Miksi on okei uskoa jumalaan mutta kummituksiin uskomisesta leimataan hulluksi?
No siinäpä se otsikossa tulikin. Mistä moinen johtuu? Erityisesti kiinnostaa kristittyjen ajatukset.
Kommentit (21)
Jaa, uskon kummituksiin, eikä minua kukaan ole hulluksi leimannut.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, uskon kummituksiin, eikä minua kukaan ole hulluksi leimannut.
Ehkä lähipiirissäsi on niin korrekteja (ja hyvä niin!) Ihmisiä että he eivät sano sitä. -ap
Minä pidän kumpiakin yhtä hulluina. Mutta yhteiskunta ei, koska uskonto on melkoinen instituutio toisin kuin ”kummitususko”.
Nykyään taitaa olla paremminkin päinvastoin, jos kyse on kristittyjen Jumalasta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään taitaa olla paremminkin päinvastoin, jos kyse on kristittyjen Jumalasta.
Se kl takia kummituksiin uskovilla on verotusoikeus ja vihkimisoikeus? Eikun miten se menikään? -ap
Onhan se nyt epäuskottavaa että henget leijailisivat maan päällä ja yrittäisivät ottaa yhteyttä eläviin. Mielestäni on epäkohteliasta edes verrata moista hupsutusta Jumalaan.
Vierailija kirjoitti:
No siinäpä se otsikossa tulikin. Mistä moinen johtuu? Erityisesti kiinnostaa kristittyjen ajatukset.
No katsos kun Huhtasaari sanoo että Jesse rakastaa (valkoisia heteroita), eikä mörköjä ole.
Siksipä otamme asuntoauton alle ja menemme seuroille julistamaan .
Apinakin ymmärtäisi, että olemme väärässä, mutta meillä on sormet korvissa ja huudamme niin kovaa ettemme järkipuhetta kuule.
Sitäpaitsi Laura on kertonut ettemme ole apinoista vaan että jumala itse on luonut persut maailmaa paskomaan.
Miksi uskoani voimaan, jedeihin ja sitheihin ei lasketa samalle viivalle muiden uskontojen kanssa, yhtä todellisia kaikki.
Joulukirkossa minulle tuli yhtäkkiä todella epätodellinen olo: oikeasti täällä järkevät ihmiset uskovat johonkin fiktiiviseen hahmoon. Ja pappi on käynyt yliopistonkin sitä varten.
Jaa, en minä leimaa kumpiakaan hulluiksi. Hulluja ovat minusta lähinnä ihmiset, joiden erikoinen uskomusmaailma estää heidät elämästä normaalia elämää. Jos on hyvinkin erikoisia uskomuksia, mutta pystyy esim. käymään töissä ilman että siellä nämä häiritsevät, elämään normaalia sosiaalista elämää, yleensä ymmärtämään missä uskomuksista kannattaa puhua ja missä ei, ei ole hullu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään taitaa olla paremminkin päinvastoin, jos kyse on kristittyjen Jumalasta.
Se kl takia kummituksiin uskovilla on verotusoikeus ja vihkimisoikeus? Eikun miten se menikään? -ap
Jos he perustavat rekisteröidyn uskontokunnan, aivan varmasti saavat vihkimisoikeuden.
Verotusoikeus on vain kahdella kirkkokunnalla lähinnä historiallisista syistä. Millään muilla Jumalaan uskovista yhteisöistä ei ole verotusoikeutta, joten Jumalaan uskominen ei sitä anna sen enempää kuin kummituksiin uskominen ei sitä oikeutta vie.
Vierailija kirjoitti:
Joulukirkossa minulle tuli yhtäkkiä todella epätodellinen olo: oikeasti täällä järkevät ihmiset uskovat johonkin fiktiiviseen hahmoon. Ja pappi on käynyt yliopistonkin sitä varten.
Sinulle fiktiivinen hahmo, monelle meistä ns. tosimielellä siellä kirkossa olleista elävä, koettu todellisuus. Kullekin yksilöllisellä tavalla ehkä, mutta kumminkin.
