Elämä ennen kumppanin löytymistä on ihmisen parasta aikaa
Siinä kuin toisessa ketjussa käsitelty eron jälkeinen aika
Kommentit (13)
En ole huomannut, että eläisin parasta aikaa tässä. Jos kumppanin kanssa on vielä huonompaa, niin en välitäkään löytää.
No ei oo totta. Ainakaan omalla kohdalla. On kumppani, jonka kanssa voi tehdä yhdessä asioita mutta molemmilla paljon myös oma aikaa. Kun on myös omaa aikaa, niin arvostaa paljon enemmän myös aikaa kumppanin kanssa.
Mulla on oikea kumppani, ja elämä on muuttunut viimeisten 15 vuoden aikana koko ajan paremmaksi.
Elämä kokonaan ILMAN kumppania on ihmisen parasta aikaa!!
Ei ole. Kyllä mun viimeisen 15 vuotta on olleet elämän parasta aikaa. Puoliso ja kolme lasta. Kyllä elämä ennen tätä nykyistä elämänvaiheita oli paljon paskempaa.
Itsekin olen erakkoluonteena aina ollut tuota mieltä, mutta minäpä en sitten ole ottanutkaan ikinä mitään kumppania. Kokeilin seurusteluja nuorena parit kerrat, totesin ettei oo yhtään mun juttu, ja sen jälkeen olen viettänyt itselleni parasta yksinäistä aikaa kohta parikymmentä vuotta.
Mukava kuulla. En tiennyt eläväni elämäni parhaimpia vuosia tänä aikana mitä olen (yli kymmenen vuotta) ja olen edelleen sinkku. Mutta joo. Itse sanoisin, että elämä on hyvää silloin saa ja voi elää omannäköistään elämää ja jos on onnekas, niin voi löytää ja kohdata sen jonka kanssa voi iloita ja nauttia elämästä yhdessä ja vastaavasti puolitta ja murtaa ikävämmät ja mureellisemmat asiat.
Mutta on sinkkuna olo kuitenkin niin mukavaa, että en ala ripustamaan omaa onnellisuuttani ja tyytyväisyyttäni kenenkään toisen harteille ja taakaksi; lieneekö tässä myös syy miksi olen sinkku. Tosin sanoen viihdyn kai liian hyvin ja erinomaisesti itsekseni, enkä aktiivisesti hae ja pyri hakemaan itselleni kumppania. - Lupaan muuttaa mieleni jos vielä ,kohtaan sellaisen, josta tunnen, että hänen kanssaan haluaisin yrittää elää yhdessä niin hyvinä kuin huonompinakin hetkinä; ja hänellä on toivottavasti samansuuntaisia ajatuksia ja tuntemuksia minusta
Tietysti on vaara, että elän ja olen loppuikäni sinkku. Mutta olisiko se oikeasti niin kamalaa? - En tiedä.
Elämä elävässä uskossa Jeesukseen on ihmisen parasta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Elämä elävässä uskossa Jeesukseen on ihmisen parasta aikaa.
Mutta eikös kuolema ole vanhurskaan parasta aikaa?
Kyllä näin huonossa suhteessa ollessani voisi sanoa että joo kyllä.
riippuu suhteestakin kirjoitti:
Kyllä näin huonossa suhteessa ollessani voisi sanoa että joo kyllä.
Ja jokin ihme saa sinut kuienkin pysymään suhteessa, etkä halua erota. - Ikäänkuin asia olisikin näinmustavalkoinen ja helposti ratkaistavissa.
No ei kyllä ollut mulla, ryyppäsin ja sekoilin menemään vailla mitään kiinnostusta huomiseen päivään. Jostain kaiken sen alta tuo näki että kannattaa kaivaa, puhalsi takaisin elämään.