Naiset ei nykyään enää halua lapsia, miehet haluaa

Kannattaakin hakea vaimo Thaimaasta tai jostain muualta ulkomailta.

So what? En synnytä lapsia siksi, että joku mies niitä vinkuu.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaakin hakea vaimo Thaimaasta tai jostain muualta ulkomailta.

Eli vahvistat aloituksen väitteen todeksi.

Olen huomannut saman. Naisilla tuntuu olevan paljon realistisempi käsitys siitä mitä raskauteen ja lastenhoitoon kuuluu. Miehet ajattelevat että se vauva vain tupsahtaa jostain ja nukkuu yöt päivät. Sitten jonain päivänä hänestä tulee kiva 12-vuotias jonka kanssa voi leikkiä. 

Vierailija kirjoitti:

So what? En synnytä lapsia siksi, että joku mies niitä vinkuu.

Ei kannatakaan synnyttää. En minäkään synnytä. Halusin vain aloittaa keskustelun siitä, että naiset ei nykyään halua enää perustaa perhettä yhtään niin paljon kuin taas miehet haluavat. Tällaisesta yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Nainen olen itse, ja mielestäni tämä kehityssuunta on ihan ok. Ap 

On helppo haluta lapsia, kun joku muu tekee ja hoitaa ne.

Eipä ole mikään yllätys. Naiset on saatu niin tehokkaasti aivopestyä hedonistiseen elämäntapaan, johon esim. matkustaminen kuuluu olennaisena osana

No onneksi syntyvyyttä esiintyy jossain päin maailmaa ihan riittävästi.

Olen pohdiskellut minkälainen väestörakenne on sadan vuoden päästä esim. Suomessa, jos syntyvyys täällä laskee tätä tahtia.

Munkin mies halusi lapsia, sitten kun sellainen saatiin niin se häipyi.

Vielä 40 vuotta sitten naisilla oli kova sosiaalinen paine perustaa perhe ja saada lapsia (vaikka ei ehkä haluaisi itse niin paljoa niitä lapsia). Enää sellaista painetta ei ole, vaan velaelämä on ihan hyväksyttyä muiden silmissä. Miesten kohdalla taas tällaisia yhteiskunnallisen ilmapiirin muutoksia ei ole tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman. Naisilla tuntuu olevan paljon realistisempi käsitys siitä mitä raskauteen ja lastenhoitoon kuuluu. Miehet ajattelevat että se vauva vain tupsahtaa jostain ja nukkuu yöt päivät. Sitten jonain päivänä hänestä tulee kiva 12-vuotias jonka kanssa voi leikkiä. 

Uskon myös, että tämä on suurin syy. Lapsen myötä miehen elämä ei välttämättä muutu juuri ollenkaan eikä sitä kukaan paheksu, paitsi vaimo. Naisen pitää aina ottaa huomioon se, että hän voi joutua hoitamaan lapsen yksin, jos mies ei sittenkään koe perhe-elämää omakseen. Niitä perheeseen panostavia miehiä on harvassa.

Totta. USA:ssa avioliitto, parisuhde ja lapset ovat tutkitusti paljon tärkeämpiä miehille kuin naisille.

Vierailija kirjoitti:

No onneksi syntyvyyttä esiintyy jossain päin maailmaa ihan riittävästi.

Olen pohdiskellut minkälainen väestörakenne on sadan vuoden päästä esim. Suomessa, jos syntyvyys täällä laskee tätä tahtia.

Saattaa olla ainakin rikkaampi väritys?

Minulla on ystävänä pari sinkkumiestä, jotka haaveilevat perheestä ja lapsista koko ajan. Mutta ei vain löydy naista, joka haluaisi lapsia. Muuten he kyllä saavat naisia parisuhteeseen ja avoliittoonkin, mutta joutuvat jatkamaan etsintää kun haluavat naisen, joka haluaisi perheen.

Lapsia toivoneena naisena allekirjoitan, ettei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka haluaisi kanssani lapsia. Vähän aikaa meni löytää kuitenkin hyvä mies, mutta jo ensimmäiset poikaystävät, joiden kanssa suhteet olivat kevyitä eikä edes asuttu yhdessä, olivat onnesta soikeina jos kuukautiseni olivat myöhässä. Täysiä sekopäitä...

