Lue keskustelun säännöt.
Arvet kumppanin selässä?
19.01.2019 |
Olen vastikään alkanut seurustella miehen kanssa. Kiinnitin jo alussa huomiota hänen selässään oleviin arpiin (eivät ole mitään perus venymisarpia), mutta vasta nyt uskalsin kysyä. Ovat kuulemma lapsuus-/nuoruusajoilta jälkiä vyöllä ja piiskalla hakkaamisesta.
Menin jotenkin aivan vaikeaksi. Mietin miten kamalaa on varmasti ollut tulla hakatuksi vanhempien toimesta. Mutta sitten taas mietin, että miten ne arvet vieläkin näkyvät? Itsellä ei siis ole mitään kokemusta piiskaamisesta, meidän perheessä ei sellaista harrastettu. Mies on siis hieman alle 30-vuotias.
Kommentit (26)
Vähänpä tiedät elämästä. Ei kaikilla ole ollut yhtä helppoa kuin sinulla. Arvet kyllä pysyy muistona lapsuuden kauhuista kehossa ja mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ristiselässä?
Ei oo piiskamisesta, vaan oikeasti raskausarpia.
Arvethan on usein ikuisia, ehkä vaalenevat vain ajan kanssa punaisesta vaaleanpunaisiksi tai valkoisiksi.
Ihan kamalaa kyllä ajatella, että jotakuta on pahoinpidelty niin pahasti kotonaan, että iho on arpeutunutkin :(
Ei ainakaan "appivanhempien" kanssa tartte paljoa olla tekemisissä vaikka teidän suhde tuosta kehittyisikin.
Älä nyt yritä kehittää mitään draamaa. Raskausarpia ne on. Onko ukko läski tai onko ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain temmiä pienenä, mutta ei kyllä mitään arpia jäänyt. Lapsilla iho uusiutuu nopeasti. Pitää olla veitsellä viillettyä melkein, jotta aikuisena olisi arpia lapsuuden väkivallasta?
Valitettavan totta. Ystäväni miestä oli hakattu lapsena remmeillä ja johdoilla ja hänellä on kamalat arvet siitä raskaana muistona. Toki paljon muutakin haittaa ollut tuosta kamalasta ajasta elämässään myöhemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin tuo mies, niin en välttämättä pitäisi siitä, että asiasta keskusteltaisiin tietämättäni netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin tuo mies, niin en välttämättä pitäisi siitä, että asiasta keskusteltaisiin tietämättäni netissä.
Luuletko, että hän on ainut joka tuollaisesta kärsii. EI kukaan tiedä kestä täällä puhutaan.
Kotiväkivalta on suuri tabu , mutta valitettavan yleistä Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu paljon ihotyypistä miten arvet häviää. Itse myös paljon arpia lapsuuden kommelluksista jotka eivät ole hävinneet mihinkään. Sitten naamaan minulla ei jää mitään arpia vaan katoavat samantien.
Ei mulle jää arpia, haavat paranee ja arvet häviää pikkuhiljaa, ainut arpi on kädessä kun sitä tikattiin ja haava aukesi tikeistä huolimatta.
Sormi on mennyt 2v sitten irtipoikki ja kohdat mistä nahat on vedetty sormentyngän yli näkyy ihan haaleat viivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin tuo mies, niin en välttämättä pitäisi siitä, että asiasta keskusteltaisiin tietämättäni netissä.
Luuletko, että hän on ainut joka tuollaisesta kärsii. EI kukaan tiedä kestä täällä puhutaan.
Kotiväkivalta on suuri tabu , mutta valitettavan yleistä Suomessa.
En tarkoita tunnistamista, vaan sitä, että ainakin itse haluaisin tietää, jos joku kirjoittelisi hänelle uskomastani yksityisestä asiasta netin keskustelupalstalle kertomatta siitä minulle.
Seurustelin aikoinaan miehen kanssa, joka sanoi äitinsä piiskanneen pienenä ja uskoi oikeasti arpien tulleen siitä. Varmasti äiti olikin piiskannut, mutta ihan selkeitä venymisarpia olivat, nuoruuden kasvupyrähdyksestä. Niitä on monilla varsinkin vähän pidemmillä miehillä.
Ainoa keino on kysyä. Itsellä on arpia lapsuudesta vesirokon ja metikössä römyämisen, sekä koulun liikkatuntien seurauksesta.
Mun exällä oli isoja arpiä selässä, mutta väitti, ettei tiennyt mistä ne ovat tulleet. Veikkaan kyllä muijan kynsiä, ei vaan kehdannut sanoa. Häntä ei ole kuulemma piesty.
Image:A woman's domestic abuse scars before her tattoo
Tuon kuvatekstin kohdalla on tällä sivulla esim. jälkiä väkivallan arvista-
https://news.sky.com/story/how-battered-wives-are-erasing-the-past-as-r…
Mun miehellä on kans arpia selässä. Erilaisia kuin raskausarvet. Näyttävät juuri siltä, että on hakattu. M Kysyin niistä joskus, muttei muistanut. Voiko lapsuuden pahoinpitelyn unohtaa?
Kyllähän arvet voi jäädä vaikka koko loppuiäksi.