Mitä tarkoittaa, että onni tulee sisältä?

Juju ei ole tähdätä maaliin vaan tajuta että kun pysähtyy, on perillä.

Kun onni tulee sisältä, silloin se ei riipu ulkoisista tekijöistä kuten raha, kauneus, menestys jne.

Onnellinen ei tee asioita jotta tulisi onnellisemmaksi, vaan hän tekee niitä koska on onnellinen ja janoaa elämää.

Siten, että on saanut vauvasti asti riittävästi rakkautta ja hyväksyntää hoitajiltaan, jolloin se itsensä hyväksyntä ja rakastaminen integroituu itseen jopa siinä määrin, että luulee sen kehittyneen aivan itsestään eikä ymmärrä miksi kaikilla muilla ei sitä ole. Jos ei tuollaisia huoltajia ole ollut, tarvitsee riittävästi korvaavia kokemuksia aikuisena. Niiden pitäisi kuitenkin olla yhtä ehdottomia kuin alkuperäisten huoltajien rakkauden olisi pitänyt olla, ei lahjomalla saatua. Terapia on poikkeus, mikäli terapeutti aidosti välittää.

Miksi muiden auttaminen olisi ongelma? Ellei sinun kiltteyttäsi käytetä hyväksi. Ajattelen kuitenkin, että esim. vapaaehtoistyön tekeminen kertoo usein elämänhallinnasta, koska henkilö hyvyyttään (onnellisuuttaan) haluaa jakaa onnea ja saada muut tuntemaan itsensä rakastetuiksi, onnellisiksi.

Syvää viiltohaavaa leuan alta napaan.

Vierailija kirjoitti:

Siten, että on saanut vauvasti asti riittävästi rakkautta ja hyväksyntää hoitajiltaan, jolloin se itsensä hyväksyntä ja rakastaminen integroituu itseen jopa siinä määrin, että luulee sen kehittyneen aivan itsestään eikä ymmärrä miksi kaikilla muilla ei sitä ole. Jos ei tuollaisia huoltajia ole ollut, tarvitsee riittävästi korvaavia kokemuksia aikuisena. Niiden pitäisi kuitenkin olla yhtä ehdottomia kuin alkuperäisten huoltajien rakkauden olisi pitänyt olla, ei lahjomalla saatua. Terapia on poikkeus, mikäli terapeutti aidosti välittää.

Tarkoitatko, että vailla rakkautta olevat ihmiset eivät voi kokea luonnostaan sisäistä onnea, vaan onni on riippuvaista siitä saako aitoa välittämistä osakseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siten, että on saanut vauvasti asti riittävästi rakkautta ja hyväksyntää hoitajiltaan, jolloin se itsensä hyväksyntä ja rakastaminen integroituu itseen jopa siinä määrin, että luulee sen kehittyneen aivan itsestään eikä ymmärrä miksi kaikilla muilla ei sitä ole. Jos ei tuollaisia huoltajia ole ollut, tarvitsee riittävästi korvaavia kokemuksia aikuisena. Niiden pitäisi kuitenkin olla yhtä ehdottomia kuin alkuperäisten huoltajien rakkauden olisi pitänyt olla, ei lahjomalla saatua. Terapia on poikkeus, mikäli terapeutti aidosti välittää.

Tarkoitatko, että vailla rakkautta olevat ihmiset eivät voi kokea luonnostaan sisäistä onnea, vaan onni on riippuvaista siitä saako aitoa välittämistä osakseen?

Voivat, jos ovat saaneet sitä persoonansa kehityksensä alussa kuten kuuluukin.

Miksi olet riippuvainen muiden hyväksynnästä ja kehuista tai toisten auttamisesta? Vaikuttaisi riippuvuuksilta? Ei se toisten auttaminen toki mikään huono ole. Eikä kyllä varmaan mikään riippuvuuskaan?

Tämä on tätä nykyaikaista yltiöpositiivuuskakkaa. Todellisuudessa onni tulee ulkopuolelta ja erityisesti toisten ihmisten rakkaudesta ja hyväksynnästä.

Ulkoisilla saavutuksilla ei voi korjata epäonnellisuutta, jos epäonni liittyy siihen että sinulla on paha olla itsesi kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tätä nykyaikaista yltiöpositiivuuskakkaa. Todellisuudessa onni tulee ulkopuolelta ja erityisesti toisten ihmisten rakkaudesta ja hyväksynnästä.

