Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapset haluaa meikata 7-vuotiaana
Telaketju
14.02.2019 |
En tiedä mitä mieltä muissa perheissä ollaan, mutta en vaan voi antaa 7-vuotiaan meikata.
Nykyajan vanhemmilta puuttuu arvot ja asenteellisuus. Mä olen ihan valmis siihen että lapsesta saa kasvaa minkälainen ihminen tahansa mutta kyllä vanhemmat saa arvomaailmaltaan lapsia myös ohjata.
Meidän 7-vuotias halusi laittaa meikkiä ja sanoin että ei se käy. Katsotaan parin vuoden päästä uudestaan. Parin vuoden päästä voin sitten antaa hänelle pidemmän selityksen miksi ei käy.. kysyn meikkaako pojatkin jne ja pidän puheen sukupuolesta, ulkonäkökeskeisyydestä, naisten esineellistämisestä..
On niin surullista, miten tämä meidän sairas kulttuuri vaikuttaa lapsiin vaikka itse yrittää kasvattaa lapsia muuhun. Suurin osa ihmisistä ei näe miten omat laiskat kasvatusvalinnat nimenomaan jatkaa epätasa-arvoa, naisten kohtelemista esineenä jne. Suurin syy naisiin kohdistuvan väkivallan taustallakin on se että niin naiset kuin miehet ovat tottuneet käsittämään naisen objektina, ei aktiivisena toimijana.
Ja lapsi vapaaehtoisesti haluaa aloittaa tämän objektina toimimisen 7-vuotiaana. Mun omatunto ei anna periksi antaa lapsen meikata. Mutta sehän ei haittaa kun mies hankkii sille sitten omat meikit kuulema kun ei saa mun meikkejä lainata. Miehen mielestä asia ei ole mikään ongelma..
Ei ole lapsen vika että se haluaa toimia vinoutuneen kulttuurin mukaisesti. Vanhemman tehtävä on ohjata kyseenalaistamaan tämä kulttuuri.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Höh, miksi sanot lapselle, että katsotaan parin vuoden päästä?
Meillä 10-v. haluaisi meikata, koska teini-ikäinen sisko meikkaa. Milloin pitäisi saada ripsari tai huulipuna. Huulikiillon sai nyt joululahjaksi, muuta meikkiä ei. 2-3 vuoden kuluttua saa oman ripsarin.
Ja minusta on naurettavan näköistä ostarilla, kun tytön 10-vuotiaat luokkakaverit on ostoksilla sotamaalaus naamassa, reikäfarkut jalassa ja tietysti lahkeet rullalla ja nilkkasukat jalassa, napa vilkkuen. Tummia nuoria miehiä maleksii käytävillä ja vahtaa näitä tyttöjä.
No niinpä, alkoi kaduttaa kun lipsahti ulos tuo parin vuoden päästä. Annan silloin jonkun huulikiillon tms. Pidän silloin ton puheen. En tietenkään halua että se 9-vuotiaanakaan meikkaa!
Siis muakin suorastaan v***ttaa nähdä näitä sotamaalauksissa kulkevia lapsia. Ei ole lasten vika se vaan vanhempien ja en pysty ymmärtää näitä vanhempia. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytöt tulisi opettaa aktiivisiksi toimijoiksi eikä ulkonäköön keskittyväksi. Sillä välin ku tytöt meikkaa ja puunaa, pojat tekee jotain hyödyllistä
Älä yleistä, meillä ei 14-vuotiaskaan ole kiinnostunut meikkaamaan. Tai meikkaa kyllä, mutta todella harvoin, lähinnä juhliin ja sinnekin hillitysti. Seiskalla laittoi kulmansa päivittäin, nyt kasilla ei jaksa tehdä sitäkään.
On meillä saanut kokeilla meikkejä kotona ja tanssiesityksiin (silloin kun vielä tanssi) sai ehostaa kevyesti, lähinnä ikätasolle sopivasti. Ei ennen 10 vuoden ikää kuitenkaan niihinkään tarvinnut.
Minä annan viisi vuotiaan meikata (kotona) ja laittaa kynsilakkaa jos tahtoo. Itse en meikkaa, en ole oikeastaan koskaan meikannutkaan, mutta yritän kasvattaa semmoista kaikki ovat kauniita, meikillä tai ilman, positiivista asennetta ulkonäköön. Eli en ala tuomitsemaan tälläytyjiä enkä luonnonlapsia, vaan kukin niin kuin tykkää. Vaikka tänään näin ja huomenna toisin.
Minä meikkasin tuon ikäisenä koska se oli hauskaa. Oli kiva sutia erilaisia värejä huuliin ja luomiin. Meikkaaminen oli osa pukuleikkejä, oli jännittävää etsiä yhteensopivia värejä.
