4kk vauvan vierastaminen, etävanhemman vierailut ja kyläilyhalukkuus

Vierastaminen on merkki siitä, että kaikki on hyvin lapsen kehityksessä.

No älä vie sitä lasta sinne, sillähän se selviää kerta isä itse ei liiku. Ja just oli jossain juttua vierasta Asta vauvasta ja kuinka sitten pitäisi olla vain tuttujen sylissä ja sieltä turvallisesti tutustua. Vaikka ootte eronneet niin hyvin tuo mies sua vielki pompottaa selkeästi.

Että tuollaisen kanssa sitten on pitänyt lapsi vääntää.

Vierastaminen on luonnollinen juttu. Voit jättää lapsen välillä isän  huostaan ja poistua itse paikalta, että lapsi ja isä saa tilaa luoda toisiinsa sitä sidettä.

4 kk? Etävanhempi? Oletko hetkesikään pysähtynyt peilin eteen miettimään, että mikä meni pieleen? Ei pitäisi yhdenkään pienen lapsen olla tuossa tilanteessa. Ihan vähän voisi asioita miettiä, ennen kuin sitä lasta alkaa tehdä.

En jättäisi (lapselle) ventovieraan kanssa. Sitähän isä on, jos noin harvoin näkee. Myöhemmin sitten.

Luonnevikaiset ja häröilijät korostaa, että heihin pitäisi muiden luottaa, koska tietävät itse olevansa epäluotettavia.

Jos mahdollista, välit poikki tuollaiseen mieheen. Miehen äiti on todennäköisesti samaa lajia kuin poikakin.

Sinun on ajateltava lapsen parasta ja ponnistella senkin eteen, että lapsen oikeus toiseenkin vanhempaansa toteuttuu. Koeta saada isä tajuamaan, että lapsen kannalta on parasta, että hän tapaa lasta tutusssa ympäristössä. 

Voi kuulkaa, tiedän ihan tasan tarkkaan, että vierastus on normaalia. Kysymys oli, jätänkö tämän mukulan isänsä hoiviin, kun isäkin on tälle vieras vai en, tekeekö se kehitykselle hallaa.

Numerolle 5 tiedoksi, että asuin isän kanssa yhdessä viitisen vuotta ennen vauvaa. Valitettavasti en omista kristallipalloa ja nähnyt etukäteen jääväni yksi raskausaikana, miehen hummatessa toisen naisen kainalossa. Luulin tekeväni lapsen ydinperheeseen ja meneväni naimisiin vuoden kuluttua.

ap

Isän on ymmärrettävä, että lapselle hän on vielä vieras ihminen, koska ei ole mukana päivittäisessä elämässä. Vauvan muisti on lyhyt ja kokee turvattomuutta ilman tuttua aikuista.

Vierailujen aika on vasta sitten, kun vauva muistaa isänsä ja sinut myös kun olet poissa eli siihen asti pidä vauvasi puolia. Mitä lastenvalvoja on? Tuskin

Vierailija kirjoitti:

4 kk? Etävanhempi? Oletko hetkesikään pysähtynyt peilin eteen miettimään, että mikä meni pieleen? Ei pitäisi yhdenkään pienen lapsen olla tuossa tilanteessa. Ihan vähän voisi asioita miettiä, ennen kuin sitä lasta alkaa tehdä.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitäpä luulet, onko aloittaja, 4 kk:n ikäisen vauvan yksinhuoltaja, miettinyt tilannettaan? Mikä oli viestisi ajatuksena? Että jos aloittaja nyt jälkikäteen oikein kovasti miettii, aika muuttaa suuntaansa ja asia muuttuu tekemättömäksi? Vai oliko ajatuksena joku muu? En usko, että vastaat, mutta ehkä pohdit kuitenkin.

Soos mitä lastenvalvoja on mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Voi kuulkaa, tiedän ihan tasan tarkkaan, että vierastus on normaalia. Kysymys oli, jätänkö tämän mukulan isänsä hoiviin, kun isäkin on tälle vieras vai en, tekeekö se kehitykselle hallaa.

