Laastarisuhteesta
Olin 20 vuotta parisuhteessa, tästä ajasta noin puolet koin jääväni täysin yksin kodin ja lasten kanssa. Miehen elämä vaan oli jossain muualla: baarissa, ylitöissä, harrastuksissa, kavereiden kanssa. Lopulta kestänyt sitä, että en saanut tukea enkä läheisyyttä, ja hain eroa. Tästä on nyt kuukausi aikaa, viikko sitten tapasin baarissa nuoruuden ihastukseni. Lähdimme luokseni jatkoille, ja päädyimme sänkyyn. Seksi oli ihanaa! Olemme molemmat vapaita. En kertaakaa pettänyt miestäni. Avioliitto on ohi. Miksi koen syyllisyyttä tästä uudesta jutusta? En ole aloittamassa mitään vakavaa tämän uuden miehen kanssa. Mitä jos ihastunkin häneen? Pitäisikö lopettaa heti tähän, en oikein usko että hän on kiinnostunut minusta vakavammin. Pitäisikö kuitenkin ensi nuoleskella haavoja ja käsitellä eroa?
Tällaisissa jutuissa saattaa käydä niin, että jompi kumpi ihastuu. Toisaalta voit ajatella, että olet ansainnut hyvän seksin, olit uskollinen vaikka jäit yksin suhteessa, voit olla tyytyväinen siitä.