Miksi jotkut naiset saavat ihan kaiken ja jotkut ei mitään?

Ketä tarkoitat tuolla "perheellä" jos et miestä ja lapsia?

Elämä on. Minun kotonani oli perheväkivaltaa. Kotona oli perheväkivaltaa, hoidossa minua laiminlyötiin, koulussa kiusattiin, opiskelupaikkaa en saanut, töitä en löytänyt. Olen luuseri jo syntymästä asti. Joskus yritin muuttaa kohtaloani. Lopetin. On vain helpompaa itkeä itsensä uneen ja odottaa, että ei enää tarvitse. 

Sitä kutsutaan luonnonvalinnaksi.

Varmaan aktiivisuus vaikuttaa 😁 tietty tuurista vähän kiinni, löytyykö hyvä puoliso. Ja se ulospäin hyvältä näyttävä liitto usein sisältää esim. Väkivaltaa eli onkin oikeasti huonompi vaihtoehto.. Ja suurin osa työllistyy. Itselläni ei oo niin tavallista ja valmiiks mietittyä suunnitelmaa mun elämälle. En etenkään ennen ois kestänyt ajatusta et kaikki on suunniteltu. Liian tylsää ja kaavamaista.

Tuli varmaan kaikille selväksi, että kotona oli väkivaltaa. Ei sitä onnistu edes viestiä vauvapalstalle kirjoittamaan. Naurattaa oma surkeus. Kohta itkettää. 

Tämä on vaihtelua. Yleensä miehet valittaa tätä asiaa.

Syy on sama: sattuma ja geenit.

Lopuksi jokainen menettää kuitenkin kaiken.

Geenit/ulkonäkö.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan aktiivisuus vaikuttaa 😁 tietty tuurista vähän kiinni, löytyykö hyvä puoliso. Ja se ulospäin hyvältä näyttävä liitto usein sisältää esim. Väkivaltaa eli onkin oikeasti huonompi vaihtoehto.. Ja suurin osa työllistyy. Itselläni ei oo niin tavallista ja valmiiks mietittyä suunnitelmaa mun elämälle. En etenkään ennen ois kestänyt ajatusta et kaikki on suunniteltu. Liian tylsää ja kaavamaista.

Ja usein ei sisällä ja usein ei ole mitenkään negatiivisella tavalla etukäteen suunniteltu. Jo todennäköisyyksien lait takaavat että Suomessa, näinkin vakaissa oloissa, on loputtoman paljon perheitä joilla on, kuin taikaiskusta, kaikki hyvin, lähes täydellisesti.

No eihän kaikki naisetkaan voi olla toistensa klooneja myöskään päänsä sisustan puolesta. 

Jotkut naiset ovat ahkeria, jotkut vähemmän ahkeria. Jotkut älykkäitä, jotkut vähemmän älykkäitä. Ja niin edelleen. 

Sattumaahan se. Usein uskoin että mussa on vika kun en saanut ystäviä. Nyt sattumalta oon tutustunut ihan huippu tyyppeihin ja saanut heistä ystäviä.

Ei ole miestä mutta voihan sellainen vielä löytyä ja jos ei niin mulla on paljon muuta hyvää elämässä

Olisiko tavoitteellisuus mitään? Kukaan ei "saa" mitään, paitsi tomumajansa ja siihen jotenkin välittömästi liittyvät piirteet, temperamentin.

En edes väitä, että kaikki olisi omasta valinnasta kiinni. Joillakin käy parempi tuuri kuin toisilla. Kuitenkin se tuuri tarkoittaa sitä, että jotkut asiat ovat joillekin helpompia saavuttaa. Jos on kaunis tai komea, on varmaan helpompi saada kumppani. Jos on kaunis tai komea, on vaikeampi olla uskollinen, koska mahdollisuuksia pettämiseen tarjoutuu enemmän. Onko uskollisuus siis valinta, saavutus vai olosuhteista johtuva, saatu tai annettu, asia?

