Pystytkö nauttimaan musiikista, jos et itse soita?
Tuli tällainen asia mieleen kun itse olen kasvanut musiikin täyttämässä ympäristössä ja soittanut pienestä pitäen useita instrumentteja (en ehkä niin hyvin, mutta paljon kuitenkin), että miten te, jotka ette ole opetelleet minkään soittimen hallintaa, pystyttekö kuitenkin nauttimaan musiikista esim. kuuntelemalla? Tai onko täällä ketään, joka ei olisi koskaan harjoitellut minkään instrumentin soittamista? Nykyisin taidetaan jo koulussa harjoitella kanteleella, nokkahuiluilla, kitaralla ym. alkeita.
Kommentit (20)
Olen suuri musiikin ystävä, enkä ole koskaan soittanut mitään, eli kyllä.
Minä nautin musiikista ja instrumenteista erityisesti kitarasta, vaikka en osaa soittaa sitä enkä mitään muutakaan. Tietenkään en osaa kuunnella sitä samoilla "korvilla" kuin instrumenttejä soittavat, mutta sillähän ei ole merkitystä vaan sillä, että nautin. :)
En edes ymmärrä musiikkia. Tarpeetonta hälyääntä, jolla yritetään peittää hiljaisuus, koska se on pelottavaa.
Ap, pystytkö nauttimaan maalauksesta (olettaen ettet ole maalari myös)? Pystytkö nauttimaan kauniista säästä (olettaen ettet ole myös meteorologi)? Pystytkö nauttimaan hyvästä ruoasta (olettaen ettet ole myös gourmet-kokki)?
Kaikesta pystyy nauttimaan vaikkei olisi mikään ekspertti. Alan tiedon lisääminen saattaa muuttaa sitä miten siitä nauttii, osaa esim arvostaa enemmän jonkun osaamista jos tietää taidon olevan eeityisen vaikea saavittaa jne, mutta yleiselläkin tasolla voi asioista aina nauttia ilman mitään tietämystä tai omaa kokemusta.
Mietipä nyt ihan ite! Soittajia on muutama prosentti, musiikista nauttii 95 prosenttia ;-)
Vierailija kirjoitti:
En edes ymmärrä musiikkia. Tarpeetonta hälyääntä, jolla yritetään peittää hiljaisuus, koska se on pelottavaa.
Säälin sinua, jäät ilmaisesta suuresta nautinnosta paitsi.
Haha! Olen säveltäjä jota kuuntelette joka ilta;-) En kuitenkaan "soita" muuta kuin säveltäessäni. Ainakaan esiintynyt en ole 20 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes ymmärrä musiikkia. Tarpeetonta hälyääntä, jolla yritetään peittää hiljaisuus, koska se on pelottavaa.
Säälin sinua, jäät ilmaisesta suuresta nautinnosta paitsi.
Eipä tuo kovin ihmeellinen nautinto ole. Joku sanoitus on kerralla kuultu, ei sitä samaa lorunpätkää tarvitse kuunnella kovin monta kertaa elämässä. Eikä varsinkaan monta kertaa päivässä niin kuin radioasemat näyttävät kuvittelevan. Ei niiden sanomat niin syvällisiä ole, että sisäistäminen vaatisi kovin monia pohdintakertoja. Tuntuu, että kappaleissa on sanoituksen vain, koska jotain pitää ihmissuusta kuulua niiden soittimien tuottamien merkityksettömien äännähdysten lisäksi.
Tottakai pystyn. Miksi luulet, että ihmiset maksavat konserttilipuista, jos eivät pystyisi nauttimaan musiikista? Kaikki tuskin soittavat itse mitään. En minä ainakaan ja musiikki on yksi tärkemmistä asioista mun elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes ymmärrä musiikkia. Tarpeetonta hälyääntä, jolla yritetään peittää hiljaisuus, koska se on pelottavaa.
Säälin sinua, jäät ilmaisesta suuresta nautinnosta paitsi.
Eipä tuo kovin ihmeellinen nautinto ole. Joku sanoitus on kerralla kuultu, ei sitä samaa lorunpätkää tarvitse kuunnella kovin monta kertaa elämässä. Eikä varsinkaan monta kertaa päivässä niin kuin radioasemat näyttävät kuvittelevan. Ei niiden sanomat niin syvällisiä ole, että sisäistäminen vaatisi kovin monia pohdintakertoja. Tuntuu, että kappaleissa on sanoituksen vain, koska jotain pitää ihmissuusta kuulua niiden soittimien tuottamien merkityksettömien äännähdysten lisäksi.
Et voi arvioida kun et kertakaikkiaan tajua mistä jäät paitsi. Vain musiikista nauttiva ymmärtää sen arvon.
