Kuvailkaa työttömyyden kovin ydin

Ahneus.

Sellainen joka ei edes voi työllistyä, kuten sairas tmv.

Olen kanssa mietinyt, koska pääsen kovan ytimen salaperäiseen ryhmään. Onko ehtona pelkkä aika vai pitääkö olla jotain elämänhallintaongelmia? Viivästyykö ytimeen pääsy, jos on korkea koulutus tai runsas työkokemus taustalla?

Auttaako tuohon kulttiin pääsyyn kodittomuus?

Mua kanssa on mietityttänyt tuo asia.

Tunnen erään pitkäaikaistyöttömän, jolla on vähän työkokemusta, paljon ujoa luonnetta ja vain peruskoulu kouluna. Hän on vuosia ylpeästi aina ilmoittanut olevansa kova ydin.

Ensin työttömistä pois työkyvyttömät. Alkoholistit, narkkarit ja sairaat lääkärintodistuksella kuntouttavalle sairauseläkkeelle.

Sitten kouluttomat koulutuksiin, työkkärillä voisi tehdä ammattikoulujen kanssa yhteistyötä.

Psykologi, joka ohjaa alalle ja voimistaa itseluottamusta. Monet pitkään työttömänä olleet pelkäävät ja itseluottamus nollissa.

Sitten ne, lusmut, jos joku kieltäytyy koulutuksista, työstä tai harjoittelupaikoista toistuvasti, joutuu antamaan kirjallisen selvityksen.

Itseluottamus on ehkä kaiken A ja o työnhaussa. Ja se, että osaa tehdä työhakemuksen ilman kirjoitusvirheitä.

Vierailija kirjoitti:

Ensin työttömistä pois työkyvyttömät. Alkoholistit, narkkarit ja sairaat lääkärintodistuksella kuntouttavalle sairauseläkkeelle.

Sitten kouluttomat koulutuksiin, työkkärillä voisi tehdä ammattikoulujen kanssa yhteistyötä.

Psykologi, joka ohjaa alalle ja voimistaa itseluottamusta. Monet pitkään työttömänä olleet pelkäävät ja itseluottamus nollissa.

Sitten ne, lusmut, jos joku kieltäytyy koulutuksista, työstä tai harjoittelupaikoista toistuvasti, joutuu antamaan kirjallisen selvityksen.

Itseluottamus on ehkä kaiken A ja o työnhaussa. Ja se, että osaa tehdä työhakemuksen ilman kirjoitusvirheitä.

Kirjallisen selvityksen antaminen kuulostaa kivalta. Olisiko muoto vapaa? Saisiko kirjoittaa novellin, esseen, lyriikkaa, draamaa tai romaanin? Jatkuisiko kirjoitustyön jälkeen tuet taas entiseen malliin?

Kovaan ytimeen pääsee kun on ollut yhtäjaksoisesti työttömyyskorvauksella 1000 päivää. Sitten saavutat korkeimman palkkatukioikeuden ja kunta maksaa korkeinta mahdollista sakkomaksua sinun takiasi.

Yleensä nämä henkilöt ovat vajaakuntoisia, eli eivät kykene töihin joko henkisten tai ruumiillisten ongelmien takia mutta eivät pääse jostain syystä sairaseläkkeelle.

Toinen riskitekijä on korkea ikä, eli lähellä eläkeikää olevat pitkäaikaistyöttömät.

Kolmas riskitekijä on vähäinen ja/tai vanhentuntut koulutus. Jos on käynyt vain peruskoulun tai jonkun ammattikoulun 30 vuotta sitten eikä mitään sen jälkeen, ei ole työnantajien silmissä ihan sitä halutuinta porukkaa.