Ura... Heijuu ja elämänuraa! Uraaaa! Yliopistoon pääsee, kun opiskelee lukionsa kunnolla, valmistautuu pääsykokeeseen huolella eikä anna periksi, jos ei pääse ensimmäisellä yrittämällä. Yliopistokaan ei takaa, että elämästä tulee ihanaa. Ei edes lääkäriksi valmistuminen. Voipahan tuo olla, että työpaikka on jokseenkin varma. Mutta ei se "saamalla" tullut, vaikka sanommekin, että lääkäri sai työpaikan Pihlajalinnassa. Ihan yhtä vähän humanisti "saa" työpaikan kulttuurialan yhdistyksessä. Ei se taivaasta tipahda. Kilpailu jälkimmäiseen voi olla kovempi siinä vaiheessa kun työntekijää valitaan, mutta Pihlajalinnan lääkäriksi pääsemisen kilpailu oli vastaavasti ankarampi siinä vaiheessa, kun lääketieteen opiskelupaikkoja jaettiin.

Ja niin... miksi kysymys koski naisia? Saavatko miehet jotakin enemmän ilmaiseksi? Tai peräti kaiken? Tai vastaavasti, joutuvatko miehet raatamaan lujasti saavuttaakseen yhtään mitään?

Tätä olen miettinyt, kun nyt on kolmas eronnut mies kierroksessa (ikää mulla on jo 40 v). Jokainen on ollut naimisissa räiskyvän naisen kanssa, on tehty lapset ja rakennettu taloa ja yhteistä elämää. Sitten vaimo on   lähtenyt toisen miehen matkaan. Joissain tapauksissa nainen on halunnutkin tulla takaisin. 

Näitä vaan mietin, että kun miehet ovat existään kertoneet. Minua viehättää rauhallinen, koti-isätyyppi, se varmasti vaikuttaa näihin kokemuksiini. Siellä on ollut väkivaltaisia, puukon kanssa heiluvia, putkassa olleita, sarjapettäviä, alkoholisoituneita yksilöitä. Ja nämä eivät ole jääneet pelkän tarinan tasolle, olen sen verran nähnyt, että näin se todella on ollut. Exvaimot ovat saaneet potkuja töistä viinan takia, on tullut lähestymiskieltoja naapureilta ja sen sellaista.  

Tällaisten naisten kanssa miehet lisääntyvät. Minä sitten katselen hommaa näin jälkikäteen, että jaahas. Eipä mulle ikinä osunut kohdalle tuollaista miestä, enhän ollut jännänainen.

Kuka ottaa itelleen puolisoks huonon miehen 😂

Ainii unohdin et tääl suurin osa on "persut on suomalaisten puolella" ajattelevia

Tunnen yhden amerikkalaisen naisen, joka on saanut kaiken, siis ihan kaiken. On kaunis ulkonäkö, hoikka, asianajajan tutkinto, naimisissa miesmallin näköisen miehen kanssa joka näyttää palvovan vaimoaan, ainakin facessa... En tietenkään tiedä mitä kotona kulissien takana tapahtuu, mutta näin päällisin puolin elämä näyttää kuin jostain leffasta. Harvoin olen kateellinen, mutta hänelle olen.

Isot vs pienet tissit. Valitettavasti :(

Siihen et lähtee ettii mmkunopanui, vaaditaan oma aktiivisuus. Ja esim mulle on sanottu hoikkana, et oon liian kaunis jopa kumppaniksi, ei ulkonäöllä mitään suhteita saada tosiaan.. Ja se ei oo sattumaa, että joku pariutuu usein ja helposti. Se ihminen on myös tutustunut niihin kumppaneihin jossain. Suurin osa ihmisistä jotka etsii, myös löytää.

Uskollisuudesta tässä ei edes puhuttu 😁

Toisilla on paremmat lähtökohdat, mutta sanoisin, että sinnikkyydellä ja kyvyllä tehdä kompromisseja pääsee usein jo pitkälle.