Soitatko mitään soitinta? Löytyykö palstalta muusikoita tai harrastajia?
Puhutaanko soittimista ja soittamisesta? :) Mitäs olette puuhanneet viime aikoina? Onko teillä joku soitin, mistä haaveilette? Mikä on lempisoittimesi? Jos sulla olisi rajattomasti rahaa, millaisen soittinen hommaisit vai tyytyisitkö vanhoihin? Oletko tehnyt soittimia itse? (Mä pohdin didgeridoon tekemistä)
Itse aloitin soittamisen kaksi vuotta sitten aikuisena. Mulle oli aina sanottu, että mun pitää pysyä kaukana soittimista kun lauluääneni oli aika karsea ja jos sain jonkin soittimen käsiini, se kuulosti hyvin kärsivältä. Opin kuitenkin soittamaan niin, että soittoani kuulleet ihmiset sanovat mun soittavan jo hyvin. Soittaminen käy myös terapiasta. Voin suositella sitä kaikille. Olen yrittänyt säveltää omiakin juttuja, mutten vielä kehtaa soittaa niitä kenellekään.
Soitan lähinnä "halpoja" puhallinsoittimia (nokkahuilu, okariina, tinapillit, munniharppu), mutta nyt tilasin kitaran. Vähän jännittää, kun mulla on aika pienet kädet, mutta on ne venyneet ennenkin. Meinasin tilata vähän pienemmän version, mutta otin sitten täysikokoisen kun "liian isojen" soittimien soittamiseen kuitenkin tottuu yllättävän hyvin. Pystyn soittamaan tenorinokkahuilua ilman läppiä nykyisin, vaikka aluksi en pystynyt soittamaan edes alttoa. Olen nähnyt videoita, joissa alle 12-vuotiaat soittavat isoja soittimia.
Jos jotakuta kiinnostaa nokkahuilut tosissaan ja osaat lontoota, niin youtubesta kannattaa etsiä "Sarah Jeffrey / Team Recorder". Nokkahuilu on ihan vakavasti otettava soitin ja sillä on pitkä historia. Jos okariinat kiinnostaa, niin hae: "David Eric Ramos".
Jos olisi ihan järjettömästi rahaa, tilaisin heti sellaisen soittimen kuin "hurdy gurdy". Se on suomeksi ilmeisesti kampiliira. Myös ns. hang drum tai hand pan kiinnostaisi. Ja haluaisin kunnon puiset nokkahuilut muutamassa eri koossa... Erhu olisi myös ihan loistava juttu, mutta soiton opettelu voisi olla näillä taustoilla ja tällä sijainnilla lähes mahdotonta. Mulla ei ole mitään absoluuttista sävelkorvaa. Tyydyn siis vain kuuntelemaan muiden erhunsoittoa.
Kommentit (17)
Laiska harrastaja olen. Kitaraa puhun parhaiten, mutta ääniä saan hallitusti monista instrumenteista. Tykkään säveltää, sanoittaa ja sovittaa myös. Laulan. Kauan sitten olin bändeissä, nyt ei oikein ole aikaa ja mahiksia. Harkitsen rumpujen hankintaa.
Akustista kitaraa soitan. Olen ollut nyt kuukausia käytännössä soittamatta, kitarismini ilmenee laiskasti kausittain. Siivouksen yhteydessä tulee kuitenkin jostakin kumman syystä viritettyä kitara ja vähän näppäiltyä. Eilen pääsin kuitenkin kaverin luona kokeilemaan niin hyväntuntuista upouutta teräskielistä, että ehkäpä tästä innostuu taas soittelemaan ja säveltelemäänkin jotain. Ensimmäisen kitarani sain teini-iässä ja ihan itsekseni olen opetellut.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut muusikko, nykyään harrastelen jos jaksan ja kerkiän. Aikanaan soitin koskettimia ja kitaraa ja lauloin, sekä sävelsin, mutta olen myynyt tai lainannut saamatta takaisin kaiken muun paitsi perinteisen akustisen pianon. En enää edes halua muita soittimia, tai no klassista akustista kitaraa joskun mietin että ois kiva, mutta en niin paljon, että viitsisin ostaa. Toinen ammatti vei niin pitkälle kunnianhimossa, että muulle ei tahdo riittää aikaa.
Sävelkorva muuten paranee harjoituksella huomattavasti, eikä erhunkaan soittamiseen ihan absoluuttidta tarvita.
