Muita joita ahdistaa tämä ylianalysoitu kasvatusihanne?

Olenkohan ainoa jolla oikeasti alkaa tulla korvista ulos kaikki mallit siitä miten lapsen kanssa tulisi toimia jotta kasvaisi tasapainoisia aikuisia? Vanhemmuudesta on tullut todella suorituskeskeistä. Lopputulos on se että vanhemmat kasvattavat lapsiaan jatkuvalla huonolla omatunnolla ja epävarmoina. Mitä siitä muuta voisi seuratakaan kuin epätasapainoa? Ja tämä on kauhea keuhkoaminen on jo tartutettu miehiinkin. Töissä vertailevat lastenkasvatustapoja ja sitä miten tulisi toimia jotta olisi optimaalista. Sanokaa minun sanoneen että vastareaktio on tulossa ja vahvana.. onneksi.