Oletteko sattumalta törmänneet terapeuttiinne vapaa-ajalla
Niin, kuuluuko tuollaisessa tilanteessa tervehtiä vai mitä?
Kommentit (17)
Mä olen moikannut, terapeutti tosin on vaikuttanut todella vaivaantuneelta, vaikka en ole pysähtynyt mitenkään juttelemaan. Sanonut vaan moi ja jatkanut elämääni.
Mun entinen terapeutti puolestaan pyysi mut facebook-kaveriksi 😀
Hoitosuhteen päätyttyä kuitenkin...
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä asia. Itse en ainakaan tykkää, kun potilaat tervehtii. Olen sairaanhoitaja. Äidillenikin piti ihan suuttua, kun on käynyt paljon hoitajien vastaanotoilla ja piti niitä lähes ystävinään ja juuttui heidän kanssa juttelemaan jossain kaupan käytävillä ym.
Onhan tässä nyt jotain rajaa hyvä pitää, mutta sua häiritsee jo pelkkä tervehdys?!
Tottakai voi moikata. Terapeutti kun ei oikein voi moikka ekana, kun ei saa paljastaa hoitosuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen moikannut, terapeutti tosin on vaikuttanut todella vaivaantuneelta, vaikka en ole pysähtynyt mitenkään juttelemaan. Sanonut vaan moi ja jatkanut elämääni.
Mun entinen terapeutti puolestaan pyysi mut facebook-kaveriksi 😀
Hoitosuhteen päätyttyä kuitenkin...
Epäammatillista kuitenkin.
En sanonut mitään enkä myöskään sitten vastaanotolla.
Olen törmännyt useinkin ja ollaan vaihdettu arkisia kuulumisia.
Voi tervehtiä, mutta terapeutti ei tervehdi ensin, ihan syystä. Psykiatriani en kyllä tervehtinyt, on niin pelottavan näköinen äijä muutenkin.
Kyllähän nyt muitakin työn ohessa tavattuja asiakkaita tervehditään, onko jonkun terapeutin mielestä ne jotain pohjasakkaa, jonka pitäisi pysyä kaukana arvon terapeutista eikä edes moikata?
Onko sellaisesta ns. leipäterapeutista potilaalle oikeasti apua, kun hän ei välitä aidosti, tekee vain työnsä koska pakko?
Mulla oli jopa suhde t:ni kanssa..
-Tony Soprano
Vierailija kirjoitti:
Onko sellaisesta ns. leipäterapeutista potilaalle oikeasti apua, kun hän ei välitä aidosti, tekee vain työnsä koska pakko?
Varmaan just enemmän kuin muista
Kyllä mä olen morjestellu, muistaakseni terapeuttini aika alussa kysyikin että saako tervehtiä jos näkee jossain, juuri siksi kun näillähän on vaitiolovelvollisuus
Olin teatterissa ja juonut aivan liikaa. Siellähän se terapeuttikin oli. Hävetti kun liian lyhyessä pikkumustassa skumppanousussa höpötin kaverille ja olin törmätä häneen. Pakko oli tervehtiä, tosin hän taisi tervehtiä ensin, kun olin lähes sylissä 😬
Ei puhuttu kohtaamisesta mitään. Normaalisti olin taas harmaassa toimistolookissani ja puhelin elämäni harmaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli jopa suhde t:ni kanssa..
-Tony Soprano
Kuvittelitko silloinkin olevasi Tony Soprano.
Vierailija kirjoitti:
Onko sellaisesta ns. leipäterapeutista potilaalle oikeasti apua, kun hän ei välitä aidosti, tekee vain työnsä koska pakko?
Ja sekö todistaa, että kyseessä on "leipäterapeutti", jos hän ei moikkaa tai riennä kylillä juttelemaan? Ammatillisuudesta se kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä asia. Itse en ainakaan tykkää, kun potilaat tervehtii. Olen sairaanhoitaja. Äidillenikin piti ihan suuttua, kun on käynyt paljon hoitajien vastaanotoilla ja piti niitä lähes ystävinään ja juuttui heidän kanssa juttelemaan jossain kaupan käytävillä ym.
Ohimennen tervehtiminen on ihan ok. Kenenkään ei pitäisi kuitenkaan unohtaa, ettei hoitoalan ammattilaisella ole mitään velvollisuutta kuunnella juttujasi tai kaveerata vapaa-ajalla.
Ei ole hyvä asia. Itse en ainakaan tykkää, kun potilaat tervehtii. Olen sairaanhoitaja. Äidillenikin piti ihan suuttua, kun on käynyt paljon hoitajien vastaanotoilla ja piti niitä lähes ystävinään ja juuttui heidän kanssa juttelemaan jossain kaupan käytävillä ym.