Mulla on aikaa ehkä liikaakin. Siksi soittelen tai teen jotain sormiharjoituksia aika paljon. Mä olen myös kai niin aloittelija, että alkuinnostus on yhä parin vuodenkin jälkeen päällä. :D
Mä olen huomannut, että sävelkorva on vähän parantunut. En ole ikinä odottanut paljoa, mutta pystyn jo soittamaan jotenkin kuulemiani kappaleita ilman nuotteja. Tämä on oikeastaan mulle tosi iso juttu. Samoin lauluääni on kehittynyt hieman kun olen ukulelen kanssa harjoitellessa laulanut vähän.
ap
Vierailija kirjoitti:
Akustista kitaraa soitan. Olen ollut nyt kuukausia käytännössä soittamatta, kitarismini ilmenee laiskasti kausittain. Siivouksen yhteydessä tulee kuitenkin jostakin kumman syystä viritettyä kitara ja vähän näppäiltyä. Eilen pääsin kuitenkin kaverin luona kokeilemaan niin hyväntuntuista upouutta teräskielistä, että ehkäpä tästä innostuu taas soittelemaan ja säveltelemäänkin jotain. Ensimmäisen kitarani sain teini-iässä ja ihan itsekseni olen opetellut.
Kuinka paljon pienet kädet mielestäsi haittaa kitaran soittamista, jos haittaa?
Soittimissa on kyllä eroja. Mä olen vähän soittanut ukelelea, jonka sain todella halvalla. Sittemmin kokeilin kaverin ukea, joka oli vähän parempi ja helskatti se tuntui ja kuulosti paljon paremmalta. Omaakin olen soitellut sen jälkeen vähän enemmän.
Mäkin olen itsekseni opetellut. Kirjasto oli ystävä silloin aluksi.
Ap
kazoo
munniharppu
otomatone
huuliharppu
ukulele
Vierailija kirjoitti:
kazoo
munniharppu
otomatone
huuliharppu
ukulele
Jos nuo kaikki soisi yhdessä, niin siinä olisi jännää kuultavaa. :D
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akustista kitaraa soitan. Olen ollut nyt kuukausia käytännössä soittamatta, kitarismini ilmenee laiskasti kausittain. Siivouksen yhteydessä tulee kuitenkin jostakin kumman syystä viritettyä kitara ja vähän näppäiltyä. Eilen pääsin kuitenkin kaverin luona kokeilemaan niin hyväntuntuista upouutta teräskielistä, että ehkäpä tästä innostuu taas soittelemaan ja säveltelemäänkin jotain. Ensimmäisen kitarani sain teini-iässä ja ihan itsekseni olen opetellut.
Kuinka paljon pienet kädet mielestäsi haittaa kitaran soittamista, jos haittaa?
Lyhyet sormet voivat tietysti tuoda soittamiseen haastetta, kun tällainen alienimaisen pitkäsorminenkin on joitakin juttuja varten joutunut harjoittamaan venymistä todella pitkään. Kun kitaraa ostaa, voi tietty koettaa löytää kapeakaulaisen mallin, jotta ei ainakaan jo kitaravalinnallaan vaikeuta singahtamista virtuoosiksi. :) Mutta kuuntele vaikka Django Reinhardtia, joka soittaa aivan käsittämättömiä juttuja, vaikka häneltä puuttuu kaksi sormea kokonaan!
Koskettimia soittelen lähinnä, rumpuja joskus kun pääsen niiden ääreen. Jatkuvasti sävellän ja tuotan musiikkia. Silloin tällöin julkaisenkin.
soitan ammatikseni sen verran harvinaisia soittopelejä, etten ihan kehtaa täällä luetella. riski tunnistamiselle on liian suuri. en kehtais tunnustaa, että skaalatreenien sijaan lorvin täällä :D nytkin pitäis harjoitella transponointiversiot illan settiin, mut mussutankin vaan suklaata ja tota...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akustista kitaraa soitan. Olen ollut nyt kuukausia käytännössä soittamatta, kitarismini ilmenee laiskasti kausittain. Siivouksen yhteydessä tulee kuitenkin jostakin kumman syystä viritettyä kitara ja vähän näppäiltyä. Eilen pääsin kuitenkin kaverin luona kokeilemaan niin hyväntuntuista upouutta teräskielistä, että ehkäpä tästä innostuu taas soittelemaan ja säveltelemäänkin jotain. Ensimmäisen kitarani sain teini-iässä ja ihan itsekseni olen opetellut.
Kuinka paljon pienet kädet mielestäsi haittaa kitaran soittamista, jos haittaa?
Lyhyet sormet voivat tietysti tuoda soittamiseen haastetta, kun tällainen alienimaisen pitkäsorminenkin on joitakin juttuja varten joutunut harjoittamaan venymistä todella pitkään. Kun kitaraa ostaa, voi tietty koettaa löytää kapeakaulaisen mallin, jotta ei ainakaan jo kitaravalinnallaan vaikeuta singahtamista virtuoosiksi. :) Mutta kuuntele vaikka Django Reinhardtia, joka soittaa aivan käsittämättömiä juttuja, vaikka häneltä puuttuu kaksi sormea kokonaan!
