Onko täällä muita yli 6-kymppisiä? Kuinka menee?

Ulkoisesti menee hyvin. Käyn töissä vaikka alin eläkeikä ylittyi jo. Rahatilanne on toistaiseksi kohtalainen kun saan sekä palkkaa että osa-aikaeläkettä, mutta töiden loputtua tullee tiukempaa. Ei ole sairauksia eikä lääkityksiä, mutta parisuhdepuolella ei ole ollut tapahtumia puoleentoista vuosikymmeneen. Asumme vaimoni kanssa kuin kaksi samaan asuntoon pakotettua ventovierasta ihmistä, kumpikin omassa huoneessaan. Onneksi on kissa jolle voi osoittaa ja jolta saa hellyyttä.

Lapsenlapsia ei ole eikä toivottavasti tulekaan ja poika asuu omissa oloissaan.

Onhan täällä. Asun yksin ja. Minulla ei ole lapsiakaan. Haluaisin vielä kumppaninkin mutta en tiedä mistä sellaisen löytäisi. Valikoimat ovat niin pienet. Olen ollut työtön vajaa pari vuotta ensimmäistä kertaa elämässäni. Onneksi alin eläkeikä häämöttää nurkan takana.

Täälläkin yksi. Jo eläkkeellä, silti päivät kuluvat nopeasti. Minulla ei ole lapsia, ja sisarukset lapsineen asuvat eri puolella maata. Oikeasti olen aika yksin, mutta viihdyn näin. Joskus yksinäisyys iskee, silloin menen jollekin palstalle tai lähden lenkille. Useimpina päivinä tunnen itseni onnelliseksi.

Olen tyytyväinen isoäiti. Ainoa poikani perheineen asuu Israelissa.

Eli siellä on myös ainoa lapsenlapseni 14 vuotias tyttö.

Juttelin juuri hänen kanssaan. Oli päässyt erikoislahjakkaiden ryhmään, jossa syvennytään matikkaa,luonnontieteisiin ja fysiikkaan.

Lähden sinne 24.10. Viimeksi olin huhtikuussa.

Jouluksi menen Lontoossa asuvan sukulaisen luo.

Yksi mummeli ilmottautuu(69). Asun mieheni kanssa omakotitalossa ja lapsia on lähistöllä kaksi ja lastenlapsia 3.

Olen paljon lastenlasten kanssa ja ystäviäkin olisi, mutta alkavat liian usein määräilemään ja arvostelemaan tekemisäni, joten jäävät kyllä vähälle huomiolle.

Luen täällä usein nuorten ongelmia ja kommentoin auttaakseni, mutta jostain syytä koko viestiketju poistuu kommenttini jälkeen, vaikka en tämän kummenpia kirjoittele.

Säälittää sellaiset yksinäiset, joille yksinäisyys ei ole oma valinta, mutta seuraani tuppautuvat säälittävät lähes yhtä paljon.

Harmittaa myös ikäihmiset, joilla ei enää ole elämässä seksiä ja läheisyyttä. Kannattaa yrittää aloittaa alusta sen oman kumppanin kanssa tai sitten uuden, jos ei muu auta.

Ei kyllä tarvitse seksittömyyden takia sääliä, ainakaan minua. Helpottavaa se on.  Kyllähän sitä tulikin harrastettua, ihan tarpeeksi ;). Se voisi olla kurjaa, jos ei olisi koskaan edes kokeillut. Tai en tiedä. 

Vuodenvaihteessa eläkkeelle, hienoa. Tunnen eläväni elämäni parasta aikaa, taas kerran. Olenkin yltiöpositiivinen, odotan aina parempaa mutta nykypäiväkin on hyvä. Kaksi aikuista lasta, mies valitettavasti sairastui, mutta hyvät ennusteet.

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä tarvitse seksittömyyden takia sääliä, ainakaan minua. Helpottavaa se on.  Kyllähän sitä tulikin harrastettua, ihan tarpeeksi ;). Se voisi olla kurjaa, jos ei olisi koskaan edes kokeillut. Tai en tiedä. 

Lopetin seksisuhteen, kun tulin isoäidiksi. Halut loppuivat täysin. Olin 53 vuotias. Siihen saakka olin innokas sekstaaja.

Kuulin jostain,et tutustu kumppanin harrastuksiin,koska niiden kaa tulet kilpailemaan ajasta.Saas nähä miten mun käy:-) Elämä on elämän makuista edelleen. Oon vielä töissä.En oo mummoutunut mielestäni, vaikka mummo olenkin. Toinen liitto menossa, nyt jo 10v yhdessä. Muistan kun lapsiperheaikoihin kaipasin omaa rauhaa edes joskus..nyt sitä välillä on ja se on ok. Kova hääräileen on tuo siippa, hankki uuden projektin. Kuuntelee onneksi..kun toivon jotain muuta välillä. Luulen hänen olleen samanlainen aiemminkin, enkä ees yritä muuttaa..meen sit ystävien kaa reissaamaan. Välillä haastetta tuottaa runsas suku hänen puoleltaan, on vaikka ja mitä menoa, mutta valitsen ihan reilusti mihin meen mukaan.

