Muuttaisitko
pienelle paikkakunnalle, josta et tuntisi ketään ja lähimmät sukulaiset ja ystävät asuisivat n. 30-45 min ajomatkan päässä?
Kommentit (15)
kuulostaa ihan pahimmalta painajaiseltani. Ei tuo sukulaisten etäisyys, vaan se pieni paikkakunta ilman ystäviä.
t. Helsingin keskustassa asuva
ja mielestämme meillä on aivan täydellinen asumisympäristö ja elämänlaatu, meille.
Vierailija:
kuulostaa ihan pahimmalta painajaiseltani. Ei tuo sukulaisten etäisyys, vaan se pieni paikkakunta ilman ystäviä.t. Helsingin keskustassa asuva
ja mielestämme meillä on aivan täydellinen asumisympäristö ja elämänlaatu, meille.
Hki paljon yksinäisiä, et ei se aina vaikuta
Ja niin vaan oli yllätys että ihmisiä on täälläkin:) Rakkain tosin Helsingissä, mutta aina puhelimen toisessa päässä, useamman kerran päivässä.
Täällä jopa mun rakastamani harratus on halvempaa ja oma hevonen etsinnässä.
Toki on selvää, että joku joka muuttaisi Helsinkiin tuntematta ketään, olisi (ainakin jonkin aikaa) yksinäinen.
Vierailija:
Hki paljon yksinäisiä, et ei se aina vaikuta
Vierailija:
pienelle paikkakunnalle, josta et tuntisi ketään ja lähimmät sukulaiset ja ystävät asuisivat n. 30-45 min ajomatkan päässä?
Jos siellä ois töitä ja jos ei tuon pitempi ajomatka kavereille, niin kyllä varmaan muuttaisin.
Muutettiin edelliselle asuinpaikkakunnalle tuolla lailla. Saatiin ystäviä, ainakin siellä on sosiaalista porukkaa ja tullaan tutustumaan.
ja pysytty, meillä matkaa miehen sukulaisille 120 km ja omille 70 km.
Ihmisiin tutustuu, kun menee mukaan vaikkapa järjestötoimintaan, harrastustoimintaan, seurakunnan kerhojen kautta jne.
Vierailija:
pienelle paikkakunnalle, josta et tuntisi ketään ja lähimmät sukulaiset ja ystävät asuisivat n. 30-45 min ajomatkan päässä?
Enää en muuttaisi. En ole edes kolmessa vuodessa kotiutunut tänne, mutta myöhäistä mikä myöhäistä. Lapset eivät halua edes ajatella paluuta, kun täällä on koulu ja kaverit.
Masentaa, että olen tuomittu jäämään tuppukylään ainakin seuraavaksi viideksitoista vuodeksi.
Vierailija:
Enää en muuttaisi. En ole edes kolmessa vuodessa kotiutunut tänne, mutta myöhäistä mikä myöhäistä. Lapset eivät halua edes ajatella paluuta, kun täällä on koulu ja kaverit.Masentaa, että olen tuomittu jäämään tuppukylään ainakin seuraavaksi viideksitoista vuodeksi.
pitääkö koko kuusihenkisen perheen tanssia minun pillini mukaan ja muuttaa takaisin??
Tosin en mihinkään pienee kaupunkiin, mutta paikkaan josta en tuntenut ketään. Lähimmät ystävät ja sukulaiset jäi 20-30 min. päähän. Matka ei ole sinänsä ongelma.
Ensimmäinen vuosi oli paha silti. Kaipasin takaisin Helsinkiin ja olin varma että ikinä en sopeudu enkä totu " yksinäisyyteen" . Mutta kas vain, täällä ollaan asuttu nyt kolme vuotta, enkä pois muuttaisi. Vieläkään en ole ketään hyvää kaveria tai ystävää täältä saanut, hyvänpäivän tuttuja kyllä, mutta se ei haittaa.
Kavereita näen silti, en enää tietenkään niin paljon kuin ennen, mutta näen. Soiteltua tulee kyllä enemmän kuin ennen.
Tän pidemmälle en kuitenkaan pystyisi muuttamaan. Mun on pakko päästä aina välillä helsingin hulinaa katsomaan ja kuuntelemaan, ihan viikottain.
Eka paikkakunnalla olimme ensin lapsettomia, eikä sillä tavalla tutustunut keneenkään. Kun lapsia tuli, niiden kautta tutustui ensin naapureihin ja sai ihan uusiakin ystäviä. Niin vain sieltä muuttaessa tuli ikävä kaikkia niitä ihmisiä.
Muutimme uudelle paikkakunnalle, jossa samaan tapaan työn, harrastusten ja lasten sekä naapuruston kautta on alkanut löytyä kavereita.
Liikumme samalla kaupunkiseudulla, jossa 30 min matka ei ole mikään este nähdä sukulaisia ja ystäviä. Jos on, ei heitä voi kauhean paljon teidän seura kiinnostaa. Rakkaimpia ystäviä ja sukulaisia näkee säännöllisesti vaikka olisi tunti ajomatkaa, lähisukulaisia 2 tunnin päähänkin, tosin lasten kanssa se sitten tarkoittaa jo yökyläilyä viikonloppuna ja lomilla.
Puolen tunnin matkassa kyläilee arki-iltana, tunnin matkan päähän viikonloppuna päiväseltään.
matkaa Helsinkiin 500km ja kadun sitä todella! Asumme pienessä kylässä missä ei mitään tekemistä eikä näkemistä. Pari tuttua on 4 vuoden aikana löytynyt lenkkikaveriksi mutta ikävä painaa emmekä koe paikkaa kodiksi. Haeskelemme töitä, mutta näyttää että tänne ollaan juututtu.
Ystävät ja sukulaiset asuu 200km päässä. :) Rohkea rokan syö.