Lue keskustelun säännöt.
Ahdistava kokemus nuoruudesta.
16.12.2018 |
Vuosia sitten ollessani alle 20-vuotias olin töissä. Olin lapsuudestani saakka tiennyt tai tuntenut tuon työpaikan kautta yhden miehen. Meistä tulikin siis nyt vuosien jälkeen työkavereita. Hänkin muisti minut vuosien takaa. Juttelimme työkavereina. Kerran ollessamme kaksin hän moiskautti poskelleni. Olin aivan häkeltynyt, poistuin paikalta. Menin toiseen kerrokseen jatkamaan töitäni. Hän sanoi munulle myöhemmin, kuinka hehkuun punaisena vielä puoli tuntia myöhemmin. Se tuntui tosi nololta. Tilanne oli ollut niin outo. Tuolloin olin aivan kokematon yhtään mistään.
Jonkin aikaa myöhemmin aloin seurustella henkilön kanssa, joka asui ihan lähellä tuota miestä. Tajusin, että silloinen työkaverini oli homo. Hän kiusasi ainakin kerran minua myöhemmin, kuinka vierailen hänen naapurissaan...
Tästä on tosiaan vuosia, voisi melkein sanoa vuosikymmeniä , mutta edelleen on vähän ahdistavana mielessä. Koskaan en ole asiasta kertonut kenellekään kuin nyt tässä.
Onko sinulla jokin muisto jostain ahdistavasta, mitä et ole koskaan kertonut kenellekään? Tuntuu pieneltä, mutta yllättävän iso asia tämä olikin vuosienkin jälkeen.
Kommentit (5)
Ällöttävä tarina. Pyydän poistamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt, miksi tuo tuntuu ahdistavalta? Mikä siinä saa häpeämään?
Luulen, että tuo lähestyminen liian liki. Oli kiva jutella, pitää hauskaa työn lomassa, mutta tuo liian liki tuleminen... Kuvittelunko silloin jotain muutakin, en tiedä. Vaikka hän ei olusi ollut homo, ei oikeasta mahdollisesta suhteesta ikinä olusi voitu puhua. Meillä olu tosiaan ikäerokin iso, lapsuuden tuttu. Minulla ei olut mitään kokemusta mistään toisesta sukupuolesta, tuntui tosi ahdistuvalle tuo lähestyminen. Kotona oli opetettu tiukat säännöt, kuinka elää siveelliseksi ja oikein.
Täähän olikin joku ihan höpöhöpö juttu.
Dorkaa ja karmeeta, two points.
Vierailija kirjoitti:
Täähän olikin joku ihan höpöhöpö juttu.
Dorkaa ja karmeeta, two points.
Voi olla, että se sinusta sellaiselta tuntuu. Ihmismieli on kuitenkin sellainen, että toiselle kolahtaa joku ja toiselle taas toinen. En lyttäisi silti.
Oletko miettinyt, miksi tuo tuntuu ahdistavalta? Mikä siinä saa häpeämään?