Lue keskustelun säännöt.
Mikä minua vaivaa?
15.02.2019 |
Alkuun olen 26-vuotias, parisuhteessa lukiosta saakka ja koirakin löytyy. Kavereita nään tosi harvoin, kerran kolmessa kuussa. Tunnen itseni yksinäiseksi. Mulla on seuraavanlaisia oireita:
-joka päivä itkettää
-tunnen itseni huonommaksi kuin muut
-en saa mielihyvää lähes mistään, syöminen on vaikeaa
-ulkopuolisuuden tunne, en osaa olla läsnä
-sängystä nouseminen on vaikeaa
-en jaksa siivota
-huoli siitä, että menetän sen rakkaimman ja tärkeimmän eli poikaystäväni. Mitä minulle sitten enää jäisi :(
Mun pitäisi hakea kouluun ja siis haenkin, sosionomin tutkinto olisi mun unelma. Stressaa se, mitä jos en taaskaan pääse ja teen vain töitä. Olen ollut työelämässä lukiosta lähtien. Mutta auttakaa, mitä nämä oireet ovat.
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliskohan ihan simppelisti masennus.
Aivan selkeä masennus ja aika vahvana, hae hyvä ihminen apua, lääkärin apua ensin, että saat lääkityksen ja sitten keskusteluhoitoon. Älä päästä elämääsi ohi elämättä. Tsemppiä!
Onko jollain sitten kokemusta avun hakemisesta? Ennen olin tosi lääkevastainen, nykyään voisin harkita lääkityksen aloittamista, mikäli se oikeasti tasapainottaisi oloani. Kuitenkin ajattelen, että ei tässä mitään, on muilla varmasti pahempaakin. Pakko silti varmaan raahautua lääkäriin :/
Oireesi voisivat olla alkueläimen aiheuttamia.
Itselläni oli esim. masennuksen kaltainen olo, vaikka mitään masentavaa ei ollut.
Väsymys, aikaansaamattomuus, oudot vatsaoireet, välinpitämättömyys...
Varasin f-paraNho-labratestin (alkueläin+ameeba) käymättä lääkärillä, itse maksoin.
Löytyi giardia lamblia, joka asustaa ohutsuolessa. Siellä estää ravinteiden imeytymistä
ja siten aiheuttaa vitamiini- ja hivenainepuutoksia. Kun niistä on puutetta, tulee
monenlaista epämääräistä oiretta.
Oliskohan ihan simppelisti masennus.