Perheenne uskonto?

Oletetaan, että vanhempi pitää kristinuskon paikkaansa pitämisen todennäköisyyttä >0. Iankaikkisen elämän utiliteetti -> oo. Näin ollen utiliteetin odotusarvo lähestyy itse asiassa ääretöntä tai täsmällisemmin on ääretön. Eli, jos on agnostikko (muttei 100 prosenttisen varma ateisti), on itse asiassa äärimmäisen loogista kastaa lapsensa. (28)

Mulle kristinuskon ydin on kuin kivijalka, jonka päälle olen rakentanut omaa henkisyyttäni. En allekirjoita kaikkea, esim ruumiin ylösnousemista. Raamattuun suhtaudun tärkeänä kirjana, joka kertoo oman aikansa historiasta ja asenteista yhtä paljon kuin kristinuskosta.



Lisäksi uskon energioihin, enkeleihin, enteisiin. Minulle kristinuskon jumala ei ole partasuinen äijä, vaan universaali energia, jossa kaikki olemme osallisina. Toisin sanoen jumala ja jumaluus asuu meissä jokaisessa. Jeesuksen uskon olevan jumalan maanpäällinen sanansaattaja. Hän varmasti on kuollut ristillä, mutta ei sovittaakseen syntejämme. En usko synteihin.



Ev. lut on siinä mielessä tärkeä meille, että ilmennämme omaa uskoamme ja henkisyyttämme kristinuskon perinteillä, vaikka annamme niille omiakin merkityksiämme. Esim avioliittomme on siunattu, vaikka menimme pienimuotoisesti maistraatissa naimisiin. Lapsemme on kastettu, sillä uskon kasteen olevan paras tapa tuoda lapsi henkisyyden piiriin.



Kastepapilta, joka myös siunasi avioliittomme, kysyin hänen mielipidettään perheemme uskonnollisista näkemyksistä. Hän ei nähnyt mitään estettä kasteelle. Hän mukaansa oli mukavaa vaihteeksi suorittaa kaste ja avioliiton siunaus perheelle, jossa asiaa on todella pohdittu.

Eli aika moinen sekoitus. =)

Lapset ovat tietty et opetuksessa ja saavat paljon laajemman näkemyksen uskonnoista, kuin yhteen oppiin sidotut oppilaat.



Meillä puhutaan paljon uskonnoista ja niiden historiallisesta merkityksestäja yksilöön ja motiiveista miksi ihmiselle tulee tarve " antaa elämä korkeamman voiman haltuun" .

keskustelemme, miten kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö vaikuttaa siihen, mihin uskontoon ihminen ajautuu.



Annamme paljon tietoa eri uskonnoista, historiasta ja myös kannustamme omaan ajatteluun ja rohkeuteen toimia ilman valmista kaavaa.

Ei helppo juttu, kaikki me Suomalaiset olemme omaksuneet luterilaisen moraalin (missä ei sinänsä ole mitään pahaa!) mutta omien ajatusten erottaminen siitä yhteiskunnan luomasta arvomaailmasta ei ole välttämättä helppoa.

Ei ihme, että moni siihen haksahtaa tai lähtee protestoimaan sitä vastaan.

Mies ei kyllä taida uskoa.

ev. lut.

Ei uskota mihinkään, mutta halutaan maksaa veroja kirkolle...

Lisäksi, tilanteet muuttuvat. Osa ihmisistä alkaa ajatella omilla aivoillaan eikä enää purematta niele kirkon opetuksia.

No miksi niiden #ateistien# on saatava kirkkohäät ja hautajaiset? Miksi se lapsi kastetaan? Vai omilla aivoilla

Tosiaankin, kuulumme kirkkoon mm. kirkollisveron takia. Se on kätevä tapa rahoittaa säännöllisesti kirkon toimintaa. Toivon että rahoillani ylläpidetään esim. arkkitehtuurisesti merkittäviä rakennuksia, suojataan kirkkotaidetta sekä ylläpidetään monia palveluja, kuten päiväkerhoja ja jumalanpalveluksia.



Minä pidän hautausmaista ja käyn niissä usein kävelyllä. Käytän myös muita kirkon palveluja, kuten päiväkerhoja. Mielestäni ev. lut. tavat ja kasvatus kuuluvat olennaisena osana suomalaiseen kulttuuriin ja toivon lapsienikin oppivan ne. Lapseni saavat sitten aikanaan itse päättää haluavatko edelleen kuulua kirkkoon vai eivät.

Vierailija:

Sisareni poikaystävä (nykyinen mies) on henkeen ja vereen ateitisti, mutta liittyi kirkkoon, jotta pääsisivät kirkossa naimisiin. Sisareni ei usko Jumalaan, eikä ollut käynyt rippikoulua, mutta suoritti sen aikuisena, jotta saisi komeammat häät kirkossa. Tekopyhää!



Minä taas uskon johonkin korkeampaan voimaan, mutta kristinuskon oppeja en seuraa ja näin ollen erosin kirkosta. Olisin tehnyt sen jo ennen 18-vuoden ikää, mutta vanhempani eivät antaneet lupaa. Myöskään vanhempani eivät ole uskovaisia. Isä ei kuulunut kirkkoon (kuollut) ja äiti erosi tuossa pari vuotta siten.



