Oikeastiko se on totuus, että kaikki lapset rikkoo leluja?!
On tässä riitaa ollut meneillään, kun lapsemme lelu on ulkona rikottiin. Kuulemma kaikki lapset tekee sitä, että jos ne suuttuu niin tavarat lentää. Että "ei me nyt lähetä korvaamaan tätä, mutta voitte ottaa jonkun lelun meiltä tilalle". Kieltäydyin ja kerroin senkin, että omat lapsemme eivät ole rikkoneet mitään tahallaan, vahingossa kyllä.
Tämä siis tapahtui jo ennen joulua, mutta äityi uudestaan ihan typerästä syystä, kun tämä lelun rikkonut lapsi laittoi omalle lapsellemme viestiä että sai samanlaisen joululahjaksi, että "Älä vaan koske tää on mun". Huoh. Mitä tähänkin nyt sanoisi? Tekisi mieli kieltää omaani leikkimästä tämän yhden kanssa.
Kommentit (23)
Meidän lapset eivät ole tahallaan rikkoneet leluja. Serkkunsa sen sijaan saavat kaiken rikki. Ei meidän lapsia edes tarvinnut kieltää rikkomasta. Serkkuja pitää joka välissä varoitella. Älä revi, älä heitä, älä astu sen päälle...
Kurituksen puutetta taas jossain perheessä.
Meidän pojalla oli kanssa kaveri, jonka kanssa leikkiessä meni aina jotain rikki tai jotain tuhoutui. Välillä jotain pienempää, mutta myös isoja. Ja aina vain meillå. Päädyttiin siihen, et kaveri oli tervetullut vain silloin, kun aikuisia oli kotona. Pidimme miehen kanssa poikia tosi tiukasti silmällä. Ei tullut enää montaa kertaa. Oon kuullut, että pojalla on ollut ongelmia koulussakin, ja kaveritaidoissa muutenkin.
Omassa lapsuudessa tahallinen rikkominen loppui siihen kun sai remmiä niin että kirveli kauan aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kurituksen puutetta taas jossain perheessä.
Joka kuritta kasvaa se wt:nä kuolee - vai miten se meni...?
Vierailija kirjoitti:
On tässä riitaa ollut meneillään, kun lapsemme lelu on ulkona rikottiin. Kuulemma kaikki lapset tekee sitä, että jos ne suuttuu niin tavarat lentää. Että "ei me nyt lähetä korvaamaan tätä, mutta voitte ottaa jonkun lelun meiltä tilalle". Kieltäydyin ja kerroin senkin, että omat lapsemme eivät ole rikkoneet mitään tahallaan, vahingossa kyllä.
Tämä siis tapahtui jo ennen joulua, mutta äityi uudestaan ihan typerästä syystä, kun tämä lelun rikkonut lapsi laittoi omalle lapsellemme viestiä että sai samanlaisen joululahjaksi, että "Älä vaan koske tää on mun". Huoh. Mitä tähänkin nyt sanoisi? Tekisi mieli kieltää omaani leikkimästä tämän yhden kanssa.
Voitte ottaa meiltä jonkun lelun tilalle... 🙄
No eivät ole koskaan tahallaan rikkoneet mitään. Vahingossa voi rikkoutua, mutta tahallista rikkomista seuraisi kyllä rangaistuksena lelujen takavarikointi.
Sinuna kehottaisin lasta vaihtamaan leikkiseuraa, kuulostaa aika kammottavalta lapsen ja vanhempiensa asenne.
Rikoin toisen lelun kaksi kertaa. eri ihmisen leluja. Niiden nenän edessä.
En voi käsittää toimintaani. Täysin järjetöntä.
Meidän lapset eivät ole koskaan rikkoneet lelujaan kuin vahingossa. Mistä lelusta on kyse? Itse kieltäisin lasta leikkimästä toisen kanssa, paitsi jos lapsi ei välitä lelusta, vaan haluaisi sen toisen seuraa. Jos lapsi vaatisi minulta uutta lelua, sanoisin, että sano kaverin vanhemmille, että ostavat. Itse en viitsisi vaatia rahaa lapsen tekosista, minusta se on lapsellista.
En rikkonut tahallaan yhtään lelua lapsena. Kuulostaa joltain vihanhallintaongelmalta jos lelut tapaa suuttuessa lennellä.
Minkä ikäiset lapset? Jos kouluikäiset, niin puhuisin lapselle ihan itselleen siitä mitä hyvä ystävyys on ja että ihan kaikkien ystävä ei pidä olla, mutta kaverina täytyy kyetä esim. koulussa olemaan.
Jos kyseessä alle kouluikäinen, niin harvennettaisiin tapaamisia kaikessa hiljaisuudessaan, koska lapsen vanhemmat vaikuttavat välinpitämättömiltä lapsensa käytöstä kohtaan.
Itse en näe ongelmana sitä että lelu menee rikki, meneehän niitä ihan vahingossakin (se nyt on vaikeaa selvittää oliko tahallista vai ei, jos et ollut itse paikalla), mutta mielestäni tuo viesti paljasti kyllä, että tapaamisia kannattaa harventaa ja keskittyä muihin kavereihin hetkeksi. Mitä isompi lapsi niin sen enemmän pitää antaa lapsen itse tehdä päätös ja puuttua vasta oikeasti vahingoittaviin ystävyyssuhteisiin. Pienillä lapsilla sattuu ja eihän ne vielä osaa olla. Siinä vaiheessa itselleni merkkaa millaiset vanhemmat ovat, paljastaa senkin onko ongelmia tiedossa kun lapset isompia.