Numerolle 5 tiedoksi, että asuin isän kanssa yhdessä viitisen vuotta ennen vauvaa. Valitettavasti en omista kristallipalloa ja nähnyt etukäteen jääväni yksi raskausaikana, miehen hummatessa toisen naisen kainalossa. Luulin tekeväni lapsen ydinperheeseen ja meneväni naimisiin vuoden kuluttua.

ap

Jätät. Eihän siitä isästä koskaan tule tuttua, jos et koskaan jätä lasta. Jos isä ei ole täysin vastuuton tyyppi (tuskin on, jos kuitenkin 5 vuotta yhdessä olitte ja sinä aikana käyttäytyi loppua lukuunottamatta vastuullisesti) ja jos hänellä vielä on lapsen isoäiti apuna, pärjäävät aivan varmasti. Ymmärrän hyvin sitäkin, ettei mies halua viettää aikaa lapsen kanssa sinun kotonasi, vaan haluaisi rauhassa omissa nurkissaan viettää aikaa lapsen kanssa ilman, että sinä kokoajan olet sanomassa, mikä menee väärin ja ottamassa lasta itsellesi ensimmäisen vinkaisun jälkeen. Mahdoton siinä on isän luoda sitä suhdetta.

Tuossa voi kyllä olla totuuden siemen, että vauva saattaa vierastaa vähemmän ja huolia myös pulloa paremmin kun sinä et ole vieressä tuoksumassa tissimaidolta. Lapsi voi myös aistia sinun puoleltasi ahdistusta ja ärtymystä ja stressata siitä. Hankala tilanne kyllä, ei sekään oikein järkevältä tunnu antaa vauvaa huutavana isän matkaan. Isän ja vauvan kahdenkeskiset hetket pitäisi aloittaa lyhyemmistä pätkistä, ennenkuin on järkevää kokeilla useamman tunnin reissua.

Toisaalta jos lähdette tapaamisasioista oikein riitelemällä riitelemään, niin mies voi saada vielä laajemmat tapaamisoikeudet kuin mitä hän nyt pyytää. En tiedä miten näissä huomioidaan vauvan ikä ja imetys, mutta noin periaatteessa pienen lapsen itkuisuus ei oikeuta tapaamisten eväämiseen, vaan näyttäytyy herkästi vieraannuttamisena jota taas voidaan käyttää huoltajuusriidassa sinua vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Luonnevikaiset ja häröilijät korostaa, että heihin pitäisi muiden luottaa, koska tietävät itse olevansa epäluotettavia.

Jos mahdollista, välit poikki tuollaiseen mieheen. Miehen äiti on todennäköisesti samaa lajia kuin poikakin.

Itse saa laittaa välit poikki ihan keneen haluaa, mutta lapsella on kyllä oikeus molempiin vanhempiinsa, vaikka se toinen vanhempi olisikin jonkun täysin ulkopuolisen av-oraakkelin mukaan miten hullu ja luonnehäiriöinen. Ja nykyään vieraannuttaminen huomioidaan lähivanhemmuudesta päätettäessä. Mitä sikamaisempana sitä exää pitää, niin sitä vähemmän hänelle kannattaa tuollaista lyömäasetta huoltajuusriitaan tarjota.

Etkö voi sopia että mies saa sinun luonasi käydä katsomassa lasta vaikka pari kolme kertaa viikossa jos vain niin usein haluaa. Minusta 4kk:ta ei tarvitse luovuttaa pitkälle, mahdollisesti voisivat vaikka käydä vaunuilemassa tunnin pari sinun asunnosta käsin?

Teema on tosi hankala. Mulla 5kk vauva ja olen todella pettynyt mieheen isänä. Sanat ja teot eivät ole kohdanneet millään lailla. :( SYdän särkyy kun mietin että pitäisi pieni vauva viedä isälleen, mies ei lohduta vauvaa kun se itkee vaan laittaa pois sylistä ettei opi että itkulla pääsee syliin tms. Hoidan vauvaa käytännössä yksin mutta mies vaatii muuttoa suurempaan asuntoon, mikä minun pitäisi yksin järjestää. Mies sitä vastoin mökkeilee, käy kalassa ja valittaa jos esim. vastikejauhetahra keittiön tasolla kun tulee saunareissulta kotiin. 