25-vuotiaana lopetin meikkauksen. Ripset ja kulmat käyn kestovärjäyttämässä kuukausittain, huulipunaa laitoin viimeksi toissa uutenavuotena. Minusta ei kasvanut pinnallista, nykyinen työni on kehitysyhteistyötä. Lapsena meikkileikkien myötä harjaantuneesta värisilmästäkin on ollut hyötyä, opiskeluaikana tienasin maalaamalla muotokuvia. Taideharrastukseni jatkuu edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttösi kiinnostus ja innostus meikkeihin ei laannu kielloistasi huolimatta. Pahenee vain ja jolloin homma voi lähteä lapasesta, sillä ainahan voi kaikkea tehdä kun äiti ei ole paikalla ja näe.
Mitäs, jos ostat ns leikkimeikkejä tai meikkaatte yhdessä. Kerrot, mikä idea meikkaamisella on ja minkä takia sellaisita tykätään käyttää. Vain kotona. Kiinnostus voi laimeta hyvin nopeasti.
Ihan vaan vinkiksi, ettei meikkaaminen ole muita varten. Minut on kotona äidin toimesta kasvatatettu arvostamaan itseäni ja nauttimaan meikkaamisesta itseni tähden, eikä miellyttämään muita. Äiti maksoi minulle asiantuntijan meikkausopettajaksi ollessani 14 vuotias. Se oli äidiltä erittäin viisas lahja ja ohjasi minut ymmärtämään meikkaamisen idean. Kasvoin naiseksi, joka pitää huolen itsestään ja omaa hyvän itsetunnon. Ikinä en ole yhtäkään miestä koettanut miellyttää meikkaamalla. Ihan oikeasti puistattaa jo pelkkä ajatuskin, että ainoa syy meikata olisi joku muu kuin oma mielihyväni.
Minulla meikkaaminen kuului leikkiin tuon ikäisenä ja leikin jälkeen äidin kanssa pestiin pois. Pikkuveljeni kanssa piirrettiin molemmille viikset äidin eyelinerilla. Kyllä se siis voi olla vain leikkimistäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyttösi kiinnostus ja innostus meikkeihin ei laannu kielloistasi huolimatta. Pahenee vain ja jolloin homma voi lähteä lapasesta, sillä ainahan voi kaikkea tehdä kun äiti ei ole paikalla ja näe.
Mitäs, jos ostat ns leikkimeikkejä tai meikkaatte yhdessä. Kerrot, mikä idea meikkaamisella on ja minkä takia sellaisita tykätään käyttää. Vain kotona. Kiinnostus voi laimeta hyvin nopeasti.
Ihan vaan vinkiksi, ettei meikkaaminen ole muita varten. Minut on kotona äidin toimesta kasvatatettu arvostamaan itseäni ja nauttimaan meikkaamisesta itseni tähden, eikä miellyttämään muita. Äiti maksoi minulle asiantuntijan meikkausopettajaksi ollessani 14 vuotias. Se oli äidiltä erittäin viisas lahja ja ohjasi minut ymmärtämään meikkaamisen idean. Kasvoin naiseksi, joka pitää huolen itsestään ja omaa hyvän itsetunnon. Ikinä en ole yhtäkään miestä koettanut miellyttää meikkaamalla. Ihan oikeasti puistattaa jo pelkkä ajatuskin, että ainoa syy meikata olisi joku muu kuin oma mielihyväni.
No ihan vaan tiedoksi, sun kokemuksesi asiasta voi olla näin mutta suuressa mittakaavassa kulttuurisesti, meikki on osa ulkonäkökeskeisyyttä ja sitä ettei hyvää itsetuntoa saavuteta ilman sitä. Miksi et tunne mielihyvää ilman sitä?
Lisäksi naurettavaa että lähinnä vain puolet maailman ihmisistä meikkaa, naiset. Ei miehet. Jossain määrin myös miehet nykyään mutta puhun nyt suuresta mittakaavasta ja rakenteista. Minkälainen teollisuus meikkiteollisuus on. Miljardeja tahkotaan rahaa sillä että ihmiset eivät olisi itseensä tyytyväisiä luonnollisena.
Kemikaalia naamaan lapsesta lähtien.
Sitten kun menet ilman meikkiä töihin, ihmiset pitää homssuisena, sairaana tms. Vaikka ”tältä mä vaa näytän!”
Ja en usko että kieltäminen lisää kiinnostusta. Meillä minä kielsin mutta mies sanoi että voidaan hankkia omat meikit sitten. Nyt mies laittoi viestin et kouluun mennessä tyttö olikin päättänyt ettei haluakaan meikkejä, kun olisi ne saanut! Feministinen erävoitto.
