Lue keskustelun säännöt.
Kun tietää, että on löytänyt elämänsä miehen mutta mies haluaa olla vain ystävä
21.01.2019 |
Todella raastavaa.
Mietin häntä jatkuvasti, haluaisin häntä jatkuvasti, haluan olla lähellä ja elää hänen kanssaan. Haluan aina kertoa kaiken ensimmäisenä hänelle.
Tätä on jatkunut nyt todella pitkään enkä pääse yli vaikka olen yrittänyt vain jatkaa elämääni. En saa häntä pois mielestäni.
Vieläkin elättelen toiveita.
Onneksi hän on sentään edes ystäväni. Hän on antanut niin paljon toivoa ja aina arvostanut minua ja nähnyt minussa sellaisia asioita, joita en välttämättä olisi uskaltanut lähteä tavoittelemaan ilman hänen kannustustaan.
Hän on niin rakas ihminen minulle.
Kuitenkin sitoutumiskammoinen ja jos järjellä miettii, niin ehkä olemme liian erilaisissa elämäntilanteissa tällä hetkellä.
Kuitenkin toivon, että hän pysyisi elämässäni vaikka elämä muuttuu.
Vertaistukea?
Kommentit (47)
Sinä et ole hänen elämänsä nainen. Lopeta stalkkaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä usko näitä lannistajia. Ovat itse epäonnistuneet rakkaudessa eivätkä kestä jos joku muu voisi onnistua:-) olimme mieheni kanssa 5 vuotta ystäviä kunnes jäimme kerran kahden kesken bileiden jälkeen. Siitä lähti kipinä ja nyt ollaan naimisissa.
Joten never say never:-)
Sinä et ole hänen elämänsä nainen. Eikö olisi aika ikävää, jos hän ahkeran yrittämisesi jälkeen antautuisi kanssasi suhteeseen, ja sitten myöhemmin löytäisi sen elämänsä naisen suhteen ulkopuolelta?
Lopeta ajoissa tuo hölmöily. Ihminen on raadollinen, ja kun olet tuollainen höyrähtänyt pelle, niin mies kyllä kohta huomaa kuinka helppoa sinua on hyväksikäyttää. Suoraan sanonut ettet riitä hänelle parisuhteeseen, mutta ehkä patjaksi silloin tällöin ja muuhun apuun kun ei muuta irtoa. Herää, valoja päälle. ”Ystävyys.” Joopa joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei onnistu. Sun pitää katkaista kaikki välit tähän "elämäsi mieheen", joka ei susta välitä.
Toimiiko tämä myös toiseen suuntaan vai onko mies silloin sika?
Mies ei ikävä kyllä tunne fyysistä vetoa sinua kohtaan. Tämä asia erottaa ystävänaiset parisuhdenaisista. Asiaan ei oman kokemukseni perusteella voi vaikuttaa mitenkään.
Se on valitettavaa, sillä tunnen itsekin monta sellaista naista, jotka ovat luonteeltaan aivan upeita, mutta jotka eivät herätä minkäänlaista fyysistä intohimoa minussa. Naiset kutsuvat tätä käsittääkseni "kemiaksi'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei onnistu. Sun pitää katkaista kaikki välit tähän "elämäsi mieheen", joka ei susta välitä.
Toimiiko tämä myös toiseen suuntaan vai onko mies silloin sika?
Eiköhän kenellä tahansa ole oikeus katkaista välit ihmiseen, jonka kanssa ei ole hyvä olla. Sika on, jos ei ole rehellinen vaan uskottelee toiselle, että haluaa tästä enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Älä usko näitä lannistajia. Ovat itse epäonnistuneet rakkaudessa eivätkä kestä jos joku muu voisi onnistua:-) olimme mieheni kanssa 5 vuotta ystäviä kunnes jäimme kerran kahden kesken bileiden jälkeen. Siitä lähti kipinä ja nyt ollaan naimisissa.
Joten never say never:-)
Olitteko ihan yhteisymmärryksessä pelkkiä ystäviä vai odottiko toinen sen 5 vuotta kunnes toinen taipui?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ikävä kyllä tunne fyysistä vetoa sinua kohtaan. Tämä asia erottaa ystävänaiset parisuhdenaisista. Asiaan ei oman kokemukseni perusteella voi vaikuttaa mitenkään.