Suosittelen, että kysyt tästä lastenvalvojalta. Isä on tosiaan vauvalle vieras, kun näkee harvoin, eikä hänestä tuttua tule sillä tavalla, että vierastava vauva jätetään yksin hänen kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4 kk? Etävanhempi? Oletko hetkesikään pysähtynyt peilin eteen miettimään, että mikä meni pieleen? Ei pitäisi yhdenkään pienen lapsen olla tuossa tilanteessa. Ihan vähän voisi asioita miettiä, ennen kuin sitä lasta alkaa tehdä.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitäpä luulet, onko aloittaja, 4 kk:n ikäisen vauvan yksinhuoltaja, miettinyt tilannettaan? Mikä oli viestisi ajatuksena? Että jos aloittaja nyt jälkikäteen oikein kovasti miettii, aika muuttaa suuntaansa ja asia muuttuu tekemättömäksi? Vai oliko ajatuksena joku muu? En usko, että vastaat, mutta ehkä pohdit kuitenkin.

Lähinnä ajattelin, ettei tapahtuisi toiste. Näitä kun on aika paljon, joilla on se 4 lasta 4 miehelle 6 vuoden aikana. Ja ihan yhtä yllätyksenä on joka kerta tullut se, ettei tääkään mies ollut nyt se satujen prinssi. Jotenkin luulisi, että 5 vuodessa olisi jotain merkkejä ollut siitä, ettei mies ehkä ole se uskollisin mahdollinen ole, jos olisi oikeasti asioita tarkastellut. Eli nyt kannattaisi miettiä, mitä jätti uskomatta ja näkemättä ja mitä merkkejä oli ilmassa, ettei toista samaa virhettä (maailman tappiin asti).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4 kk? Etävanhempi? Oletko hetkesikään pysähtynyt peilin eteen miettimään, että mikä meni pieleen? Ei pitäisi yhdenkään pienen lapsen olla tuossa tilanteessa. Ihan vähän voisi asioita miettiä, ennen kuin sitä lasta alkaa tehdä.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitäpä luulet, onko aloittaja, 4 kk:n ikäisen vauvan yksinhuoltaja, miettinyt tilannettaan? Mikä oli viestisi ajatuksena? Että jos aloittaja nyt jälkikäteen oikein kovasti miettii, aika muuttaa suuntaansa ja asia muuttuu tekemättömäksi? Vai oliko ajatuksena joku muu? En usko, että vastaat, mutta ehkä pohdit kuitenkin.

Lähinnä ajattelin, ettei tapahtuisi toiste. Näitä kun on aika paljon, joilla on se 4 lasta 4 miehelle 6 vuoden aikana. Ja ihan yhtä yllätyksenä on joka kerta tullut se, ettei tääkään mies ollut nyt se satujen prinssi. Jotenkin luulisi, että 5 vuodessa olisi jotain merkkejä ollut siitä, ettei mies ehkä ole se uskollisin mahdollinen ole, jos olisi oikeasti asioita tarkastellut. Eli nyt kannattaisi miettiä, mitä jätti uskomatta ja näkemättä ja mitä merkkejä oli ilmassa, ettei toista samaa virhettä (maailman tappiin asti).

Ne, jotka noita lapsia sarjatehtailee, eivät tapojaan muuta, vaikka sä kuinka paasaisit. Sun kannattais oman viestisi kohdalla miettiä, ettei kyse vain ollut siitä, että haluat päästä pätemään ja vähän päästelemään höyryjä.

Isän on mentävä lapsen ehdoilla ja lapsen tunteet huomioden. Kun vanhemmat ovat eronneet vauva- tai raskausaikana, on etävanhemman ponnisteltava kiintymyssuhteen syntymiseksi ja nähtävä paljon vaivaa juuri niin, että aluksi tulee hoitamaan vauvaa tämän kotiin useita kertoja viikossa. Etävanhemman on myös hyväksyttävä, että suhde vauvaan ei ole pitkään aikaan yhtä kiinteä ja läheinen kuin se on lähivanhempaan.

Järki jo sanoo, että etävanhempi on vauvalle aluksi ihan outo tyyppi, jolla ei ole hänelle merkitystä. Ajan myötä suhde syvenee, mutta se tosiaan vaatii aikaa.

Kannattaa käydä lastenvalvojalla sopimassa selvät ja kiinteät aikataulut. Miehen on hyvä ymmärtää, ettei voi tulla ja mennä lapsen elämässä miten haluaa.