Mitä tulee fiktiivisiin hahmoihin niin tietyllä tavalla koko ihmisen kokemusmaailman voi sanoa olevan pelkkiä fiktiivisiä hahmoja. Ei todellisuudessa ole esim. pöytiä. On energiaa, atomeita joiden välillä on niiden mittakaavasta valtavia eroja. Ihmisolento sitten tulkitsee tietylaisen hiukkaskasauman kiinteäksi aineeksi ja sanoo että tämä on pöytä. Hänen lemmikkikissallaan ei ole hajuakaan siitä että se on pöytä mutta senkin mielestä se on kiinteä, koska myös se on niin suuri että voi hypätä ihmisten pöydäksi kutsumalle eikä se petä alta. Pöydän pinnalla kipittävä bakteeri ei pysty millään aistimaan kappaleen kokonaisuutta, mittakaavansa takia. Jos olisi tarpeeksi pieni olento, se voisi kulkea pienellä avaruusaluksella aineen atomien välissä ja kokea olevansa tähtien tähdittämässä avaruudessa, ei missään kiinteässä ollenkaan.
Ehkä kummitukset ja Jumalat ovat ihmisen mielikuvituksen tulosta, kukapa siitäkään totuuden tietää.
Erona taitaa olla se, että kristinusko on vaikuttanut maassamme satoja vuosia ja perinteemme ja traditiomme tukeutuu kristillisiin arvoihin edelleen voimakkaasi.
Kun lapsesta saakka on kasvanut näiden kristiillisten oppien mukaan, tuntuu loogiselta rukoilla ja kun huomaa että siitä uskosta on ihan konkreettista apua kun kohtaa elämässään ongelmia, niin sitä uskomista ja rukoilua jatkaa, ympäristön pilkasta huolimatta :-)
Ehkä usko ja rukoileminen on jonkinkaltaista "alkeellista", ikiaikaista oman psyyken hoitoa psykiatrian ja terapioiden tilalle, mutta kun tälle tielle on kerran lähtenyt ja tuloksia on syntynyt, niin jatkettava sitä vain on.
Kuoleman pelon poistuminen, turhista asioista murehtimisen lakkaaminen, henkisen voiman saaminen sairauksien kohdatessa, ehkä kiltimmäksi ja muita huomioonottavammaksi ihmiseksi kasvaminen.
Siinä joitakin syitä miksi pidän uskoa Jumalaan parempana vaihtoehtona kuin uskoa kummitusten olemassaoloon.
Vierailija kirjoitti:
Miksi uskoani voimaan, jedeihin ja sitheihin ei lasketa samalle viivalle muiden uskontojen kanssa, yhtä todellisia kaikki.
Laskethan sinä.
Kummituksen olen itse nähnyt mutta Jumalaa en.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kummitukset ja Jumalat ovat ihmisen mielikuvituksen tulosta, kukapa siitäkään totuuden tietää.
Erona taitaa olla se, että kristinusko on vaikuttanut maassamme satoja vuosia ja perinteemme ja traditiomme tukeutuu kristillisiin arvoihin edelleen voimakkaasi.
Kun lapsesta saakka on kasvanut näiden kristiillisten oppien mukaan, tuntuu loogiselta rukoilla ja kun huomaa että siitä uskosta on ihan konkreettista apua kun kohtaa elämässään ongelmia, niin sitä uskomista ja rukoilua jatkaa, ympäristön pilkasta huolimatta :-)
Ehkä usko ja rukoileminen on jonkinkaltaista "alkeellista", ikiaikaista oman psyyken hoitoa psykiatrian ja terapioiden tilalle, mutta kun tälle tielle on kerran lähtenyt ja tuloksia on syntynyt, niin jatkettava sitä vain on.
Kuoleman pelon poistuminen, turhista asioista murehtimisen lakkaaminen, henkisen voiman saaminen sairauksien kohdatessa, ehkä kiltimmäksi ja muita huomioonottavammaksi ihmiseksi kasvaminen.
Siinä joitakin syitä miksi pidän uskoa Jumalaan parempana vaihtoehtona kuin uskoa kummitusten olemassaoloon.
Miksi kummituksen antama konkreettinen apu ja täsmälleen samat elämänohjeet olisivat huonompia?
Päinvastoin se on. Erityisesti olen ihmetellyt sitä, kuinka on ok uskoa pahoihin henkiin ja riivaajiin, mutta ajatus Jumalasta on samaan aikaan naurettava. Siis jos ajatellaan, että vaikka illanvietossa a ja b kertovat kokemuksistaan, niin todennäköisemmin kristinuskovalle pyöritellään silmiä.
Koska kummitukset eivät ole auktoriteettisia toimijoita.