Pitkät sormet on kyllä soittajalle varsinainen siunaus. :)
Saa nähdä, miten pärjään tilaamani kitaran kanssa. Mun sisarus lopetti kitaransoiton kun kuulemma kädet oli vaan liian pienet. Ei se tosin kauaa edes jaksanut yrittää. Käsiä saa kuitenkin venyteltyä. Mä pohdin 3/4 kokoista kitaraa, mutta tykkään enemmän täysikokoisen äänestä. Eihän sitä koskaan tiedä, mihin pystyy, jos ei yritä.
Mä olen nähnyt youtubessa kitaristin, jolla ei edes ole käsiä. Soittaa jaloillaan. Sekin on siis jollain tasolla mahdollista.
ap
Vierailija kirjoitti:
soitan ammatikseni sen verran harvinaisia soittopelejä, etten ihan kehtaa täällä luetella. riski tunnistamiselle on liian suuri. en kehtais tunnustaa, että skaalatreenien sijaan lorvin täällä :D nytkin pitäis harjoitella transponointiversiot illan settiin, mut mussutankin vaan suklaata ja tota...
Sattuu sitä paremmissakin piireissä. :)
Mäkin mietin tuossa, että kuinka monta nokkahuilusta ja noista muista oikeasti innostunutta aikuista Suomesta löytyy... Ehkä kuitenkin sen verran, ettei mua tunnista.
On muuten jännää löytää ihan uusia soittimia. Youtubea on jännä selailla ja kuunnella ihan uudenlaisia ääniä. Viimeksi törmäsin semmoiseen soittimeen kuin hulusi. Kunnolla soitettuna se kuulostaa todella hyvältä, mutta muuten ihan vappupilliltä. Tässä alla on näyte (se on tuo huilumainen soitin):
ap
Lapsena soitin ala-asteen ajan pianoa ja yläasteen ajan viulua kun pianoon kyllästyin.
Soittaisin mielelläni yhä, mutta on se taito jo vähän unohtunut kun vuosia mennyt enkä juuri soittimiin ole koskenut. Kummallakin osaan enää vain pari kappaletta ulkoa ja siinä se :P Lopetin kun viuluope alkoi painostamaan että nyt on alettava osallistumaan matineoihin enkä yhtään kestä esiintymistä, sitä sai kokeilla pianoa soittaessa tarpeeksi.
Välillä olisi kiva soitella omaksi ilokseen, mutta soittimet ovat vanhemmillani... piano nyt ei kaksiooni mahtuisikaan, heh. Viulu taas on isäni vanha ja vaatisi vähän enemmän osaamista että sen saisi viriteltyä taas nättiääniseksi, en oikein sitä oikean äänen säätämishommaa ehtinyt tunneilla oppimaan.
Haluaisin jonkun helpon soittimen mitä omaksi ilokseen voisi opetella itsekseen eikä veisi kotona tilaa liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Hanuri soi joskus😆
Minä soitan nahkafagottia.
Trolli 😂 Ei sua jokin vauva.fi voisi vähempää kiinnostaa.
Paitsi jos tänne tulee huvikseen soittamaan suutaan kuten esim. minä teen. Koeta viihtyä.
Kampiliira vaikutti aika vinkeältä. Vähän kuin manuaalisempi versio thereministä.
Itse omistan ja soittelen kosketinsoitinta, sähköistä bassokitaraa, tinapillejä parissa eri sävellajissa, 12-reikäinen okariina käytössä sekä djembe (rumpu), erilaisia etnohelistimiä, zapiiri (eräänlainen metallitankoihin perustuva pieni soitin) ja sähkökitara. Seuraavaksi hankintalistalla sormipiano eli mbira, kellopeli ja sähkörummut.
Musiikissa rytmitaju on ehkä se tärkein. Jos sitä on, niin kaiken muun voi oppia. Soittimissa on turha murehtia fyysisestä riittävyydestä (esim. sormien pituus). Sen sijaan voi kehittää oman soittotyylin. Muita ei tarvi matkia, jos kuulostaa hyvältä. Koulumuusikot matkii, luovat muusikot luo uutta ihasteltavaa. ;)
Olen ollut muusikko, nykyään harrastelen jos jaksan ja kerkiän. Aikanaan soitin koskettimia ja kitaraa ja lauloin, sekä sävelsin, mutta olen myynyt tai lainannut saamatta takaisin kaiken muun paitsi perinteisen akustisen pianon. En enää edes halua muita soittimia, tai no klassista akustista kitaraa joskun mietin että ois kiva, mutta en niin paljon, että viitsisin ostaa. Toinen ammatti vei niin pitkälle kunnianhimossa, että muulle ei tahdo riittää aikaa.
Sävelkorva muuten paranee harjoituksella huomattavasti, eikä erhunkaan soittamiseen ihan absoluuttidta tarvita.