Tälle "kovalle ytimelle" pitäisi olla ihan omat systeemit riippuen siitä miksi kuuluu siihen ryhmään, ei se auta esim. kouluttaa lisää ihmistä jolla on joku sairaus, se sairaus ei siitä parane, ja kuuttakymppiä lähestyvääkään ei ehkä kannata kouluttaa uuteen työhön kolmea vuotta. Toisaalta kolmekymppinen ihminen joka ei ole saanut käytyä kuin peruskoulun voidaan vielä auttaa, samoin viisikymppistä jolla on vanhentunut koulutus. Mutta yleensäkin koulutus on se paras lääke, toki jotkut tarvitsee muutakin ohjausta. Ja osa vaan pitäisi laittaa pois kortistosta koska eivät ole oikeasti "työnantajien käytettävissä".

Jäin vuosien syöpähoitojen jälkeen työttömäksi. Tienasin vähän ja summasta lähti 200 euroa.

Mietin, miksi jäin henkiin, koska en pärjää saamallani summalla.

Sellaiset semisti mt-ongelmaiset. Eivät hyödy psyk. avusta mutteivät ole kunnolla työkykyisiäkään.

Se kun on kaiken ulkopuolella.

Mä olen yli 20 vuotta ollut lähes koko ajan työtön tai sairaspäivärahalla. En vaan pärjää työelämässä.

Nuorempana sen kesti, kun ajatteli, että se on väliaikaista. Nyt on tajunnut, että mahdollisesti koko elämä on tätä. Häpeää omasta epäonnistumisesta ja kituuttamista.

Ei tullut mulle koskaan onnea ensimmäisen kodin ostamisesta. Ei tule olemaan mitään matkoja. Ei ravintolakäyntejä. Edes kampaajalla en saa käytyä, itse leikkaan.

Koko loppuelämä tätä. Penninvenyttämistä ja taakkana oloa. Pieniä piirejä.

Ennen sain ilon vapaaehtoistyöstä, nyt sekään ei auta.

Kolme vuotta sitten koitin itsemurhaa. Välillä iloinen, että epäonnistuin. Välillä surullinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin työttömistä pois työkyvyttömät. Alkoholistit, narkkarit ja sairaat lääkärintodistuksella kuntouttavalle sairauseläkkeelle.

Sitten kouluttomat koulutuksiin, työkkärillä voisi tehdä ammattikoulujen kanssa yhteistyötä.

Psykologi, joka ohjaa alalle ja voimistaa itseluottamusta. Monet pitkään työttömänä olleet pelkäävät ja itseluottamus nollissa.

Sitten ne, lusmut, jos joku kieltäytyy koulutuksista, työstä tai harjoittelupaikoista toistuvasti, joutuu antamaan kirjallisen selvityksen.

Itseluottamus on ehkä kaiken A ja o työnhaussa. Ja se, että osaa tehdä työhakemuksen ilman kirjoitusvirheitä.

Kirjallisen selvityksen antaminen kuulostaa kivalta. Olisiko muoto vapaa? Saisiko kirjoittaa novellin, esseen, lyriikkaa, draamaa tai romaanin? Jatkuisiko kirjoitustyön jälkeen tuet taas entiseen malliin?

Veikkaan, että olisi aika hirveää luettavaa. Tosin, mun sairaalla huumorintajulla varmaan vain nauraisin.

Vierailija kirjoitti:

Ensin työttömistä pois työkyvyttömät. Alkoholistit, narkkarit ja sairaat lääkärintodistuksella kuntouttavalle sairauseläkkeelle.

Sitten kouluttomat koulutuksiin, työkkärillä voisi tehdä ammattikoulujen kanssa yhteistyötä.

Psykologi, joka ohjaa alalle ja voimistaa itseluottamusta. Monet pitkään työttömänä olleet pelkäävät ja itseluottamus nollissa.

Sitten ne, lusmut, jos joku kieltäytyy koulutuksista, työstä tai harjoittelupaikoista toistuvasti, joutuu antamaan kirjallisen selvityksen.

Itseluottamus on ehkä kaiken A ja o työnhaussa. Ja se, että osaa tehdä työhakemuksen ilman kirjoitusvirheitä.

Siellä on kuule isot liudat kotiäitejä kanssa, jotka eivät edes etsi töitä.

Eikä se ole niin mustavalkoista, että on joko sairaat tai terveet. Siellä on paljon sellaisia, jotka ovat liian terveitä sairaseläkkeelle, mutta liian sairaita töihin. Limbossa eläviä.

