Mikä diagnoosi tällaisella käytöksellä?
Kyseessä ns. "hankala" työtoveri, jonka käytös on erikoista. Muutaman vuoden katsellut ja hermoissa on kestämistä. Kolleegan kanssa olemme pohtineet hänen diagnoosiaan ja varsinkin itseäni psykologiasta innostuneena kiinnostaisi tietää. Mitä olette mieltä?
- Äärimmäisen pedantti ja ohje/sääntö keskeinen (kaikki on jokotai, mustaa tai valkoista, ei ymmärrä käsitteitä "Käytä maalaisjärkeä", "Sovella itse" jne.).
- Rutiineistaan tarkka -> ei jousta yhtään esim. sairaustapauksen vuoksi tuuraus tms...
- Tarttuu pieniin yksityiskohtiin ja epäkohtiin, jotka eivät välttämättä liity omaan työhön suoranaisesti eikä ole meidän vastuulla -> huolestuu kun tällaiset asiat ei selviä.
- Äärimmäisen stressiherkkä, pienikin muutos vaatii uutta ohjeistusta ja tarkennusta, ja toistamista.
- Saa suorastaan raivokohtauksia jos häneen kohdistetaan jotain kritiikkiä tai arvostelua.
- Hän ei koskaan koe tekevänsä väärin, hän on aina uhri. Tai jos tekee väärin, häntä on ohjeistettu väärin. (Jos tekee virheen, niin selitykset ovat tätä tasoa: "Inhottavaa kun kytätään", "Muutkin tekee näin", ja "Täytyy puuttua muidenkin tekemisiin").
- Ei pyydä koskaan anteeksi, ei ikinä (esim. käytöstään hermostuessaan).
- Innostuu asioista kuten työyhteisön järjestämistä tapahtumista (joulu, pääsiäinen, vappu, yms.) kuin pikkulapsi.
- Äärimmäisen minä-keskeinen.
Hänellä on myös mielestäni jonkin verran autistisia piirteitä. Hän on sosiaalinen mutta olen nähnyt hänen selittävän jotain juttua työkaverilleen, joka ei selvästikään edes kuuntele häntä mutta puhuu silti vain. Ei myöskään juuri ymmärrä sarkastisia heittoja tms. Tai jos jotain asiaa ei ole erityisemmin kielletty, voi tehdä sen silti vaikka normaali ihminen näkee että se ärsyttää muita.
Jonkinlaista persoonallisuus häiriötä olen epäillyt. Autismin kirjoon hän ei mielestäni kuitenkaan täysin sovi esim. tuon minä keskeisyyden vuoksi. Melkeinpä enemmän yhdistelmä autismia ja narsismia, jos se nyt on mahdollista.
Äärimmäisen raskas työtoveri kaikille työyhteisössä.
Mikä voisi olla hänen diagnoosi?
Kommentit (14)
Diagnoosi on kärsimys työpaikan juoruakoista.
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosi on kärsimys työpaikan juoruakoista.
Tämä on todellakin oikea diagnoosi:D
Jospa te muut olette se diagnoosi.
Oletko lääkäri? Vai mihin tarvitset hänen diagnoosiaan? Jos olet minun työkaveri, niin syy miksi en jousta on se että käytät sitä hyväksesi. Sokoksen ale ei ole syy hakea sairauslomaa ja itkeä kun kukaan ei halua tuurata.
Ap, varaa itsellesi ja "lääkäri"kollegallesi aika terapiaan.
Kyllä tuo varmasti jokin selkeä häiriö tai neuropsyk. ongelma on, kuulostaa nimittäin ihan yks yhteen omalta ex-alaiseltani, jota jouduin luotsaamaan melkein kolme vuotta. Oli siinä kyky tehdä omia töitään usein vaakalaudalla, kun yksi tiiminjäsen vaati erityishuomiota ihan koko ajan ja sai itkupotkuraivareita tai joutui outoihin tapaturmiin juuri silloin kun oli kiireisintä muutenkin. Onneksi tämä "luonnonlapsi" on nyt muisto vain!
Vulvodynia sekundarisella narsistisskitsofenispsykoottispiirteellä, joka kohdistuu kuspäisiin työkavereihin.
Marja-Liisa, sinä tiedät hyvin, että minulla on pitkäkestoinen mielialahäiriö, oppimisvaikeuksia, lieväasteinen autismi ja mutismi.