Meidän lapsilla vaihtuisi leikkiseuraa välittömästi elleivät vanhemmat huolehtisi siitä että tuo lelu annetaan lapselle jolta sellainen on rikottu.
Näytä vielä lapsen laittama viesti hänen vanhemmilleen. Heidän on syytä tietää se. Ja jos eivät pistä lastaan ojennukseen, yhteinen leikki loppuu. Tuossa kiusataan sinun lastasi, nyt kohta vanhempien auttamana.
Törppöjen kanssa ei kannata olla tekemisissä, siitä seuraa vain lisää pahaa mieltä itselle ja omalle lapselle.
Noh mitäs tuohon sanoisi, 2-3-vuotiaille ihan normaalia käytöstä, mutta sen ikäiset ei taida tekstareita lähetellä, joten eiköhän lapsella ole sen tason ongelmia ettei kannata kovin antaa leikkiä tämän kanssa.
Jos lapsi osaa kirjoittaa itse viestin, niin ei ole kyllä normaalia ikätason mukaista toimintaa viskoa leluja vihaisena.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsilla vaihtuisi leikkiseuraa välittömästi elleivät vanhemmat huolehtisi siitä että tuo lelu annetaan lapselle jolta sellainen on rikottu.
Näytä vielä lapsen laittama viesti hänen vanhemmilleen. Heidän on syytä tietää se. Ja jos eivät pistä lastaan ojennukseen, yhteinen leikki loppuu. Tuossa kiusataan sinun lastasi, nyt kohta vanhempien auttamana.Törppöjen kanssa ei kannata olla tekemisissä, siitä seuraa vain lisää pahaa mieltä itselle ja omalle lapselle.
Törppöä se olisi tuota viestiäkäön vnhemmille näyttää. Ties vaikka hakkaisivat lasta vielä vähän lisää. Minä antaisin olla ja vetäisin johtopäätökset jo tapahtuneesta. Sinun kaltaisesi ovat muita ojentelevia törppöjä.
Omat lapset ei ole koskaan rikkoneet leluja tahallaan, vahingossakin todella harvoin. Sen sijaan parissa ystäväperheessä on lapsia, joiden tarkoituksena on rikkoa muiden leluja. Meille tullessa ovat ensimmäisenä ryntäämässä lastenhuoneeseen sillä mielellä, mitä saisi rikki. Pettymys on iso, kun yhtäkään lelua ei ole näkyvissä ja mieheni seisoo ovella ilmoittaen, että yhtäkään ovea ei avata, nyt palaatte keittiöön ettekä sieltä poistu. Sen jälkeen alkaa lautasliinojen repiminen ja kahvimukien tavoittelu sillä mielellä, että ne saisi hajalle.
Jotkut lapset on opetettu siihen, että se heidän tuhoamansa tavara todella on muilta pois ja he saavat nauttia siitä, että tavaran omistaja on surullinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tässä riitaa ollut meneillään, kun lapsemme lelu on ulkona rikottiin. Kuulemma kaikki lapset tekee sitä, että jos ne suuttuu niin tavarat lentää. Että "ei me nyt lähetä korvaamaan tätä, mutta voitte ottaa jonkun lelun meiltä tilalle". Kieltäydyin ja kerroin senkin, että omat lapsemme eivät ole rikkoneet mitään tahallaan, vahingossa kyllä.
Tämä siis tapahtui jo ennen joulua, mutta äityi uudestaan ihan typerästä syystä, kun tämä lelun rikkonut lapsi laittoi omalle lapsellemme viestiä että sai samanlaisen joululahjaksi, että "Älä vaan koske tää on mun". Huoh. Mitä tähänkin nyt sanoisi? Tekisi mieli kieltää omaani leikkimästä tämän yhden kanssa.
Voitte ottaa meiltä jonkun lelun tilalle... 🙄
Mulle tämä oli ihan outo tapa toimia. Se sitten selitettiin niin, että lapsi oppisi että jos jotain tahallaan rikkoo niin menettää omistaan. Sanoin, että me emme toimi noin, ja tavallaan mikä tahansa lelu ei korvaa mitä tahansa. Itse olisin siinä tilanteessa hankkinut uuden samanlaisen tilalle, sillä tilanne oli tahallinen. Tosin en vaatinut itse mitään, mutta jos toinen olisi tarjoutunut oikeasti korvaamaan tai edes pahoitellut, asia olisi ollut ok.
Lapset on ekaluokkalaisia molemmat ja rinnakkkaisluokilla. Näkevät toisiaan koko ajan. Ap
Ei riko kaikki lapset tahallaan leluja, ei omiaan eikä toisten. Jos toisen lelun kuitenkin rikkoo pitää vanhempien tietenkin korvata se! Millä oikeudella he muka voisivat päättää että joku ihan muu heidän lapsensa leluista kelpaisi korvaukseksi!? Eipä kelpais meille! Mun lapsi pitää hyvää huolta omista leluistaan ja jos joku menisi rikkomaan tahallaan niin todellakin saisi hankkia samanlaisen tilalle!
Itse en rikkonut, mutta lapsuudessani kaverini rikkoivat leluni niin kauan kuin leluilla leikin. Siis vahingossa.
Eikös sit olis ihan hyvä siili vaihtaa nyt tuo saatu lelu rikkoutuneem tilalle? Meillä lapsena laitettiin parhaat lelut piiloon kun serkut tulivat kylään. "Meidän petteri on vaan vähän tuommoinen vapaampi sielu"-kasvatustyyli vihastutti jo meitäkin.
Meillä ei ole rikottu leluja tahallaan. Kaverin kolmesta lapsesta yksi rikkoo leluja ja kaksi ei.