Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millainen teidän perinteinen pakanajoulunne on?
19.12.2018 |
On yhä enemmän meitä, joilla ei ole oikein mitään henkilökohtaista yhteyttä kirkkoon tai muutenkaan uskontoihin, mutta jotka arvostamme perinteitä ja joulu on sitä kautta tärkeä. Omassa suvussa joulun järjestäminen alkaa siirtyä yhä enemmän omalle sukupolvelleni, ja nyt haluaisin virvoittaa ja ottaa käyttöön lisää sellaisia vanhoja tapoja, jotka saattava polveutua jo ajalta ennen ristiretkiä.
Millaisia ei-uskonnollisia traditioita joulunviettoonne liittyy?
Meillä on näitä perinteisiä: kuusi sisällä, olkipukit koristeina, katossa himmeli. Sauna lämmitetään joka ilta jo ennen illallista. Lintuja ruokitaan pihalla, sekin on kuulemma osa perinteistä joulunviettoa, koska on uskottu lintujen silloin jättävän seuraavan vuoden sadon rauhaan.
Ja onhan myös tapoja, jotka ovat kehittyneet myöhemmin mutta eivät liity uskontoon mitenkään, kuten piparien ja piparkakkutalon teko.
Joulupukki on meillä aina harmaaseen kelsiturkkiin ja muihin vanhan ajan ryysyihin pukeutunut vähän pelottava ukkeli, joka kiusoittelee lahjojen saajia. Se toi jo lapsena aattoon jännää mystillistä tunnelmaa ja oli ihanaa, kun pukki sitten lähti ja pääsi avaamaan lahjoja ja syömään ilman huolia.
Mikä tekee teille oikean joulun?
Kommentit (15)
Aattoyönä tanssimme alasti mustan kynttilän ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tavallinen joulu ilman jeesusta ja enkeleitä.
Miten tämä liittyy pakanuuteen (esikristillisyys)? Uskonnottomuudella ei ole mitään tekemistä pakanuuden kanssa.
Hyvä aloitusviesti! Yleisesti Joulu saa mieleni virittymään ajattelemaan keskitalven juhlinnan merkitystä pidemmälle historiaan. Luonnon ja ihmiselämän kiertokulku on mielessä. Kesän ja auringon odotus. Hämärän ja valon vaihtelun kauneus sekä ihanat talviset maisemat. Kuusen ja muiden havujen tuoksu. Kukista nautin, tämä nyt tuskin kovin vanha perinne. Yltäkylläisyys ruuassa ja juotavassa varmaan pitkä perinne muuten, eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakanallisuus varmaan näkyy just lintujen ruokkimisena ja ruuan ylensyöntinä.
Joulupäivänä voi nousta ajoissa tervehtimään aurinkoa ja päivää joka alkaa pidetä.
Aamulla syödään riisipuuroa, katsotaan televisiosta Lumiukko ja joulurauhan julistus. Puoliltapäivin käydään haudoilla viemässä kynttilät (myös uskonnoton voi haluta kunnioittaa kuolleiden läheisten muistoa). Hautausmaareissun jälkeen saunotaan. Saunan jälkeen levätään. Noin viiden aikaan aletaan valmistella joulupäivällistä ja laittautua. Päivälliselle pukeudutaan juhlavasti. Seitsemältä katsotaan Samu Sirkan joulutervehdys, minkä jälkeen syödään. Päivällisen jälkeen avataan lahjat. Loppuilta menee lahjoja ihastellessa, lautapelejä pelaillessa tai vaikka kirjaa lukiessa.
Olen ollut koko ikäni uskonnoton niin kuin muukin perheeni. Koska olen tottunut viettämään joulua yllä kuvatulla tavalla, en oikein edes hahmota, missä kohtaa ja mitä aaton uskonnolliset osuudet ovat. Joulukirkko? Virret? Rukous? Raamatun lukeminen? Kuuluvatko nämä tyypillisesti jouluperinteisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakanallisuus varmaan näkyy just lintujen ruokkimisena ja ruuan ylensyöntinä.
Joulupäivänä voi nousta ajoissa tervehtimään aurinkoa ja päivää joka alkaa pidetä.
.
Riittääkö, että nousen klo 5.30, kuten jokainen aamu muutenkin, aurinko nousee täällä joulupäivänä noin klo 9.16.
Vierailija kirjoitti:
Aamulla syödään riisipuuroa, katsotaan televisiosta Lumiukko ja joulurauhan julistus. Puoliltapäivin käydään haudoilla viemässä kynttilät (myös uskonnoton voi haluta kunnioittaa kuolleiden läheisten muistoa). Hautausmaareissun jälkeen saunotaan. Saunan jälkeen levätään. Noin viiden aikaan aletaan valmistella joulupäivällistä ja laittautua. Päivälliselle pukeudutaan juhlavasti. Seitsemältä katsotaan Samu Sirkan joulutervehdys, minkä jälkeen syödään. Päivällisen jälkeen avataan lahjat. Loppuilta menee lahjoja ihastellessa, lautapelejä pelaillessa tai vaikka kirjaa lukiessa.
