Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat eivät ole lapsenkasvatuksen ammattilaisia
13.11.2018 |
Minulla on neljä lasta. Kaksi heistä ovat olleet helppoja, yksi keskiverto ja yksi supervaikea ilman diagnooseja. Pikkulapsiaikaan kuului mm. väkivaltainen käytös. Kouluikään mennessä häiriökäyttäytyminen lieveni ja muutaman alakouluvuoden aikana katosi kokonaan. Murrosiässäkään ei ollut minkäänlaista kuohuntaa.
Supervaikean kanssa neuvojia riitti. Sain kuulla samat jaaritukset, joita ovat lehdet ja hiekkalaatikot täynnä. Tee näin, älä tee noin. Mutta kun ei se auttanut. Kolmeen auttoi, mutta yhteen ei.
Miksi vanhemmille on niin vaikea ymmärtää, että lapset ovat erilaisia ja että se, mikä toimii yhteen, ei toimi toiseen. Miksi ei kirjoiteta enemmän ongelmalapsista, jotka eivät saa diagnoosia. Miksi piilotellaan sitä totuutta, että jokin osa lapsista nyt vain on supervaikeita?
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ammatinlaissten tuliisi olla paremmiin koulutetttuja.
Siinä sääästää resuursseja ja kehiitys on noousujohteeista suuuremmmalla toddennäköiisyydelllä. 0-12 v kriiittineen ikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ammatinlaissten tuliisi olla paremmiin koulutetttuja.
Siinä sääästää resuursseja ja kehiitys on noousujohteeista suuuremmmalla toddennäköiisyydelllä. 0-12 v kriiittineen ikä.
Kuun ihmiinen saavuutta tieetyn iään ja kaiikki on mennyt pieleen se onn vaikeaaa enää jossain vaiheessa alkaaa korjataa tilaanteita kun ihmiiben eii enää ota vastaaan eiikä opppi mene periiille. Sillloin resuurssit käytetäään pakkovaaltaaan ja sosiiaalihuuoltoon.
Kyllä minuakin on haukuttu huonoksi koirankasvattajaksi kun toinen pikkukoirani on vähän vaikea tapaus, arka, epäsosiaalinen muita koiria kohtaan ja kova räksyttämään eikä kukaan huomaa että toinen samanrotuinen koirani on ihan normaali ja kiltti.
Ihana kuulla, että jollain muullakin on samanlaista. Minulla 3 lasta, joista yhdellä käytös hankalaa. Ollaan opeteltu sen tuhannen kertaa, miten ollaan hyvä kaveri. Kaksi muuta lapsista helppoja.
Leikki-ikä oli yhtä tönimistä, huitomista ym. Kaksi muuta ovat sosiaalisesti taitavia ja ikinä ei ole ollut mitään ongelmia kaverisuhteissa. Kaikenlaista neuvoa on tullut tutuilta ja tuntemattomilta. Vaativan persoonan kanssa ollaan tehty 10-kertaa enemmän kasvatustyötä kuin muiden.
Nyt lapsi pian 9v ja rupeaa onneksi helpottamaan!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minuakin on haukuttu huonoksi koirankasvattajaksi kun toinen pikkukoirani on vähän vaikea tapaus, arka, epäsosiaalinen muita koiria kohtaan ja kova räksyttämään eikä kukaan huomaa että toinen samanrotuinen koirani on ihan normaali ja kiltti.
Oleen mieeettinyyt kaanssa tätä kunn näkee vastuuullisia mammmoja töisssä ja ihan vaastuunton joillakin osa alueeeiilla miiilä seliityksiillllä peitelllääään jotakiiin niiin luonnne on selllaineeen etttä moraaalikoodiston kehiitys ja yleeensäkin vanhemmmalla itseensä sivistämiiistä lyööödäääb laimin. Eiii jajseta lukea kiirjoja eii jaksa pereehtyä psykologiiiaan....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moi ap! Kävitkö tämän vaikean lapsen kanssa missään ammattilaisen luona hakemassa apua/ saamassa diagnoosia?
Kyllä ammatinlaissten tuliisi olla paremmiin koulutetttuja.