Duunari parempi akateemiselle naiselle?
Akateemiset naiset usein kitisevät, etteivät siellä "laitoksellaan" tapaa kuin karvattomia metroseksuaalimiehiä ja että vanhojen kunnon aikojen lukeneita herrasmiehiäkin saa turhaan luupilla etsiä yliopisto-lehden nettiversion henkilökohtaista-ilmoituksista. Miksi etsiä Miestä vääristä piireistä?
Voisiko duunarien joukosta löytyä helpommin akateemisen naisen arvoista seuraa taloudellista turvaa tuomaan? Duunarit tekevät ns. oikeita töitä, kuten vääntävät pulttia tai säätävät paperikonetta, ja koska nämä työt ovat ihan aikuisten oikeasti tarpeellisia ja tuottaviakin, usein myös raskaita ja likaisia, niiden tekemisestä maksetaan myös ihan kelpo korvausta. Siis rahaa. Sellainenkaan ihme kuin vakituinen työpaikka ei pätevälle duunarille ole utopiaa. Naimalla duunarimiehen, akateemisella naisella on taas varaa syödä lihaa, vaikka onkin loppuiäkseen tuomittu määräaikaisiin ja projektitöihin viidensadan euron keskimääräisillä kuukausiansioilla. Duunarimies ei myöskään kuvittele liikoja tyylitajustaan, eikä hänen itsetunnolleen käy antaa kultturellin vaimonsa muokata vaatekaapin sisältö mieleisekseen, kunhan tämä onnistuu painamaan mieleensä duunarimiehen suosikkijoukkueen pelipaidan värin. Duunarimies ei raahaa akateemisen naisen pikkuiseen keskustakammioon yökylään tullessaan matkalaukullista kosmetiikkaa ja oman hiustenkuivaajan, pyöräntarakalla, kuten ponihäntäiset naistutkimuksen lehtorinklopit; duunarimies kyydittää akateemisen naisen autollaan uuteen yhteiseen omakotitaloon. Ja duunarimiehen kanssa akateemisen naisen ei tarvitse kirjoittautua kansalaisopiston "Pokasahan perusteet" -kurssille kun kodin sisustus vaatii pientä justeerausta.
Ja mikä olisi akateemisen naisen kollookioissa kolhitulle egolle parempaa, kuin häntä ihaileva mies, joka ei ole yhtä sivistynyt ja joka mielellään tyytyy miehen rooliin perheessä?
En tarkoittanut tätä tekstiä vain ironiaksi, olisi hyvä jos naiset luutuneisiin matriarkaalisiin ajatusmalleihin juuttumisen sijaan miettisivät, mitä todella miehestä haluavat, ja tekisivät valintansa sen mukaan.
P.S Duunarilla tarkoitan miestä, joka projektien ja apurahojen sijaan elättää itsensä ns. oikeissa töissä.
Kommentit (13)
En jaksanut lukea tuota tekstipuuroa. Jaksoiko joku toinen?
Joopa joo. Minä varakas ja hyvin tienaava akateeminen nainen olen onnellinen varakkaan akateemisen mieheni kanssa, joka pystyy paitsi tarjoamaan taloudellisen turvallisuudeen minulle ja lapsellemme, mutta osaa myös keskustella ja kosmopoliittina on kotonaan kaikkialla maailmassa. Duunarimiehen voimme palkata, jos tarvitsemme jonkun remppahommiin tai siivoamaan.
Ensin palstalla valitetaan, että naiset juoksevat vain rahan perässä. Nyt siis ehdotat, että pitäisi ottaa duunarimies, koska lompakko..? Jo on logiikkaa.
Mun sukulainen kerran oli duunari ja se otti vähän varakkaamman naisen kuin oli tarjolla. Rahan takia ihan niin kuin naisetkin voi tehdä samanlailla.
Siitä se sitten ihan hyvin lähti menee.
Vierailija kirjoitti:
Mun sukulainen kerran oli duunari ja se otti vähän varakkaamman naisen kuin oli tarjolla. Rahan takia ihan niin kuin naisetkin voi tehdä samanlailla.
Siitä se sitten ihan hyvin lähti menee.
Yleensä nuo hevosnaamat ja narukädet kyllä sopii erinomaisesti toisilleen. Ei noihin pidä sekaantua kauniiden ihmisten
Minä varakas, mutta vähän tienaava akateeminen nainen en jaksanut lukea moista pohdintaa; tosi vahvat stereotypiat eivät ole koskaan olleet juttuni. Sanoisin, että pariudu miehen, älä koulutuksen kanssa, muuten mennään metsään niin, että rytisee.
Täälläkin kirjoiteltiin 15+ vuotta sitten paljon parempia provoja.
Vierailija kirjoitti:
Minä varakas, mutta vähän tienaava akateeminen nainen en jaksanut lukea moista pohdintaa; tosi vahvat stereotypiat eivät ole koskaan olleet juttuni. Sanoisin, että pariudu miehen, älä koulutuksen kanssa, muuten mennään metsään niin, että rytisee.
Täälläkin kirjoiteltiin 15+ vuotta sitten paljon parempia provoja.
Hui, olet huitsin vanha
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä varakas, mutta vähän tienaava akateeminen nainen en jaksanut lukea moista pohdintaa; tosi vahvat stereotypiat eivät ole koskaan olleet juttuni. Sanoisin, että pariudu miehen, älä koulutuksen kanssa, muuten mennään metsään niin, että rytisee.
Täälläkin kirjoiteltiin 15+ vuotta sitten paljon parempia provoja.Hui, olet huitsin vanha
Myös tyttärelleni 39 vuotta on käsittämättömän suuri luku.
Rahvaan mieli on valovuosien päässä analyyttisestä, henkisestä oppineesta. Duunari + akateeminen = yö + päivä. Turhautuminen olisi molemminpuolisita.
"Akateemiset naiset usein kitisevät, etteivät siellä "laitoksellaan" tapaa kuin karvattomia metroseksuaalimiehiä"
Mistä Ap olet tällaista kuullut? Ja vieläpä usein? Olen itse akateemikko enkä tunnista moista "kitinää".
https://www.ess.fi/Mielipide/blogit/kari-enqvist/art2462446