Että keskimäärin ihan hyvin:-)

Eläkkeellä olen. Lastenlapsia 6. Omia kaksi. Asun pääkaupunkiseudulla, samoin lasteni perheet. Mies on , hiljainen jurottaja. Lenkkeilen joka päivä tunnin. Nyt ajattelen joululahjoja. Kymmenelle jotakin hyödyllistä. Kallista ei voi ostaa, kun on niin monta. Aika kyllä kuluu ja haluaisin olla jollakin tavalla hyödyksi toisille. Lenkkeillessä tulee joskus avun tarvitsijoita. Yhtenä päivänä pieni ekaluokkalainen tyttö itki kadun varressa. Pelkäsi mennä kouluun. Mentiin sitten yhdessä. Opettaja tuli ulos vastaan. Tänään oli yksi eksynyt tien Kysyjä. Yhtenä päivänä yksi juopunut mies oli kaatunut pyörällä ja oli kenkä hukassa. Löytyihän se kenkä ja saatiin jalkaan. Mies lupasi taluttaa pyörää eteenpäin. Tuosta juopuneesta ajattelin, että hänkin on ollut joskus jonkin lapsi. Toisten auttamisesta tulee hyvä mieli.

Vierailija kirjoitti:

Olen tyytyväinen isoäiti. Ainoa poikani perheineen asuu Israelissa.

Eli siellä on myös ainoa lapsenlapseni 14 vuotias tyttö.

Juttelin juuri hänen kanssaan. Oli päässyt erikoislahjakkaiden ryhmään, jossa syvennytään matikkaa,luonnontieteisiin ja fysiikkaan.

Lähden sinne 24.10. Viimeksi olin huhtikuussa.

Jouluksi menen Lontoossa asuvan sukulaisen luo.

Mitä sinä teet? Ei kysytty sukulaisten tekemisiä?

Harvalla tuntuu olevan juuri mitään sanottavaa itsestään.

Vähän apealta tuntuu näin 50+ ikäisestä.

Tuollaistako se sitten on vanhana?

Luetellaan lapset, lapsenlapset, miehen harrastukset ja vielä tuntemattomatkin?

Eikö omassa elämässä tosiaan ole mitään mainitsemisen arvoista?

Vierailija kirjoitti:

Harvalla tuntuu olevan juuri mitään sanottavaa itsestään.

Vähän apealta tuntuu näin 50+ ikäisestä.

Tuollaistako se sitten on vanhana?

Luetellaan lapset, lapsenlapset, miehen harrastukset ja vielä tuntemattomatkin?

Eikö omassa elämässä tosiaan ole mitään mainitsemisen arvoista?

Älä nyt tunne apeutta. Täytin vähän aikaa sitten 60 ja elän hyvää elämää. Harrastan postcrossingia. Lisäksi liikun paljon ulkona ja kuuntelen samalla kaikenlaista puhelimella, musiikkia/kuunnelmia/asiaa/vihdettä. Asun yksin ja silti laitan itselleni hyvää ruokaa päivittäin, se on kivaa ja rentouttavaa puuhaa. Mulla on melkein koko ikäni ollut kissoja ja nyt pari vuotta sitten kuoli viimeinen (vanhuuteen) En ota enää uutta eläintä, koska enhän tiedä pystynkö sitä hoitamaan loppuun asti, se vähän surettaa.

Pelaan kaikenlaisia pelejä tabletilla, tosi koukuttavaa :)

Kaiken kaikkiaan elän hyvin mukavaa elämää.

Vierailija kirjoitti:

Harvalla tuntuu olevan juuri mitään sanottavaa itsestään.

Vähän apealta tuntuu näin 50+ ikäisestä.

Tuollaistako se sitten on vanhana?

Luetellaan lapset, lapsenlapset, miehen harrastukset ja vielä tuntemattomatkin?

Eikö omassa elämässä tosiaan ole mitään mainitsemisen arvoista?

Tästä aiheesta juuri tein avauksen pari-kolme viikkoa sitten - harvempi vastaaja ymmärsi pointin. Että kun kysyy, "mitä sinulle kuuluu?" niin luetellaan tosiaan kaikkien muiden kuulumiset, mutta ei niitä omia. Ihan kuin ei niitä olisikaan. Hukkaako nainen jossain vaiheessa totaalisesti sen oman elämänsä??

Oon vähän nuori tähän ketjuun, vasta tosiaan 50+

Vierailija kirjoitti:

Harvalla tuntuu olevan juuri mitään sanottavaa itsestään.

Vähän apealta tuntuu näin 50+ ikäisestä.

Tuollaistako se sitten on vanhana?

Luetellaan lapset, lapsenlapset, miehen harrastukset ja vielä tuntemattomatkin?

Eikö omassa elämässä tosiaan ole mitään mainitsemisen arvoista?

Sama se on nuoremmillakin. Kysyy kuulumisia, niin saa kuulla pilkuntarkan esityksen lapsen päivärutiineista. Siinä sit yrittää niellä haukotustaan ja miettii, että kertoisinko mä puolestani että naapuri laittoi eilen kalakeittoa ja ajoi nurmen?

Hyvin menee. Olemme eläkkeellä ja asumme Portugalissa 270m2 villassa. Ilmasto on hyvä ja ulkoilumahdollisuudet (mm golf) mahtavat. Emme kaipaa mitäön Suomesta!

Asun keskisuomessa miehen kanssa, molemmat ollaan jääty hiljattain eläkkeelle. Lapsia 2 ja molemmat asuvat perheineen 30 kilometrin sisällä meistä, lapsenlapsia 3 (6- vuotias tyttärentytär ja 14- vuotiaat pojan kaksospojat). Varsinkin 6 vuotias on mummolassa paljon hoidossa.

Tähän on elämän parasta aikaa. Asunto on maksettu, lapset kasvatettu, työt taputeltu. Tammi- helmikuussa suuntaamme melkein kuudeksi viikoksi Thaimaahan. On ajatusta ostaa mahdollisesti kakkosasunto sieltä. Terveyttä piisaa ainakin vielä. Liikutaan ja harrastetaan muutenkin paljon ja nautitaan elämästä.

Vaimo muuttamassa pois 30v suhteen jälkeen, haluaa elää omaa elämää on sitä kokeillutkin pettämisen muodossa