitten ,että käviskin harvemmin tai ei ollenkaan.

Kuka kehtaa sanoa r e h e l l i s e s t i, jos kaverin vanhempi kysyy:”Saako Petri olla teillä tunnin vaiko kolme? Entä saako se käydä teillä harvemmin - vai ei ollenkaan?”

”Saa olla kolme tuntia, jos pojille ei tule riitaa.” /”Ei saa tulla meille usein tai mieluummin ei ollenkaan.”

Minä kilttinä ihmisenä sanon aina kysyttäessä kohteliaan ympäripyöreästi tai keksin hätävalheen jostakin menosta. Minusta on todella vaikeaa sanoa lapseni kaverille, että lähdepä nostelemaan meiltä, olisiko sinunkin aika jo mennä kotiin?

Paljon parempi, että kaveri oma-aloitteisesti lähtee sen noin parin tunnin päästä ilman, että minun pitää alkaa portsariksi. Varsinkin, jos meillä alkaa olla ruoka-aika tai pienemmän sisaruksen iltapesut. Näitäkin on nähty, jotka eivät lähde ystävällisesti kehoittamalla, vaan vänkää vastaan tai pitää käskeä kovemmin :-0

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyt niiltä vanhemmilta,onko hyvä ,jos lapsesi lähetetään kotiinsa tunnin kuluttua vai haluaako he että on esim 2-3 h . Kyllä normaali aikuinen sanoo ,miten olisi hyvä heidän kannaltaan. Voihan olla niinkin,että he haluaa ,että lapsesi on heidän mukulan seurana tai sitten ,että käviskin harvemmin tai ei ollenkaan.

Kuka kehtaa sanoa r e h e l l i s e s t i, jos kaverin vanhempi kysyy:”Saako Petri olla teillä tunnin vaiko kolme? Entä saako se käydä teillä harvemmin - vai ei ollenkaan?”

”Saa olla kolme tuntia, jos pojille ei tule riitaa.” /”Ei saa tulla meille usein tai mieluummin ei ollenkaan.”

Minä kilttinä ihmisenä sanon aina kysyttäessä kohteliaan ympäripyöreästi tai keksin hätävalheen jostakin menosta. Minusta on todella vaikeaa sanoa lapseni kaverille, että lähdepä nostelemaan meiltä, olisiko sinunkin aika jo mennä kotiin?

Paljon parempi, että kaveri oma-aloitteisesti lähtee sen noin parin tunnin päästä ilman, että minun pitää alkaa portsariksi. Varsinkin, jos meillä alkaa olla ruoka-aika tai pienemmän sisaruksen iltapesut. Näitäkin on nähty, jotka eivät lähde ystävällisesti kehoittamalla, vaan vänkää vastaan tai pitää käskeä kovemmin :-0

Kuinka "munaton" voi aikuinen ihminen olla, jos ei osaa lapselle sanoa, että "nyt sinun on aika lähteä kotiin". 

Meillä oli keskimmäisellä tyttärellä yksi kaveri, joka vanhempien avioeron myllerryksessä alkoi tulla meillä viikonloppuisin yhdeksän aikaan aamulla ja illalla lähetin kotiin, kun meillä puol kasin aikaan alkoi nuorempien iltapuuro + pesut. Vähän aikaa jaksoin tätä, kun ajattelin, että ko. lapsen oma perhe-elämä oli myllerryksessä. Kun siitä meinasi tulla ihan tapa, niin asetin rajat vierailuille.