Miksi sitten on niin paljon välittävistä perheistä tulleita, hyvätuloisia ja suosittuja ihmisiä jotka kokevat itsensä onnettomiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tätä nykyaikaista yltiöpositiivuuskakkaa. Todellisuudessa onni tulee ulkopuolelta ja erityisesti toisten ihmisten rakkaudesta ja hyväksynnästä.

Miksi sitten on niin paljon välittävistä perheistä tulleita, hyvätuloisia ja suosittuja ihmisiä jotka kokevat itsensä onnettomiksi?

Missä näitä erityisesti on? Kyllä huomattavasti enemmän on onnettomia ihmisiä, joilla on kurjat lähtökohdat ja nykytilanne.

Sitä, että onni on riittävä määrä endorfiineja ja muitakin välittäjäaineita aivoissamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tätä nykyaikaista yltiöpositiivuuskakkaa. Todellisuudessa onni tulee ulkopuolelta ja erityisesti toisten ihmisten rakkaudesta ja hyväksynnästä.

Miksi sitten on niin paljon välittävistä perheistä tulleita, hyvätuloisia ja suosittuja ihmisiä jotka kokevat itsensä onnettomiksi?

Ja kurjista lähtökohdista ponnistaneita, jotka ovat onnellisia?

Vastaus: kasvatus ja hoiva on vain yksi osatekijä.

Ihminen voi tehdä paljon oman onnellisuutensa eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tätä nykyaikaista yltiöpositiivuuskakkaa. Todellisuudessa onni tulee ulkopuolelta ja erityisesti toisten ihmisten rakkaudesta ja hyväksynnästä.

Miksi sitten on niin paljon välittävistä perheistä tulleita, hyvätuloisia ja suosittuja ihmisiä jotka kokevat itsensä onnettomiksi?

Missä näitä erityisesti on? Kyllä huomattavasti enemmän on onnettomia ihmisiä, joilla on kurjat lähtökohdat ja nykytilanne.

On myös kurjissa oloissa kasvaneita ihmisiä, joilla on mennyt ainakin kriisien jälkeen hyvin. Esim. minulla kiusaamistausta ja olen nyt hyvinvoiva, vaikka kiusaamisen aikaan koin itseni arvottomaksi.

Kun Onni tulee sisältä, niin suosittelen kiirehtimään lastenklinikalle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tätä nykyaikaista yltiöpositiivuuskakkaa. Todellisuudessa onni tulee ulkopuolelta ja erityisesti toisten ihmisten rakkaudesta ja hyväksynnästä.

Miksi sitten on niin paljon välittävistä perheistä tulleita, hyvätuloisia ja suosittuja ihmisiä jotka kokevat itsensä onnettomiksi?

Ja kurjista lähtökohdista ponnistaneita, jotka ovat onnellisia?

Vastaus: kasvatus ja hoiva on vain yksi osatekijä.

Ihminen voi tehdä paljon oman onnellisuutensa eteen.

Ei voi, jos sitä hoivaa ei ole saanut riittävästi. Ihmisen aivot nyt vain ovat sellaiset, että kehittyäkseen persoonaksi, ne tarvitsevst riittävästi hoivaa toiselta ihmiseltä. Huom, riittävästi, ei tarvitse olla täydelliset olosuhteet. Nämä "onni löytyy itsestä" hokijat on niitä, jotka ei tiedä mitään ihmisen psykologiasta, ja ovat jotkut ylimielisiäkin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tätä nykyaikaista yltiöpositiivuuskakkaa. Todellisuudessa onni tulee ulkopuolelta ja erityisesti toisten ihmisten rakkaudesta ja hyväksynnästä.

Näin on. Tunne siitä että on merkityksellinen ja muiden hyväksymä.

Monesti viikossa onni todella tulee naiseni kavoille

Vierailija kirjoitti:

Sitä, että onni on riittävä määrä endorfiineja ja muitakin välittäjäaineita aivoissamme.

Onko se omissa käsissä, kuinka paljon endorfiineja aivoissa virtaa? Minun mielestäni asiaan voi vaikuttaa jonkin verran, toisaalta on varmasti kemiallista masennusta jolle ei voi paljoa mitään. Minulla auttoi ajattelutavan muuttaminen positiivisemmaksi, se kylläkin oli tuskan takana opetella pois kyynisyydestä ja elämänilottomuudesta.