Mun isäni soitti. En silloin pystynyt vastaamaan.
Kun soitan hänelle takaisin sitten kun kerkiän, hän kitisee puhelimeen että "kylläpä oli kiire kun ei vastaamaan ehtinyt" sellaisella vittumaisella määkivällä äänellä.
Yleensä pystyn olemaan provosoitumatta ja kerron vaan että olin juuri palaverissa tai mitä nyt sitten teinkin. Nyt mulla kuitenkin paloi pinna ja kerroin että en nyt yhtään jaksa kuunnella vittuilua ja ellei hänellä ole mitään asiaa, voidaan lopettaa puhelu samantien. Ihmeesti muuttui ääni kellossa ja jatkoi keskustelua ihan toisella äänensävyllä.
Mä olen niin kypsä hänen syyllistämiseensä. Hän ei ollut mikään hyvä isä, meillä ei ole kummoinen suhde, hän ei ollut edes kiinnostunut isoisä joten ihan turha vinkua että en ota kovin usein yheyttä.
Kommentit (4)
Sano sille, että "en pystynyt silloin soittamaan, turha siis v*ttumaisella äänellä siinä määkiä."
Itse ehkä vieläpä lisäisin, että "... kun kerkerleän soitan takaisin, ja nyt en ihan oikeasti jaksa mitään v****ilua, ja ellei sinulla ole mitään kuuta sanottavaa ikinä silloin kun näin tapahtuu etten heti pysty vastaamaan, voit lakata soittelemasta. Sillä kun olit soittanut olin juuri palaverissa (tai mitä sitten teitkin), enkä viitsinyt/vastannut siihen silloin. Olen todella kypsä sitä paitsi mun syyllistämiseen, etkä sinäkään mikään täydellinen ihminen ole jos sitä kuvittelet olevasi."
Ehkä toi loppu kuulosti tyhmältä, tms mut itte sanoisin loppuun tolleen.
Miähä oli äskekii pas kalla, tuliha jööti. Samal mieti et pitää varmaa ajella pallikarvat pois. Ehä noistakaa kukaa tiiä. Miähä se vaa täällä.
Mun mutsi. Harvoin enää vastaan. Laitan tekstiviestin hieman myöhemmin; olin töissä/kaupassa/tein ruokaa tms. Oliko asia tärkeä?
Ok