Ja kuulostan jyrkältä femakolta mutta tytön kanssa keskustelun käyn tietenkin eri tavalla.
Ja kuten sanoin, en tuomitse lapsia jotka meikkaa, se ei ole lasten vika. Tuomitsen ne henkisesti laiskat vanhemmat jotka eivät jaksa tarjota lapsilleen muita vaihtoehtoja ja kasvattavat tytöt edelleen tytön rooliin.. se on helpompaa. Sinne lokeroon vaan.
-ap
Oletko Ap ajatellut, että saattaa johtua ympäristöstä, jos ihan pieni lapsikin haluaa meikata? Millaisia malleja tyttäresi saa koulussa, ystäviltä, sukulaisilta?
Olen ollut huomaavinani, että sosioekonomisilla tekijöillä on paljon vaikutusta.
Minulla on kolme tytärtä, nuorin on 13 ja vanhin 20. Asumme ns hyvällä alueella Etelä-Helsingissä. Lapset käyvät kouluja, joiden oppilasaines on hyvin valikoitunutta. Meillä ei kukaan tytöistä ole alkanut puhuakaan meikkaamisesta ennen yläastetta. Ripsari ja huulikiilto ovat tulleet tuolloin kuvaan mukaan mutta silloinkin kai lähinnä erikoistilanteissa. Samoin kevyet raidat hiuksiin.
Ollaan puhuttu asiasta tyttöjen kanssa ja heidän kaveripiiri pitää meikkaavia nuoria tyttöjä white trashinä ja pissiksinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko Ap ajatellut, että saattaa johtua ympäristöstä, jos ihan pieni lapsikin haluaa meikata? Millaisia malleja tyttäresi saa koulussa, ystäviltä, sukulaisilta?
Olen ollut huomaavinani, että sosioekonomisilla tekijöillä on paljon vaikutusta.
Minulla on kolme tytärtä, nuorin on 13 ja vanhin 20. Asumme ns hyvällä alueella Etelä-Helsingissä. Lapset käyvät kouluja, joiden oppilasaines on hyvin valikoitunutta. Meillä ei kukaan tytöistä ole alkanut puhuakaan meikkaamisesta ennen yläastetta. Ripsari ja huulikiilto ovat tulleet tuolloin kuvaan mukaan mutta silloinkin kai lähinnä erikoistilanteissa. Samoin kevyet raidat hiuksiin.
Ollaan puhuttu asiasta tyttöjen kanssa ja heidän kaveripiiri pitää meikkaavia nuoria tyttöjä white trashinä ja pissiksinä.
Ja tässä esimerkki siitä kun lapsille opetetaan jo pienestä pitäen että he ovat parempia kuin muut. Ja asuuko 20 vuotias vielä kotona??
Se, että lapsi leikkii kotona puku- ja meikkausleikkejä, on ihan eri asia, kuin että lähtisi ostarille pakkeleissa. Olen 46 ja omassa lapsuudessa leikittiin prinsessaa, mekkoja läjä päälle ja sinistä luomiväriä ja punaista huulipunaa..
Joku tuossa sanoi ettei saa yleistää ja kuitenki oma tyttö on kiinnostunut meikkaamisesta, joskus. Ei meidän 10 vee myöskään joka päivä ole vailla et äiti osta mulle ripsiväri. Kun joskus vaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko Ap ajatellut, että saattaa johtua ympäristöstä, jos ihan pieni lapsikin haluaa meikata? Millaisia malleja tyttäresi saa koulussa, ystäviltä, sukulaisilta?
Olen ollut huomaavinani, että sosioekonomisilla tekijöillä on paljon vaikutusta.
Minulla on kolme tytärtä, nuorin on 13 ja vanhin 20. Asumme ns hyvällä alueella Etelä-Helsingissä. Lapset käyvät kouluja, joiden oppilasaines on hyvin valikoitunutta. Meillä ei kukaan tytöistä ole alkanut puhuakaan meikkaamisesta ennen yläastetta. Ripsari ja huulikiilto ovat tulleet tuolloin kuvaan mukaan mutta silloinkin kai lähinnä erikoistilanteissa. Samoin kevyet raidat hiuksiin.
Ollaan puhuttu asiasta tyttöjen kanssa ja heidän kaveripiiri pitää meikkaavia nuoria tyttöjä white trashinä ja pissiksinä.
Ja tässä esimerkki siitä kun lapsille opetetaan jo pienestä pitäen että he ovat parempia kuin muut. Ja asuuko 20 vuotias vielä kotona??