Kalja, sohva ja yksinäisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin työttömistä pois työkyvyttömät. Alkoholistit, narkkarit ja sairaat lääkärintodistuksella kuntouttavalle sairauseläkkeelle.

Sitten kouluttomat koulutuksiin, työkkärillä voisi tehdä ammattikoulujen kanssa yhteistyötä.

Psykologi, joka ohjaa alalle ja voimistaa itseluottamusta. Monet pitkään työttömänä olleet pelkäävät ja itseluottamus nollissa.

Sitten ne, lusmut, jos joku kieltäytyy koulutuksista, työstä tai harjoittelupaikoista toistuvasti, joutuu antamaan kirjallisen selvityksen.

Itseluottamus on ehkä kaiken A ja o työnhaussa. Ja se, että osaa tehdä työhakemuksen ilman kirjoitusvirheitä.

Kirjallisen selvityksen antaminen kuulostaa kivalta. Olisiko muoto vapaa? Saisiko kirjoittaa novellin, esseen, lyriikkaa, draamaa tai romaanin? Jatkuisiko kirjoitustyön jälkeen tuet taas entiseen malliin?

Ne tietysti lähetetään Sipilälle, joka päättää jatkotoimista.

Erittäin virallinen asiapaperi, että lusmut ei halua tehdä tuota.

Työpaikkojen puute. Sen kun saisi korjattua, ei olisi työttömyyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Sellaiset semisti mt-ongelmaiset. Eivät hyödy psyk. avusta mutteivät ole kunnolla työkykyisiäkään.

Ehkä näille pitäisi tehdä vaikka käsityöpaja ja pieni torikauppa. Saisivat tavata toisiaan ja ei niin suuri syrjäytymisen riski. On myös kirjailijoita, taiteilijoita. Kaikilla on kumminkin tarve kuulua johonkin.

Paha masennus. en ole käynyt kolmeen viikkoon ulkona. 

Vierailija kirjoitti:

Kovaan ytimeen pääsee kun on ollut yhtäjaksoisesti työttömyyskorvauksella 1000 päivää. Sitten saavutat korkeimman palkkatukioikeuden ja kunta maksaa korkeinta mahdollista sakkomaksua sinun takiasi.

Yleensä nämä henkilöt ovat vajaakuntoisia, eli eivät kykene töihin joko henkisten tai ruumiillisten ongelmien takia mutta eivät pääse jostain syystä sairaseläkkeelle.

Toinen riskitekijä on korkea ikä, eli lähellä eläkeikää olevat pitkäaikaistyöttömät.

Kolmas riskitekijä on vähäinen ja/tai vanhentuntut koulutus. Jos on käynyt vain peruskoulun tai jonkun ammattikoulun 30 vuotta sitten eikä mitään sen jälkeen, ei ole työnantajien silmissä ihan sitä halutuinta porukkaa.

Tälle "kovalle ytimelle" pitäisi olla ihan omat systeemit riippuen siitä miksi kuuluu siihen ryhmään, ei se auta esim. kouluttaa lisää ihmistä jolla on joku sairaus, se sairaus ei siitä parane, ja kuuttakymppiä lähestyvääkään ei ehkä kannata kouluttaa uuteen työhön kolmea vuotta. Toisaalta kolmekymppinen ihminen joka ei ole saanut käytyä kuin peruskoulun voidaan vielä auttaa, samoin viisikymppistä jolla on vanhentunut koulutus. Mutta yleensäkin koulutus on se paras lääke, toki jotkut tarvitsee muutakin ohjausta. Ja osa vaan pitäisi laittaa pois kortistosta koska eivät ole oikeasti "työnantajien käytettävissä".

"Kovaan ytimeen pääsee kun on ollut yhtäjaksoisesti työttömyyskorvauksella 1000 päivää. Sitten saavutat korkeimman palkkatukioikeuden ja kunta maksaa korkeinta mahdollista sakkomaksua sinun takiasi."

Tämä on se virallinen määritelmä.