Olen ollut koko ikäni uskonnoton niin kuin muukin perheeni. Koska olen tottunut viettämään joulua yllä kuvatulla tavalla, en oikein edes hahmota, missä kohtaa ja mitä aaton uskonnolliset osuudet ovat. Joulukirkko? Virret? Rukous? Raamatun lukeminen? Kuuluvatko nämä tyypillisesti jouluperinteisiin?
Itse asiassa jouluna haudoilla käyminen on nimenomaan tapa jota kirkko on yrittänyt aikamaan kitkeä siinä onnistumatta. Se liittyy uskomukseen että henget liikkuvat joulun aikaan (olkia lattialle, isäntäväki nukkuu lattialla niin vainajat pääsee entisiin peteihinsä nukkumaan; saunottava heti aamusta että hengetkin ehtii vuorolleen; haudoille vietävä lahjoja ja muistamisia lepyttelyksi että henget vaeltaa hyvällä tuulella).
Hyvin paheksuttua puuhaa monissa kristityistä maissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on paljon tuttua. Meillä juhlitaan myös valoa ja hedelmällisyyttä jouluna, poltetaan ensin talvipäivän seisauksen aikaan jouluhalko ja jouluna paljon kynttilöitä. Appelsiinia ja mandariinia käytetään auringon symbolina, usein esim. jälkkärissä.
Ap:n luettelemat asiat ovat pakanauskonnosta, kuten kuusi, piparit, pallokoristeet, mistelinoksa googlaa löytyy tietoa, ovat uskontoa mutta ei kristinuskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen pakana, joten mulle joulunaika on valon paluun juhlaa. Polttelen joulukuun aikana kynttilää lähes joka ilta.
Jouluna muistelen myös suvun vainajia, joten haudalla käynti sopii siihen. Olen joskus tarjonnut myös haudoilla ruokaa ja juomaa, josta osa jätetään vainajille. Karsikkopuurituaalit ovat siirtyneet siis haudoille.
Sen sijaan että uhraisin pakanallisen tavan mukaan veriuhrin, "uhraan" antamalla tuttaville punaiseen paperiin käärittyjä "uhrilahjoja". Pikkulinnuille laitan lyhteitä. Voin laittaa esille joulupuuron myös kotitontulle.
Äitini kanssa meillä oli tapana laittaa edesmenneelle äidinäidilleni joulupöytään oma paikka lautasineen ja aterimineen.
Aika hauska ja outo tieto oli tämä että tonttulakki olisi peräisin antiikin Rooman Saturnalia-juhlassa pidetystä lakista. Lakki kuvasi alkujaan muodoltaan istukkaa ja siinä oli tupsun sijaan pitkä nauha, joka taas oli napanuora.
No, joulukuusikin taisi olla vanha fallossymboli, jonka ympärillä mentiin (kuten nytkin jouluna) piirileikkiä.
Yllättävän monet jouluperinteet ovat todella vanhoja ja palautuvat muinaiseen Babyloniaan. Mm. kuusen lisäksi joulupukki, nimenomaan sarvellisena pukkina, periytyy babylonialaisesta Baal-jumalasta, josta seurasi keskiaikainen Baphomet-hahmo, jota on pidetty Euroopassa aika saatanallisena figuurina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa jouluna haudoilla käyminen on nimenomaan tapa jota kirkko on yrittänyt aikamaan kitkeä siinä onnistumatta. Se liittyy uskomukseen että henget liikkuvat joulun aikaan (olkia lattialle, isäntäväki nukkuu lattialla niin vainajat pääsee entisiin peteihinsä nukkumaan; saunottava heti aamusta että hengetkin ehtii vuorolleen; haudoille vietävä lahjoja ja muistamisia lepyttelyksi että henget vaeltaa hyvällä tuulella).
Hyvin paheksuttua puuhaa monissa kristityistä maissa.
Tässäpa viehättäviä vanhoja tapoja jotka olisivat sovellettavissa nykypäiväänkin. Kuulostaa sopivan arvokkaalta ja vähän pelottavalta juhlan kunniaksi siirtyä pois omasta sängystä ja muistella poismenneitä, joilla oli tapana maata siinä samassa paikassa. Vanhassa sukutalossa voi varmasti soveltaa hyvinkin. Kun sitten herää yöllä johonkin ääneen, varmasti ajatukset vaeltavat menneisiin aikoihin ihan itsestään.
Alue: Aihe vapaa
Talli siivotaan ylimääräisestä romusta, ja hevosten karsinat koristellaan havunoksilla. Mikään ei ole jouluisempaa kuin se tuoksu, kun lämpimät hevoset rouskuttavat kaurojaan aattoiltana havuntuoksussa.