Anteeksi, mutta nyt en ymmärrä mitä tarkoitat. Pointtini oli siis se, että nuorten tyttöjen voimakas meikki ja paljastava ”aikuismainen” pukeutuminen ovat sosioekonominen ilmiö enemmän kuin kertovat jotakin yleisemmin ajastamme. Nuorina tyttärilläni on hyvin selkeä käsitys siitä, keitä nämä meikkaavat pikkutytöt ovat. Ihan ilman, että heidän olisi opetettu olevan muita parempia.
Ja 20-vuotiaani asumiset eivät liity aiheeseen mitenkään.
#12
Vierailija kirjoitti:
Oletko Ap ajatellut, että saattaa johtua ympäristöstä, jos ihan pieni lapsikin haluaa meikata? Millaisia malleja tyttäresi saa koulussa, ystäviltä, sukulaisilta?
Olen ollut huomaavinani, että sosioekonomisilla tekijöillä on paljon vaikutusta.
Minulla on kolme tytärtä, nuorin on 13 ja vanhin 20. Asumme ns hyvällä alueella Etelä-Helsingissä. Lapset käyvät kouluja, joiden oppilasaines on hyvin valikoitunutta. Meillä ei kukaan tytöistä ole alkanut puhuakaan meikkaamisesta ennen yläastetta. Ripsari ja huulikiilto ovat tulleet tuolloin kuvaan mukaan mutta silloinkin kai lähinnä erikoistilanteissa. Samoin kevyet raidat hiuksiin.
Ollaan puhuttu asiasta tyttöjen kanssa ja heidän kaveripiiri pitää meikkaavia nuoria tyttöjä white trashinä ja pissiksinä.
Kyllä ympäristö vaikuttaa. Tämänkin idean meikkaamiseen tyttö oli saanut koulusta/kavereilta.. youtubesta katsovat meikkivideoita. Lastenohjelmissakin on tätä puunaamista. Ja asutaan pienellä paikkakunnalla jossa varmastikin sosioekonominen rakenne on aivan erilainen kuin isoissa kaupungeissa.
Meillä 10 v toivoi joululahjaksi meikkejä, ostin kynsilakkoja ja hyvin vaalean roosan huulipunan joka ei kunnolla näy mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Se, että lapsi leikkii kotona puku- ja meikkausleikkejä, on ihan eri asia, kuin että lähtisi ostarille pakkeleissa. Olen 46 ja omassa lapsuudessa leikittiin prinsessaa, mekkoja läjä päälle ja sinistä luomiväriä ja punaista huulipunaa..
Joku tuossa sanoi ettei saa yleistää ja kuitenki oma tyttö on kiinnostunut meikkaamisesta, joskus. Ei meidän 10 vee myöskään joka päivä ole vailla et äiti osta mulle ripsiväri. Kun joskus vaan..
Juurikin näin eikä mulla mitään pukuleikkejä vastaan ole, niihin otetaan velikin mukaan jos sellaisia leikitään ja veljeä meikataan myös.
Mutta ajatus että meidän 7-v kulkisi pakkelit naamassa koulussa yms.. ei vaan ole oikein lasta kohtaan.
Toinen mitä en tajua on revityt farkut ja lyhyet paidat semmoisilla pikkulikoilla! Sitten kihistään navat hytkyen HenkkaMaukalla ja haetaan karkkia ja energiajuomaa.
Toki lapsetkin tykkää meikistä, se on leikkiä siinä missä muukin touhu. Meillä on välillä tehty paitsi hassuja fantasiameikkejä, myös sellaisia kauneusmeikkejä, prinsessaleikkien osana jo pienenä. Mutta kouluun en kyllä antaisi 7-vuotiaan mennä meikissä lähinnä sosiaalisen paineen takia, sitä paheksuttaisiin erittäin todennäköisesti. 10-vuotiaana on saanut jo laittaa jotain jos haluaa, ja teinejä nyt ei enää estä mikään laittamasta ihan millaista sotamaalia niitä huvitttaa.
Höh, miksi sanot lapselle, että katsotaan parin vuoden päästä?
Meillä 10-v. haluaisi meikata, koska teini-ikäinen sisko meikkaa. Milloin pitäisi saada ripsari tai huulipuna. Huulikiillon sai nyt joululahjaksi, muuta meikkiä ei. 2-3 vuoden kuluttua saa oman ripsarin.
Ja minusta on naurettavan näköistä ostarilla, kun tytön 10-vuotiaat luokkakaverit on ostoksilla sotamaalaus naamassa, reikäfarkut jalassa ja tietysti lahkeet rullalla ja nilkkasukat jalassa, napa vilkkuen. Tummia nuoria miehiä maleksii käytävillä ja vahtaa näitä tyttöjä.