en jaksa mennä edes suihkuun, kyllä, olen masentunut

onko sulla tänään mitään menoa? Jos ei oo, niin ei sinne suihkuun oo pakko mennä.



Koita jaksaa pestä vaikka hampaat, ei oo niin turha olo.

Otin jo perjantaina yhteyttä mielenterveystoimistoon, mutta eivät ole vieläkään vastanneet sähköpostiini, että saisin ajan keskusteluun. Lääke minulla jo on. Aluksi se auttoi ja nyt on taas niin turha olo. Ehkä olenkin ihan turha. Sitä tässä mietin. Lapset ovat hoidossa ja minä sairaslomalla. Mies ei halua jättää lapsia päiväksi kotiin, mikä on varmaan hyvä, koska nukun niin paljon. Pelottaa.

täällä taistelen. oon vaihtamassa lääkitystä ja on niin ahdistunut olo. en saa itteeni tsempattua lähtemään ulos hoitamaan asioita ja se tietty ahdistaa lisää kun kaikki tekemättömät jutut painaa mieltä.

Makaan, nukun, katson televisiota. En jaksa mennä suihkun, pestä hampaita, vaihtaa vaatteita, siivoamisesta puhumattakaan. Kohta pitäisi jaksaa ryhdistäytyä ja heka lapset kotiin ka sinnitellä ilta " normaalina ihmisenä" .

Vierailija:

Otin jo perjantaina yhteyttä mielenterveystoimistoon, mutta eivät ole vieläkään vastanneet sähköpostiini, että saisin ajan keskusteluun. Lääke minulla jo on. Aluksi se auttoi ja nyt on taas niin turha olo. Ehkä olenkin ihan turha. Sitä tässä mietin. Lapset ovat hoidossa ja minä sairaslomalla. Mies ei halua jättää lapsia päiväksi kotiin, mikä on varmaan hyvä, koska nukun niin paljon. Pelottaa.

Voi olla, että annostus on liian pieni. Koita nostaa annostusta tai vaihtaa lääkettä. JOs sulla on paljon lääkkeitä, niin voithan ottaa vähän enemmän aikaa odotellessa, jos et ole jo maksimiannostuksella.

Et ole turha, lapsesi tarvitsevat sinua!

Tuntuu, kuin kaikki muut olisivat jossakin toisessa todellisuudessa, jossa puhutaan ihan eri kielellä. En osaa sitä kieltä, enkä ymmärrä niitä sääntöjä, joiden mukaan sosiaalista elämää tuolla muiden ihmisten maailmassa eletään.



9

Vierailija:

Tuntuu, kuin kaikki muut olisivat jossakin toisessa todellisuudessa, jossa puhutaan ihan eri kielellä. En osaa sitä kieltä, enkä ymmärrä niitä sääntöjä, joiden mukaan sosiaalista elämää tuolla muiden ihmisten maailmassa eletään.

9

Kotona vaan siis olen ja lihon.

16

Hoidin kylläkin kotiani tyyliin " imuroiden ja samalla itkien" . Pienikin mutka matossa ja itku tuli. Öisin en saanut nukuttua tai jos nukuin ja heräsin, ei uni enää tullut. Ja tuntui että en jaksa enää valvoa ja halutti heittää veivit.

Miksi muiden sosiaaliset tavat eivät mene minulle jakeluun?



Olenko tyhmä? Olenko hullu? Hidas? Jotain muuta?





Hyvin usein käy niin, että tilanteessa, jossa on paljon ihmisiä, näennäisesti rento ja mukava fiilis, tavallista höpötystä, keskustelua....en jotenkin vaan ole mukana tilanteessa. Tunnen itseni ulkopuoliseksi. Ymmärrän vitsit ja jutut, mutta en osaa reagoida niihyin muiden toivomalla tavalla. Esim. harvemmin nauran reteästi ääneen vaikka vitsi olisi kuinka hauska. Minua ei vaan naurata niin, että kierisin lattialla. Luulen, että suurin osa tuttavistani pitää minua vähän yksinkertaisena.



9

Tuntuu turhalta puhua kenenkään kanssa mitään, tai solmia uusia (no...edes ylläpitää vanhoja) ystävyyssuhteita, kun ei kenestäkään saa " kiinni" . En osaa luoda todellista kontaktia keneenkään.



Muutaman kerran olen ollut ihmeissäni. Esimerkkinä tämmöinen: muutimme paikkakunnalta toiselle ja yksi (omasta mielestäni pelkkä) tuttava alkoi itkemään, halasi ja rutisti, antoi läksiäislahjan ja sanoi, että harmittaa kun todellinen ystävä muuttaa pois. Omasta mielestäni meillä ei ollut minkäänlaista yhteyttä toistemme pääkoppiin. Ainoastaan saman ikäiset lapset joiden kautta hiekkalaatikolla tutustuimme. Tuotakin mietin pitkään, oliko tämä tuttavani ylidramaattinen ja tunteellinen vai olenko minä valju ja tunnekylmä? Miksi hänen mielestään meillä oli elämää suurempi ystävyys ja minun mielestäni ei mitään erikoista?



9