Sellainen ihminen nauttii musiikista erilailla. Soitan instrumenttia ja sävellän, ja usein kadehdin niitä, jotka voivat kuunnella musiikkia vain nauttien ja ajatellen, että tuleepa tästä hyvä fiilis ja vipattaapa tanssijalka. Itse alan liian helposti keskittyä musiikissa aivan vääriin asioihin ja analysoimaan kuulemaani niin, ettei musiikki ainakaan rentouta. Musiikin kuunteleminen pelkkänä taustamusiikkina on myös miltei mahdotonta, koska se vie keskittymiseni kaikkeen muuhun. Toisaalta muusikko kuulee musiikissa sellaisia nautinnollisia tasoja, joita ummikko ei havaitse lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes ymmärrä musiikkia. Tarpeetonta hälyääntä, jolla yritetään peittää hiljaisuus, koska se on pelottavaa.
Säälin sinua, jäät ilmaisesta suuresta nautinnosta paitsi.
Eipä tuo kovin ihmeellinen nautinto ole. Joku sanoitus on kerralla kuultu, ei sitä samaa lorunpätkää tarvitse kuunnella kovin monta kertaa elämässä. Eikä varsinkaan monta kertaa päivässä niin kuin radioasemat näyttävät kuvittelevan. Ei niiden sanomat niin syvällisiä ole, että sisäistäminen vaatisi kovin monia pohdintakertoja. Tuntuu, että kappaleissa on sanoituksen vain, koska jotain pitää ihmissuusta kuulua niiden soittimien tuottamien merkityksettömien äännähdysten lisäksi.
Et voi arvioida kun et kertakaikkiaan tajua mistä jäät paitsi. Vain musiikista nauttiva ymmärtää sen arvon.
Voi olla. Sama juttu muidenkin uskontojen kanssa.
Ap ei varmasti pysty nauttimaan elokuvista, koska ei ole ohjaaja, näyttelijä, valaisija, käsikirjoittaja, tai tuottaja.
Vaikka AP:n postaus kuulostaakin siltä, että heppu on juuri kivunnut ylös vanhempiensa kaivamasta maakuopasta, jossa on elänyt koko elämänsä, on tuossa aika hassu yhteensattuma mun yhden satunnaisen suihkupohdintani kanssa. Nimittäin "kuulostaako musiikki jotenkin paremmalta, jos tietää miten se on muodostunut". Musiikilla ja liikkeellä ("tanssilla") on erittäin paljon tekemistä keskenään kuitenkin. Tuskin ainuttakaan alkukantaista heimoa tunnetaan, jolla ei esiintyisi musiikkia ja siihen liittyvää rytmittelyä. Itsekin saatan soittaa "virtuaalirumpuja" hevimetallin tahtiin ja musiikki itsessään pistää ihmiset liikkumaan kuin automaationa.
En mä ehkä naputtelisi pyötää rumpujen tahdissa tai soittaisi ilmakitaraa, jos en olisi koskaan nähnyt kyseisiä instrumentteja. Ei tämä toiminta toki vaikuta musiikin kuulemiseen, mutta voihan se periaatteessa vaikuttaa siitä nauttimiseen.
Musiikki näyttelee selvästi aika tärkeää osaa ihmisyydessä. Koira ei esimerkiksi reagoi musiikkiin millään tavalla (jossain tutkimuksessa puhuttiin lehmien diggaavan klassisesta musiikista, mutta se nyt ei ole kovin hyvin toteennäytettyä). Olennainen osa musikaalisuutta saattaa kuitenkin olla osallistuminen musiikin tuottamiseen (ei jossain pienessä yhteisössä ole yleensä erikseen muusikkoja, vaan kyse on koko yhteisön toiminnasta) ja siihen nähden musiikin syntymistapa ei ole yhdentekevää.
Ooppera on paikka, jossa nähdään ja varsinkin tullaan nähdyksi. Sama koskee kylläkin kaikkia genrejä.
Miksi en muka pystyisi nauttimaan musiikista, vaikken osaakaan soittaa kuin ovikelloa ja suutani. Luulen jopa, että nautintoni on siinä mielessä puhtaampaa kuin musiikinteorian hallitsevan, sillä minä en ajattele, ovatko nuotit viivastolla hyvässä ja sopivassa järjestyksessä, vaan nautin kauniista harmonisesta soinnista.
Nautin laulustakin, vaikka itse vetelen nuotin vierestä. Harmittaa vain, että kuulen kyllä, jos esittäjä laulaa falskisti. Silloin ei voi puhua nautinnosta.
Tämä nykyinen musiikin kuluttaminen ei ole lajityypillistä käyttäytymistä vaan bisnesmiesten tekemää markkinointiaivopesua.
Erittäin hyvin! Kysymyksesi on vähän kummallinen, mikä on varmaan kerrottu sulle jo muutamaankin kertaan :D
pystyn nauttimaan musiikista, vaikken itse soittaisi. täytyy kylläkin olla musiikkia, johon ei liity henk.koht.elämän minkäänlaisia kytköksiä, muuten huomaan en-kuuntelevani niinkään musiikkia, vaan ajattelevani siihen liittyviä ihmisiä ja mahdollisesti aiemmin tapahtuneita juttuja. itse soitettu musiikki on silti aina nautittavinta, silloin kun se sujuu ja kuulostaa just siltä miltä pitää, tai jopa paremmalta :)
t.muusikko