Lue keskustelun säännöt.
4kk vauvan vierastaminen, etävanhemman vierailut ja kyläilyhalukkuus
02.11.2018 |
Olipa otsikko. Kuitenkin, meillä on 4kk ikäinen pieni poika, joka vierastaa aika isosti tällä hetkellä. Asun pojan kanssa kahden ja isänsä asuu eri kaupungissa*. Poika vierastaa isäänsä, joka on tullut tähän suuntaan viimeksi kuukausi sitten. Minulla ei ole äitiysrahalla hirveästi ylimääräistä käyttää reissaamiseen jatkuvalla syötöllä, käytiin viikko sitten isän luona ja huuto oli melkoinen.
Minä en koe, että pojan huudattamisesta olisi mitään hyötyä. Enemmänkin haittaa turvallisuudentunteen kannalta, kun pientä pelottaa ja äiti ei pelasta. Miehen mielestä lapsi karaistuu kyllä, minä dominoin turhia ja hän voi ihan hyvin täällä ollessaan mennä oman äitinsä luo pojan kanssa kahden. Tämä ei käy minulle ja sanoin tulevani mukaan, mutta kuulemma poika ei vierasta jos en ole tisseineni paikalla, kyllä pumpattu maito pullosta riittää kun isä syöttää.
Olenko tosiaan dominoiva lasta omiva äiti, kuten mies minulle paasaa? Mies on pojalle käytännössä täysin vieras, mutta miehen mielestä vierastava lapsi on vain parempi kierrättää sylistä syliin, kyllä se oppii. Jos en kuitenkaan ole ylihuolehtiva kanaemo, millä tuon ukon saa tajuamaan minun ajattelevan lapsen parasta... Sanoin eilen puhelimessakin, että heillä on pojan kanssa aikaa käydä keskenään mummulla, kun vierastaminen on rauhoittunut ja poika lähtee mieluusti isän mukaan. Nyt en usko, etteikö homma menisi pelkäksi itkuksi.
* = joku kyseenalaistaa kuitenkin. Ero tuli raskauden lopulla, en suostunut painamaan villasella koko raskauden jatkunutta pettämistä ja valehtelua.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Voi kuulkaa, tiedän ihan tasan tarkkaan, että vierastus on normaalia. Kysymys oli, jätänkö tämän mukulan isänsä hoiviin, kun isäkin on tälle vieras vai en, tekeekö se kehitykselle hallaa.
Numerolle 5 tiedoksi, että asuin isän kanssa yhdessä viitisen vuotta ennen vauvaa. Valitettavasti en omista kristallipalloa ja nähnyt etukäteen jääväni yksi raskausaikana, miehen hummatessa toisen naisen kainalossa. Luulin tekeväni lapsen ydinperheeseen ja meneväni naimisiin vuoden kuluttua.
ap
Ok. Tämä olikin trolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen isä on tervetullut luokseni vaikka joka päivä, mutta kiireisiinsä vedoten ei ole käynyt. Hän mm. yöpyy omasta halustaan luonani käydessään, ettei varsinaisesti voi sanoa vieraannuttavani häntä lapsesta muuten kuin siten, ettei minulla ole rehellisesti varaa käyttää lasta joka viikko useampaan kertaan isänsä luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 kk? Etävanhempi? Oletko hetkesikään pysähtynyt peilin eteen miettimään, että mikä meni pieleen? Ei pitäisi yhdenkään pienen lapsen olla tuossa tilanteessa. Ihan vähän voisi asioita miettiä, ennen kuin sitä lasta alkaa tehdä.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitäpä luulet, onko aloittaja, 4 kk:n ikäisen vauvan yksinhuoltaja, miettinyt tilannettaan? Mikä oli viestisi ajatuksena? Että jos aloittaja nyt jälkikäteen oikein kovasti miettii, aika muuttaa suuntaansa ja asia muuttuu tekemättömäksi? Vai oliko ajatuksena joku muu? En usko, että vastaat, mutta ehkä pohdit kuitenkin.
Lähinnä ajattelin, ettei tapahtuisi toiste. Näitä kun on aika paljon, joilla on se 4 lasta 4 miehelle 6 vuoden aikana. Ja ihan yhtä yllätyksenä on joka kerta tullut se, ettei tääkään mies ollut nyt se satujen prinssi. Jotenkin luulisi, että 5 vuodessa olisi jotain merkkejä ollut siitä, ettei mies ehkä ole se uskollisin mahdollinen ole, jos olisi oikeasti asioita tarkastellut. Eli nyt kannattaisi miettiä, mitä jätti uskomatta ja näkemättä ja mitä merkkejä oli ilmassa, ettei toista samaa virhettä (maailman tappiin asti).
Ne, jotka noita lapsia sarjatehtailee, eivät tapojaan muuta, vaikka sä kuinka paasaisit. Sun kannattais oman viestisi kohdalla miettiä, ettei kyse vain ollut siitä, että haluat päästä pätemään ja vähän päästelemään höyryjä.
:D Tää oli jo hyvä. Äidit vauvahuuruissaan on kyllä välillä hauskoja. Mutta suurimman osan aikaa vähän pelottavia joukkohysteriassaan milloin mistäkin asiasta ja ketä kohtaan. Näkevät demoneja kaikkialla ja kuvittelevat itse olevansa virheettömiä, kaikkitietäviä ja kaiken parhaiten osaavia. Kunnon zombie-maailmanloppu välillä näissäkin keskusteluissa, kun täällä kompataan ja peukutellaan ja teilataan kaikki, jotka yrittävät tuoda hyöryjen keskelle vähän järjen ääntä.
Lapsen perusturvallisuus muodostuu ensimmäisen elinvuoden aikana. Eipä ole kovin turvallinen olo vauvalla jos annetaan tuntemattomalle ihmiselle ja äitiä ei ole paikalla. Älä anna vauvaa isän matkaan. Ehtii vielä olla kaksin isänsä kanssa. Isä tapaa lasta äidin ollessa läsnä ja jos vaikka vähän useammin näkisi niin poistuisi tuo vierastaminen.