Se on valitettavaa, sillä tunnen itsekin monta sellaista naista, jotka ovat luonteeltaan aivan upeita, mutta jotka eivät herätä minkäänlaista fyysistä intohimoa minussa. Naiset kutsuvat tätä käsittääkseni "kemiaksi'.
Kuitenkin kuulostaa, että sitä seksiä on ollut?
Minussa kai herättää fyysistä vetoa useakin sellainen mies, joiden kanssa en koskaan voisi kuvitella seurustelevani. He ovat yleensä ulkoisesti tai no, älyllisestikin sellaisia, ettei heidän seurassaan viihdy kuin seksin merkeissä. Kemia on minulle myös sitä älyllistä ja ulkonäköön pohjautuvaa vetovoimaa.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta ajoissa tuo hölmöily. Ihminen on raadollinen, ja kun olet tuollainen höyrähtänyt pelle, niin mies kyllä kohta huomaa kuinka helppoa sinua on hyväksikäyttää. Suoraan sanonut ettet riitä hänelle parisuhteeseen, mutta ehkä patjaksi silloin tällöin ja muuhun apuun kun ei muuta irtoa. Herää, valoja päälle. ”Ystävyys.” Joopa joo.
Kylläpä oot katkera tyyppi :( voimia sulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juokse nainen, ja juokse lujaa pois tuon miehen luota!
Ite aloutun seksisuhteen nuorena mieheen johon olin ollut rakastunut jo kauan. Ajattelin että seksillä saan hänet rakastumaan minuun mutta toisin kävi, hän löysi toisen.
Vielä 20 vuotta myöhemmin olen he..etin katkera etten tuota miestä saanut omakseni. Toki nykyään minulla on häneen taas seksisuhde mutta mustasukkaisuus repii ja raastaa minut rikki.
Rakkaus- tai parisuhdetta tuosta tuskin koskaan tulee, mutta jos pystyt tyytymään ystävyyteen ja ehkä omiin salaisiin fantasioihisi, sitten tuo sude voi hyvinkin olla elämääsi rikastuttava. Itselläni oli jossain vaiheessa lähes 10 vuotta näin, tiesin etten miestä koskaan saa, en edes yrittänyt koska oli varattu, mutta ai että elämä oli onnea umpirakastuneena. Ja fantasiat riittivät minulle oikein hyvin antamaan sen, mitä tosielämässä en häneltä saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä et ole hänen elämänsä nainen. Eikö olisi aika ikävää, jos hän ahkeran yrittämisesi jälkeen antautuisi kanssasi suhteeseen, ja sitten myöhemmin löytäisi sen elämänsä naisen suhteen ulkopuolelta?
Mulle kävi just näin. Tapailtiin ja rakastuin tähän mieheen. Hän ei minuun mutta en antanut sen haitata, koska sanoi, ettei usko pystyvänsä rakastumaan. Halusi kuitenkin jatkaa kanssani ja kohteli rakastavasti. Vuoden kuluttua halusi vielä lapsen kanssani, tulin raskaaksi ja muutimme yhteen.
Alussa olimme toistemme parhaat ystävät mutta loppua kohden yhteys alkoi kärsiä ja meillä alkoi olla riitoja. Meille tuli 12 vuotta, kunnes mies sanoi kyllästyneensä minuun. Kysyin onko hänellä toinen. Kiisti jyrkästi mut kuitenkin parin kuukauden päästä erosta taloon muutti uus nainen.
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus- tai parisuhdetta tuosta tuskin koskaan tulee, mutta jos pystyt tyytymään ystävyyteen ja ehkä omiin salaisiin fantasioihisi, sitten tuo sude voi hyvinkin olla elämääsi rikastuttava. Itselläni oli jossain vaiheessa lähes 10 vuotta näin, tiesin etten miestä koskaan saa, en edes yrittänyt koska oli varattu, mutta ai että elämä oli onnea umpirakastuneena. Ja fantasiat riittivät minulle oikein hyvin antamaan sen, mitä tosielämässä en häneltä saanut.
Fantasiat riittivät?
Anna jumala ihmiselle anteeksi hänen yksinkertaisuutensa.
Niin ymmärrän kyllä, että pitäisi vain nyt suunnata eteenpäin.
