En kestä enää miestäni, mutta pelottaa aloittaa yksin

Meillä on kohta 1-v. lapsi. Mies tekee töitä kokopäiväisesti, minä olen kotona lapsen kanssa. Ei tukiverkkoa lainkaan. Tuntuu että hajoan. Toisinaan jaksan ihan hyvin, en valittele usein, ja olen melko tyytyväinen tilanteeseen. Mutta tuntuu että en saa mieheltäni tarpeeksi apua. Olen yrittänyt vihjailla että tarviin enemmän tukea, lähinnä kotitöissä, mutta useimmiten vaan puren hammasta ja teen kaikki kotityöt itse, ruuanlaitto, siivoaminen, lastenhoito jne. Tänään lounaan jälkeen pyysin miestä laittamaan oman lautasensa tiskiin, hän raivostui siitä täysin! Sanoi että minähän en aikuista miestä ala käskyttämään. Seurasi hirveä riita,mies raivosi ja heitteli tavaroita ympäri, minä itken. En halua että lapsemme näkee tälläista. Tuntuu että selviäisin paremmin kahdestaan lapsen kanssa, silloin en ainakaan tarvitsisi siivota miehen jälkiä jatkuvasti ja energiaa riittäisi muuhun kun riitelyyn. Ymmärrän, että mies on töissä, ja väsynyt työpäivän jälkeen. Leikkii yleensä lapsen kanssa n.20min illalla että saan mennä yksin suihkuun (ei edes joka ilta) . Valitan kai turhaan, mutta en tiedä mitä tehdä. En tiedä rakastanko häntä enää, vaikka hyviä hetkiäkin on.