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole mikään yllätys. Naiset on saatu niin tehokkaasti aivopestyä hedonistiseen elämäntapaan, johon esim. matkustaminen kuuluu olennaisena osana

Tai sitten ne omista haaveista luopumaan joutuneet äidit ovat puhuneet asiasta tyttäriensä kanssa.

Ja tämä aloituksessa kuvattu trendi ei haittaa ketään naista. Se haittaa vain miehiä. Ap

Ainakin osassa tapauksia kyse voi olla ihan siitä, että äitiyteen kohdistuu aivan erilaisia paineita kuin isyyteen. Nainen ottaa monessa mielessä miestä suuremman riskin (terveys, talous, ura, ajankäyttö) perhettä perustaessa. Voi olla, että mies jättää perheensä tai että aika lasten kanssa kotona estää etenemästä työuralla. Voi olla, että mies ei osallistukaan lasten hoitoon ja kasvatukseen sovitulla tavalla. Voi olla, että lapsella on joitain erityistarpeita tai vaikka oppimisvaikeuksia, jotka lähes aina jäävät ensisijaisesti äidin vastuulle. Perhe-elämä ei enää houkuttele naisia, kun tarjolla on muitakin vaihtoehtoja.

Myönnän itse kuuluvani niiden naisten joukkoon, jotka eivät halua lapsia mutta joiden mies haluaisi. Alkaessamme seurustella olin avoimempi asian suhteen, mutta kun olen nähnyt, mikä on miehen panos vaikka kotitöiden suhteen (tekee, mutta organisointivastuu on minulla) ja miten hän priorisoi ajankäyttöä (omat menot etusijalla), ymmärrän, että perhearjen pyörittäminen jäisi helposti minun vastuulleni. Kun meitä on vain kaksi, pystyn elämään näin, mutta en ala tieten tahtoen heikentämään elämänlaatuani ja vaikeuttamaan arkeani, mitä lapsen hankkiminen tarkoittaisi.

Helppohan sillä miehellä on. Jos he olisivat raskaana, synnyttäisivät, kohdistuisi paljon kovemmat odotukset yms. niin varmaan sielläkin olisi enemmän vapaaehtoisesti lapsettomia. Moni mies kuitenkin lopulta voi jättää suurimman osan lapseen liittyvistä asioista naisen vastuulle, saa suitsutusta jos pari kertaa vie lapsen tarhaan ja voi lähteä kävelemään ja nähdä lapsia joka toinen viikonloppu ilman, että yhteiskunta pahemmin tuomitsee, jos perhe-elämä alkaa kyllästyttää.

Mä teen lapsia vaan, jos voin olla satavarma, että mies osallistuu lasten ja kodin velvollisuuksiin siinä missä minäkin, aidosti jää kotiin pitemmäksi aikaa lapsen kanssa, on isä eikä oleta mun äitinä hoitavan asiat jne. Sellaista odotellessa. Useimmilla tutuilla miehet lupasi osallistua, mutta totuus on toinen. Kyllä vaippa vaihdetaan välillä ja ei lapsi heitteillä ole, mutta äidillä selvästi isompi vastuu, vaikka lapsi ei enää ole riippuvainen äidistä.

Jos minulta kysytään, haluaisinko olla isä, vastaus olisi kyllä. Kun minulta kysytään, haluaisinko olla äiti, vastaus on että en tiedä ja riippuu lapsen isästä. Lopulta vastaus taitaa olla ei.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia toivoneena naisena allekirjoitan, ettei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka haluaisi kanssani lapsia. Vähän aikaa meni löytää kuitenkin hyvä mies, mutta jo ensimmäiset poikaystävät, joiden kanssa suhteet olivat kevyitä eikä edes asuttu yhdessä, olivat onnesta soikeina jos kuukautiseni olivat myöhässä. Täysiä sekopäitä...

Saman olen havainnut. Itse halusin kyllä lapsia, mutta en erityisemmin puhunut miehille siitä halustani. Mutta useampi tapailumies sanoi, että ei haittaa jos ehkäisy pettää, koska olisi ihana saada lapsi ja perhe. Siis muutaman viikon tuttavuuden jälkeen! Yli 35-vuotiaat miehet tässä kyseessä.