Sosiaalinen kyvyttömyys naisten kanssa.

Miksi naisten kanssa juttelusta ja kanssakäymisestä ei tule mitään ellei ole jo ennestään tutustunut? Ja tietynlaisten naisten kanssa ei ikinä.

Viime viikolla ruokapaikassa eräs nainen tuli juttelemaan, ei mitään järkevää sanottavaa irtoa, isoratas lyö täysin tyhjää.
Tänään eräs nainen tuli aamulla juttelemaan, näen sitä säännöllisen epäsäännöllisesti, morjestetaan ohimennen, se on jotenkin kivan näköinen kasvoiltaan, vähän pönäkkä ja isoperse, tänään oli selvästi meikannut ja laittanut hiukset paremmin kuin normaalisti, selvästi hakeutui lähelle ja juttelemaan, näytti jotenkin tosi hyvältä.
Ja taas totaali jäätyminen, ei vit*u taas mitään järkevää sanottavaa, jotain sönkötin takaisin ja totesin, moro pitää mennä.
Taas kelannut tuota tapahtumaa, että miten vi*ussa noin voi käydä, sitten vittuuntuneena vedin raivopäisenä autolla töihin.
Eräänkin naisen kanssa on vaikea jutella vaikka olen tuntenut sen jo -90luvulta saakka, sekin aiheuttaa panetuksen tunnetta.
Vähän maistissa tai kännissä ongelmaa ei ole, paitsi että seuraavana päivänä krapulassa jäätävä morkkis mitä paskaa taas tullut höpötettyä.
Alkokaan ei maistu ja baareissa en käy, vitut*aa oma kyvyttömyys sosiaalisissa tilanteissa ihan suunnattomasti!!