Taidat olla aika nuori, alle 30-v? Vähän lisää ikää ja elämänkokemusta sinulle niin alat nähdä maailman pikkasen rennommin. Ihmiset on erilaisia ja se on tämän elämän suola. Sääliksi käy tätä työkaveriasi, kun on tuollaisessa kyynpesässä töissä.
Ei siihen mitään persoonallisuushäiriötä tarvita, että aspergeri vaikuttaa minäkeskeiseltä. Siihen riittää ihan se, että kognitiivinen empatiakyky ja sosiaaliset taidot ovat heikot, kuten ne yleensä autismin kirjon ihmisillä ovat. Asseilla on yleensä hyvin kehittynyt affektiivinen empatiakyky eli he voivat voimakkaastikin myötäelää. Mutta kognitiivinen empatiakyky voi olla heikko eli assi ei välttämättä tajua, milloin ja mistä toiselle tulee hankala olo. Tästä voi tulla kylmä ja ja itsekeskeinen vaikutelma.
Luultavasti työkaverillasi ei ole aavistustakaan siitä, millaisia tunteita hän herättää muissa. Tilannetta hankaloittaa se, että hän ei tunnista toisten ilmeistä ja eleistä pitkästymistä tai tuskastumista. Ongelma ei ole psykologinen vaan neurologinen.
Sinun kannattaa suunnata psykologista kiinnnostustasi itseesi ja yrittää löytää itsestäsi sitä empatiakykyä. Työkaverisi on todella kovilla, jos hänellä on autismin kirjon piirteitä. Hän saattaa taistella kovastikin jaksaakseen. Moni aspergeri jää ennenaikaiselle eläkkeelle, koska he palavat loppuun työelämässä, koska eivät täysin pysty siihen ja sen muutoksiin ja työyhteisöihin sopeutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen mitään persoonallisuushäiriötä tarvita, että aspergeri vaikuttaa minäkeskeiseltä. Siihen riittää ihan se, että kognitiivinen empatiakyky ja sosiaaliset taidot ovat heikot, kuten ne yleensä autismin kirjon ihmisillä ovat. Asseilla on yleensä hyvin kehittynyt affektiivinen empatiakyky eli he voivat voimakkaastikin myötäelää. Mutta kognitiivinen empatiakyky voi olla heikko eli assi ei välttämättä tajua, milloin ja mistä toiselle tulee hankala olo. Tästä voi tulla kylmä ja ja itsekeskeinen vaikutelma.
Luultavasti työkaverillasi ei ole aavistustakaan siitä, millaisia tunteita hän herättää muissa. Tilannetta hankaloittaa se, että hän ei tunnista toisten ilmeistä ja eleistä pitkästymistä tai tuskastumista. Ongelma ei ole psykologinen vaan neurologinen.
Sinun kannattaa suunnata psykologista kiinnnostustasi itseesi ja yrittää löytää itsestäsi sitä empatiakykyä. Työkaverisi on todella kovilla, jos hänellä on autismin kirjon piirteitä. Hän saattaa taistella kovastikin jaksaakseen. Moni aspergeri jää ennenaikaiselle eläkkeelle, koska he palavat loppuun työelämässä, koska eivät täysin pysty siihen ja sen muutoksiin ja työyhteisöihin sopeutumaan.
Mutta kuinka paljon muun työnyhteisön täytyy sietää, loputtomasti ymmärtää ja päähän taputella?
Ymmärrän että aspergerilla on rankkaa mutta luulisi hänen myös ymmärtävän että ensisijaisesti oma kehityshäiriö aiheuttaa liikaa konflikti tilanteita ja näin ollen kärsimystä muille sekä itselleen. Tällöin kyseinen henkilö ei sovellu nykyiseen työtehtävään. Se on ikävää mutta näin se menee. Olisi reilua kertoa asia työtovereilleen jos kyseessä on esim. asperger. Jos mitään ei ole diagnosoitu niin äkkiä mars työterveyteen ennen kuin koko yhteisö palaa loppuun ja siirtyy ennenaikaiselle eläkkeelle.
Ainoa mitä tästä voi päätellä on, että ap ei selvästikään pidä tästä työkaverista. Ja se johtaa siihen että kuvaus ei ole riittävän objektiivinen minkään päätelmien tekemiseen tuosta ihmisestä.
Ei ketään voi etädiagnosoida. Mitä jos keskityt siihen omaan työntekoon ja ymmärrät, että ihan normaalin kirjoonkiin mahtuu paljon ärsyttäviä tyyppejä.