Komeat häät / ristiäiset saa järjestettyä melkeinpä missä tahansa. Minäkin menen naimisiin eräässä linnassa :)

Meillä ei ole " perheemme uskontoa" . Minua ei ole kastettu, enkä ole koskaan kuulunut kirkkoon. Mieheni erosi kirkosta, sillä hän on ateisti kuten minäkin. Lapsiamme ei tietenkään ole kastettu, eivätkä he osallistu päiväkodin uskontopropagandaan " pyhäkoulun" muodossa. En ikimaailmassa voisi kuvitellakaan meneväni naimisiin kirkossa, sillä se sotii arvomaailmaani vastaan. Muutkaan kirkon " palvelut" eivät kiinnosta, etsin jopa aktiivisesti niille vaihtoehtoja ja niitähän on. Lapsiemme nimiäiset olivat suuri tapahtuma, samoin häämme tulevat olemaan. Uskonnottomuus ei tarkoita ankeita, jäykkiä tilaisuuksia elämän suurille juhlille, vaan juhlat usein ovatkin juhlavampia ja kaikille hauskempia ilman niitä pakollisia jumalan väliintuloja. Usein juhlayleisö on vaivaantunut uskonnon osuudesta asiaaan, mutta kokevat sen pakollisena pahana " ihaniin prinsessahäihin" tai hautajaisiin. Maistraattihäät voivat olla aivan samanlainen kermakakku-unelmia ja hautajaiset usein ovat enemmän persoonalähtöisiä ateistien pippaloissa, kuin valmiita litanioita raamatusta kappelissa. Myös muut kuin me pesunkestävät ateistitkin voisivat panostaa enemmän juhliin, ilman noita periluterilaisia pakko-tehdä-näin-tapoja.

' Eikö ole noloa kastaa lapsia, jos esim. ateisti-isä ei kuulu mihinkään seurakuntaan, etkä sinäkään Jumalaan usko. Tekopyhää.'



Jos pelastukseen vaaditaan kaste, eikö osoita rakkautta lastaan kohtaan, että varmuuden vuoksi lapsen kastaa, vaikkei itse kykenisikään uskomaan?

ateisteja. Molempien vanhemmat ja isovanhemmat ovat myos ateisteja. Ei menty kirkossa naimisiin, lapsia ei ole kastettu, eivat osallistu uskonnonpetukseen eivatka ole ikina olleet seurakunnan kerhoissa tai pyhakoulussa. Emme vieta joulua, vaan juhlimme paivan pitenemista hyvan ruoan ja juoman seka suvun ja ystavien kanssa - lapsille jaetaan kylla lahjat, mutta kuusta ei ole, eika mitaan varsinaisia joulukoristeita, paljon kynttiloita kyllakin.

Vaput, juhannukset sun muut vietetaan, paasiaista ei, eika helluntaita.

Lapsi saa sitten vanhempana " valita" oman uskontonsa. Käykööt uskonnon tunneilla oppimassa eri uskonnoista.

Hyvin toimii.. jos toinen ois vain hengellinen ihminen, niin ei siitä tulisi mitään. Maailmankuvat ois niin erilaiset.

Muuttakaa miehesi maahan ja tee siellä vaikka koko tarhan verran lapsia mutta pysykää siellä.

Ei sun tartte sitten itkeä kun mies kaappasi lapset.

Vierailija:

' Eikö ole noloa kastaa lapsia, jos esim. ateisti-isä ei kuulu mihinkään seurakuntaan, etkä sinäkään Jumalaan usko. Tekopyhää.'

Jos pelastukseen vaaditaan kaste, eikö osoita rakkautta lastaan kohtaan, että varmuuden vuoksi lapsen kastaa, vaikkei itse kykenisikään uskomaan?

Niin ja maailmassa on kristinuskon eri versioiden lisäksi satoja muitakin uskontoja, eikö lapsi pitäisi kaiken varalta liittää niihinkin ihan varmuuden vuoksi?

Jos ateistit ei edes usko, niin mihin pelastukseen????

... isotäti on sanonut niin. Vauvalla ei ole vielä minkäänlaista maailmankatsomusta, mikäli minä tiedän?...



Meillä kasvatetaan ajattelemaan itse, ei sanota, etteikä Jumalaa olisi, mutta kerrotaan, että meidän perheen aikuisten pohdintojen pohjalta olemme siitä erittäin epävarmoja ajoittain tyystin uskomatta. kerromme myös lapsille, että jokainen saa uskoa mihin haluaa ja elää elämänsä valitsemallaan tavalla, kunhan ei vahingoita elämäntavallaan itseään ja muita (filosofisiin pohdintoihin luonnonsuojelusta ja jokaisen olion arvosta toivon pääseväni lasten kanssa joku päivä).



Suomessa asuvina suomalaisina me vietämme nykyisen suomalaisen juhlaperinteen mukaisia juhlia, joiden aikaan on mukava kokoontua ystävien ja sukulaisten kesken viettämään aikaa. Perheessämme kannatetaan perhearvoja ilman uskonnollisuutta. Olemme sellaisia koti ja isänmaa-ihmisiä, joiden elämässä myös muiden kulttuurien ja kansojen arvostusta koetetaan nostaa kasvatuksellisin keinoin lasten tiettäväksi.



Mielestäni oma kulttuuri ja historia on tunnettava riittävän hyvin, jotta voi ymmärtää muita kulttuureja ja muiden maiden ja kansojen historiaa ja ajattelutapoja.