Olen yrittänyt useasti.
Riidellyt miehen kanssa ja yrittänyt provosoida suhdetta, jotta se loppuisi.
Olen usein kärsinyt tilanteesta ja alkuun mies antoi toivoa, huijasikin.
En tiedä tekeekö tahallaan vai mitä hän mielessään miettii.
Mietin itsekin, että nautinko tästä tilanteesta. Haluaisinko oikeasti häntä jos hän nyt haluaisi minut. Koska loppupeleissä en tiedä voisinko kuitenkaan luottaa ihan täysin tähän juttuun.
Seksiä haluamme mutta emme harrasta.
Mies sanoo, ettei jaksa kun käännän asian sitten niin, että hän on vain seksin perässä.
Osittain tottakin. Kun en ymmärrä mitä hän haluaa eikä hän oikein osaa vastata ja jättää kuitenkin tunteen, että toivoa on kunhan aikaa kuluu.
Mies kuitenkin joskus teki itse aloitteen vaikka olimme vain kavereita. Olin todella lujaluonteinen enkä edes ajatellut miehestä mitään erityisempää. Kuitenkin kemia alkoi vetämään puoleensa ja mies iski minut ja heräsin hänen luotaan.
Siitä lähti sitten lupauksien kierre ja aina samat jorinat sitoutumiskammosta yms.
Kuitenkin on aina ollut todella rauhallinen eikä ole pelästynyt minun raivoa tilanteen suhteen.
Olen jo väsynyt mutta kuitenkin kaipaan hänen rauhoittavaa läsnäoloa. Tuntuu typerältä...
Aivan kuin kerjäisin rakkautta. Miten minusta tuli tällainen, että haluan kaikkea sellaista mitä en ehkä kuitenkaan pysty saamaan, tämä pätee minun suhteissa miehiin.
En osaa sanoin kuvailla miten koen suhteemme. Näen hänet jotenkin erityisenä vai haluanko vain nähdä.
En tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Miksi hän pitää minut elämässään jos en merkitse hänelle mitään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin ymmärrän kyllä, että pitäisi vain nyt suunnata eteenpäin.
Olen yrittänyt useasti.
Riidellyt miehen kanssa ja yrittänyt provosoida suhdetta, jotta se loppuisi.
Olen usein kärsinyt tilanteesta ja alkuun mies antoi toivoa, huijasikin.
En tiedä tekeekö tahallaan vai mitä hän mielessään miettii.
Mietin itsekin, että nautinko tästä tilanteesta. Haluaisinko oikeasti häntä jos hän nyt haluaisi minut. Koska loppupeleissä en tiedä voisinko kuitenkaan luottaa ihan täysin tähän juttuun.
Seksiä haluamme mutta emme harrasta.
Mies sanoo, ettei jaksa kun käännän asian sitten niin, että hän on vain seksin perässä.
Osittain tottakin. Kun en ymmärrä mitä hän haluaa eikä hän oikein osaa vastata ja jättää kuitenkin tunteen, että toivoa on kunhan aikaa kuluu.Mies kuitenkin joskus teki itse aloitteen vaikka olimme vain kavereita. Olin todella lujaluonteinen enkä edes ajatellut miehestä mitään erityisempää. Kuitenkin kemia alkoi vetämään puoleensa ja mies iski minut ja heräsin hänen luotaan.
Siitä lähti sitten lupauksien kierre ja aina samat jorinat sitoutumiskammosta yms.
Kuitenkin on aina ollut todella rauhallinen eikä ole pelästynyt minun raivoa tilanteen suhteen.
Olen jo väsynyt mutta kuitenkin kaipaan hänen rauhoittavaa läsnäoloa. Tuntuu typerältä...
Aivan kuin kerjäisin rakkautta. Miten minusta tuli tällainen, että haluan kaikkea sellaista mitä en ehkä kuitenkaan pysty saamaan, tämä pätee minun suhteissa miehiin.En osaa sanoin kuvailla miten koen suhteemme. Näen hänet jotenkin erityisenä vai haluanko vain nähdä.
En tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Miksi hän pitää minut elämässään jos en merkitse hänelle mitään.Ap
Mitenniin et merkitse hänelle mitään?
Juuri sanoit että olette ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ymmärrän kyllä, että pitäisi vain nyt suunnata eteenpäin.
