Oletko kokenut ns. elokuvasuudelman?
Siis sellaisen, jonka voisi nähdä romanttisessa leffassa. Anna kuulua, romantiikkaa sunnuntaihin! 😚
Kommentit (3)
Kyllä, useinkin. Parhaat kerrat ovat olleet saman miehen kanssa.
Ensimmäisen suudelman kohdalla molemminpuolinen kiinnostus oli kestänyt jo vuosia, muttei kumpikaan halunnut viedä asiaa eteenpäin, sillä emme olleet vapaita. Alati tiiviimpi viestittely, jossa sävy oli muuttunut avoimen seksuaaliseksi, ja kaipuu toisen iholle sai molemmat hulluiksi. Sitten eräiden bileiden päättyessä olimmekin yllättäen kahdestaan tyhjässä ja pimeässä talossa. Luulin tilanteen menevän kuten aiemminkin, eli vastustamme kiusausta, mutta mies painoikin minut yllättäen seinää vasten ja suuteli minua tavalla, jollaista en ole ennen kokenut. Vastaava varastettu hetki toistui sen kesän aikana muutaman kerran, kunnes pakottauduimme kauemmas toisistamme kaikin tavoin, että emme riko perheitämme.
Romanttisinta on ehkä se, että noista tapahtumista on jo vuosia, mutta elämme edelleen samassa tilanteessa. Vedämme toisiamme puoleemme aivan käsittämättömällä tavalla. Emme ole tuon jälkeen koskeneet toisiamme satunnaista tervehtimishalausta kummemmin, mutta seksuaalinen jännite on kasvanut taas niihin mittoihin, että jotain jälleen tapahtuu pian. Ennustan, että seuraavakin varastettu suudelma räjäyttää taas tajunnan molemmilta.
Onko tämä väärin? Ehkä. Valitsimmeko tämän? No emme todellakaan. Kumpikaan ei vain voi näille tunteille mitään. Aika näyttää, päädytäänkö me joskus oikeasti yhteen.
Olen!
Olin pitkään, kolme vuotta, salaa rakastunut työkaveriini. Työpäivät olivat ihanaa kidutusta, halusin olla työkaverini lähellä, tehdä töitä yhdessä ja samalla kärsin siitä, että tiesin, etten voisi koskaan saada hänenlaistaan naista itselleni. Tulimme hyvin toimeen, mutta olin hänelle se turvallinen mies jolla ei ollut mitään taka-ajatuksia. No, olihan minulla, mutta pidin ne visusti omana tietonani.
Lopulta tämä nainen vaihtoi työpaikkaa ja sen myötä hänellä oli edessä muutto täysin toiselle paikkakunnalle. Hänen läksijäisissään sitten parin viinilasin jälkeen rohkaistuin kertomaan hänelle tunteistani. Sanoin rakastavani häntä, kunnioittavani häntä ja olevani aina täällä häntä varten, mitä ikinä hän tarvitsee. Tottakai tilanne meni kiusalliseksi ja lähdin aika nopeasti kotiin häpeämään itseäni.
Tästä meni viikko ja ovikelloani soitettiin aamuyöllä. Oven takana oli tämä nainen, hän oli ajanut läpi yön luokseni uudesta kodistaan. Tuijotimme hetken toisiamme ja sitten nainen kurottautui suutelemaan minua.
Suunnilleen joka kerta kun tapaan miesystäväni.