Lue keskustelun säännöt.
Voiko kemia "kadota" ajan myötä?
10.02.2019 |
Puhutaan siis aikuisista ihmisistä, joiden luonne pysyy suhteellisen samana mutta tietenkin muovautuu elämänkokemusten myötä.
Onko mahdollista, että "unelmaparin" välinen kemia vain katoaa ajan myötä? Ja romanttiset tunteet myös?
Ennen tultiin toimeen, nykyään ei... En tajua mitä tapahtui? Tai missä vika?
Kommentit (27)
Kyllä. Samoin kuin jos jätät viinapullon ilman korkkia väljähtymään. Katoaa se kemia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi. ja näin se on useimmiten, pikemmin sääntö kuin poikkeus että näin käy. elämä on :(
Niinhän siinä useimmiten käy. Vanha viinikin väljähtyy.
Ystävyydet kantavat helposti vuosikymmeniä, rakkaussuhteet ehkä muutaman vuoden...
Ihana elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää kysellä itsestään selviä asioita? Onko koulut jääneet kesken?
Mulla ei kadonnut koskaan, mutta miehellä sitten varmaan katosi kun vaihtoi mut toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Siksipä onkin niin typerää etsiä sitä välitöntä kemiaa treffikumppanista, kun pitkän suhteen avaimet ovat muualla. Kemia harvoin syttyy taikaiskusta ja välittömällä kemialla tuntuu olevan tapana hiipua nopeammin.
M
Mä olisin eri mieltä kuin moni muu. Harvoin katoaa ainakaan kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää kysellä itsestään selviä asioita? Onko koulut jääneet kesken?
Elämänkoulu jatkuu hautaan saakka. Kantapään kautta oppii parhaiten...
Tuttu kumppani ei saa enää pitemmän ajan kuluttua oksitosiinihormonia erittymään samalla tavalla. Rakkaus on biokemiallinen ilmiö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi. Jos toinen lähtee eri teille, ettei pysty enää kunnioittamaan tämän valintoja, jos ne suorastaan puistattavat, voi kumppanuus muuttua ihan oksettavaksi.
Sama voi tapahtua myös ystävyyssuhteessa. Ohis.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Siksipä onkin niin typerää etsiä sitä välitöntä kemiaa treffikumppanista, kun pitkän suhteen avaimet ovat muualla. Kemia harvoin syttyy taikaiskusta ja välittömällä kemialla tuntuu olevan tapana hiipua nopeammin.
M
Useimmat haluavat kuitenkin kokea sen huumaavan ensirakastumisen tunteen. Parempi saada kokea se edes suhteen alussa kuin ei koskaan. Sitäpaitsi itse rakastuin mieheeni pari kertaa uudestaan vielä vuosikausien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Siksipä onkin niin typerää etsiä sitä välitöntä kemiaa treffikumppanista, kun pitkän suhteen avaimet ovat muualla. Kemia harvoin syttyy taikaiskusta ja välittömällä kemialla tuntuu olevan tapana hiipua nopeammin.
M
Mutta ilman sitä kemiaa ei oikein ole mitään, paitsi niille ihmisille jotka haluavat vain jakaa arjen ja asumiskulut perusluotettavan ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Voi. Jos toinen lähtee eri teille, ettei pysty enää kunnioittamaan tämän valintoja, jos ne suorastaan puistattavat, voi kumppanuus muuttua ihan oksettavaksi.
Sama voi tapahtua myös ystävyyssuhteessa. Ohis.
Jos todella rakastaa ei kai se noin vain voi haalistua? En keksi mitään asiaa, mikä saisi minut inhoamaan esim. vanhempiani. Tai no ehkä se, että alkaisivat sadistisiksi hulluiksi mutta se ei olisi luonteenomaista heille.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää kysellä itsestään selviä asioita? Onko koulut jääneet kesken?
Missäs koulussa opetataan, että suhteissa saattaa kemia kadota?
Mun kemiat katoaa aina parissa vuodessa ja nyt olenkin ollut ilman paria jo vuosia ja aion olla lopun ikääni. Huomattavasti mukavampaa kun se hemmetin vuoristorata, ah ihanaa ja öyh kuinka hemmetin raivostuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olisin eri mieltä kuin moni muu. Harvoin katoaa ainakaan kokonaan.
Minustakin se ennemmin muuttaa muotoaan kuin katoaa kokonaan. Tietynlainen välittäminen säilyy aina.
Voi ikävä kyllä