Miksi et halua parisuhdetta?
Kommentit (18)
koska on monia ihana miehiä ja haluan flirttailla niiden kanssa, enkä halua tylsää perhe-elämää, yhtä miestä ja huutavaa lasta
Pelkään tulla jätetyksi. Toinen syy on, että en löydä sopivaa kumppania. Olen ujo ja vähän liian kiltti, siksi miesten on helppo hyväksikäyttää minua. Olen tullut satutetuksi ja pettynyt useita kertoja.
N25
Haluan vielä kasvaa ihmisenä ennen kuin alan parisuhteeseen.
Haluan elää ja olla yksin, niin kaikki on helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Koska matkusta suhteellisen paljon ja haluan paikallisen ruuan sekä nähtävyyksien lisäksi nauttia miehistä myös. Tein tätä samaa kun vielä seurustelin mutta alkoi jossain välissä omatunto soimaan ja jätin miehen.
Nautitaan elämästä!
Naurahdin soivalle omatunnolle.
Periaatteessa haluaisin mutta käytännössä en, koska kaikki mahdolliset kumppaniehdokkaat tuntuu liian vierailta. En siis osaa löytää yhteyttä kenenkään kanssa ja tiedän kyllä että vika on minussa, ei siinä että en löytäisi sopivaa ihmistä. Ulkopuolisuuden ja vierauden tunteen takia kukaan ei tunnu sopivalta.
Oma tila ja rauha on niin tärkeää minulle. Uskon että suhde pysyy virkeämpänä kun asutaan omissa oloissamme, ihan ehdottomasti. Minulla on lapseni ja tahdon kaiken sujuvan tuttuun tapaan.
Koska seksiä saa rahalla ja ketään en halu "nurkkiin pyörimään".
EN HALUA OLLA ainakaan moneen, moneen vuoteen, luulen, että en koskaan kenenkään miehen palvelija. Tämä ei tarkoita, etteikö maailmassa olisi tosi hyviä miehiä , jotka minua rakastavat ja itse annan tietysti vastarakkautta. En ole vain löytänyt sellaista. Romanttinen silti olen, jos löydä sen OIKEAN, johon voin 100% srl luottaa. ..... Mutta seuraavat vuodet on mulle niin työntäyteisiä, ettei mitään vapaata ole kuin nukkuessa. Kotityöt tietysti, muutamien ystävien tapaaminen .... aika kuluu enkä ehdi kaikkea. Lapsia en voi tehdä ulkomailla opiskelun vuoksi. ANTAKAA JOKAISELLE ON VAPAUS.
Ei maksa vaivaa kun aina saa kuitenkin lopulta pettyä ja kerätä ittensä taas kasaan
Olen niin itsenäinen ihminen nykyään ja teen asiat omalla tavalla enkä jaksa enää panostaa suhteeseen. Olin 3kk ihan hienon naisen kanssa, mutta en jaksanut sitä jos teki mieli lähteä johonkin, niin pitää ajatella sitä toista myös. Alla kaksi pitkää suhdetta ennen tota 3kk juttua ja siinä ymmärsin lopullisesti, että yksin on parempi. Saa mennä ja tulla miten haluaa. Voi lähtee matkalle, vaikka samana iltana. En enää halua, että elämääni rajoitetaan. Eikä ole mitään vastuuta kenestäkään enkä ota vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Olen niin itsenäinen ihminen nykyään ja teen asiat omalla tavalla enkä jaksa enää panostaa suhteeseen. Olin 3kk ihan hienon naisen kanssa, mutta en jaksanut sitä jos teki mieli lähteä johonkin, niin pitää ajatella sitä toista myös. Alla kaksi pitkää suhdetta ennen tota 3kk juttua ja siinä ymmärsin lopullisesti, että yksin on parempi. Saa mennä ja tulla miten haluaa. Voi lähtee matkalle, vaikka samana iltana. En enää halua, että elämääni rajoitetaan. Eikä ole mitään vastuuta kenestäkään enkä ota vastuuta.
Ei ole olemassakaan sellaista ihmistä, jonka kanssa jaksaisin elää ja olla jatkuvasti. En halua ketään asumaan omaan kotiini, enkä myöskään halua luvata mitään sitoutumista yhteen ihmiseen. En kai osaa rakastaa, tai olen liian realisti ollakseni suhteessa. Voin seurustella, mutta en liian vakavasti.
En halua joutua selittämään, miksi olen tällainen, tai joutua jonkun arvioinnin kohteeksi. Näin on ihan hyvä.
Haluan itse valita asuinpaikkani ja asumismuotoni,päättää sisustuksen ja nukunko ikkuna auki vai kiinni.En halua säännöllistä seksiä.Ja varsinkaan en halua tutustua kumppanin kavereihin ja sukulaisiin.En aio myöskään suunnitella menojani tai ruokalistaani toisen mieltymyksiin sopiviksi.
Koska matkusta suhteellisen paljon ja haluan paikallisen ruuan sekä nähtävyyksien lisäksi nauttia miehistä myös. Tein tätä samaa kun vielä seurustelin mutta alkoi jossain välissä omatunto soimaan ja jätin miehen.
Nautitaan elämästä!