Olen yrittänyt useasti.
Riidellyt miehen kanssa ja yrittänyt provosoida suhdetta, jotta se loppuisi.
Olen usein kärsinyt tilanteesta ja alkuun mies antoi toivoa, huijasikin.
En tiedä tekeekö tahallaan vai mitä hän mielessään miettii.
Mietin itsekin, että nautinko tästä tilanteesta. Haluaisinko oikeasti häntä jos hän nyt haluaisi minut. Koska loppupeleissä en tiedä voisinko kuitenkaan luottaa ihan täysin tähän juttuun.
Seksiä haluamme mutta emme harrasta.
Mies sanoo, ettei jaksa kun käännän asian sitten niin, että hän on vain seksin perässä.
Osittain tottakin. Kun en ymmärrä mitä hän haluaa eikä hän oikein osaa vastata ja jättää kuitenkin tunteen, että toivoa on kunhan aikaa kuluu.Mies kuitenkin joskus teki itse aloitteen vaikka olimme vain kavereita. Olin todella lujaluonteinen enkä edes ajatellut miehestä mitään erityisempää. Kuitenkin kemia alkoi vetämään puoleensa ja mies iski minut ja heräsin hänen luotaan.
Siitä lähti sitten lupauksien kierre ja aina samat jorinat sitoutumiskammosta yms.
Kuitenkin on aina ollut todella rauhallinen eikä ole pelästynyt minun raivoa tilanteen suhteen.
Olen jo väsynyt mutta kuitenkin kaipaan hänen rauhoittavaa läsnäoloa. Tuntuu typerältä...
Aivan kuin kerjäisin rakkautta. Miten minusta tuli tällainen, että haluan kaikkea sellaista mitä en ehkä kuitenkaan pysty saamaan, tämä pätee minun suhteissa miehiin.En osaa sanoin kuvailla miten koen suhteemme. Näen hänet jotenkin erityisenä vai haluanko vain nähdä.
En tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Miksi hän pitää minut elämässään jos en merkitse hänelle mitään.Ap
Mitenniin et merkitse hänelle mitään?
Juuri sanoit että olette ystäviä.
Niin olemme ystäviä kyllä.
Olen vain miettinyt koko kuvioo. Miksi joskus lähti edes riskeeraamaan ystävyyttämme tällä kuviolla mitä syntyi kun lähennyimme.
On kertonut usein, että hänellä on vaikeuksia hypätä suhteeseen mutta silti ei halua mitään pinnallista vaan oikeasti syvempää.
Hän pitää minusta mutta ehkä ajatteli, että koska olemme todella samantyyppisiä ihmisiä, minäkin varovainen suhteessa, niin molemmat olisimme tyytyväisiä kun meillä on toisemme mutta ei mitään vakavaa.
Olisi läheisyyttä jne. mutta enempää annettavaa meillä ei toisillemme ole ystävyyden lisäksi. Tai hänellä ei ole.
Jotenkin jäänyt vain suuri kysymysmerkki jälkeen asioissa.
Joskus oli minusta mustasukkainen ja halusi järjestää treffejä kanssani. Silloinkin menin aina hänen ehdoillaan.
Tuntuu, että menen hänen tunteiden mukaan, niin sen on ollut alusta asti vaikka näin ei pitänyt käydä.
Hänessä jokin vetoaa minuun niin paljon. Jos joku hänet miehekseen oikeasti saa niin saa kyllä ihanan miehen. Minua hän ei halua vaikkakin toivoo paljon hyviä asioita elämääni ja on aina valmis neuvomaan sekä auttamaan asioissa.
Oikeastaan olen tullut lopputulokseen, että hän haluaa jotain erilaista suhdetta. Haluaisi tuntea miehen ja naisen välisen suhteen mutta ilman sitoutumista. Jotain kevyempää vaikkakin tärkeää.
Ei ole osannut vain selittää sitä minulle niin, ettei pelkäisi minun suuttuvan asiasta.
Ap
Onko ylipainoa? Siitä kannattaa aloittaa. Jos painoasia on kunnossa niin sitten varmaan kannattaa vain unohtaa.
Ei onnistu. Sun pitää katkaista kaikki välit tähän "elämäsi mieheen", joka ei susta välitä.