Lue keskustelun säännöt.
Teinin masennus
08.10.2018 |
Miten tulisi suhtautua? Lääkärin diagnoosina siis tämä masennus, ei mitään angstia. Olen yrittänyt olla tukena, mutta teini sulkeutuu ja lukittautuu huoneeseensa. Ei halua minun tukeani, mutta keneltä muultakaan voisi tukea saada? Isä ei ole kuvioissa, ei sisaruksia. Kavereita on, mutta ei jaksa pitää heihin yhteyttä. Terapiaan olen ilmoittanut, mutta ei koskaan mene. Kouluun hädintuskin jaksaa lähteä. En enää tiedä, mitä tehdä. Näen häntä harvoin muualla kuin huoneessaan, ei tule syömään, käy ehkä vessassa. Kyseessä 15v poika. Olen huolesta sairas enkä osaa tehdä mitään. Auttakaa!
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Onks mitään lääkitystä?
Ulkoilu ja liikunta auttais mielialaan, mutta voi olla vaikeaa saada liikkeelle, kun taitaa tuossa iässä olla muutenkin. Vai tupakoivat ulkoilee...
Ei ole lääkitystä. Masennus ei ole kuulemma niin paha, koska koulussa silti käy :/ Ei suostu menemään pihalle tai ylipäätään minnekään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota yhteys koulun kuraattoriin sekä koulun terveydenhoitajaan. Poika saattaisi EHKÄ suostua kuraattorin kanssa juttelemaan. Varmasti pistää ensin vastaan, eikä suostu, mutta kannattaa kokeilla. Ei saa jättää nyt yksin.
Ja panosta kunnon vitamiineihin sekä ehdottomasti kalaöljyyn, 650mg E-epaax2 /pv.
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteys koulun kuraattoriin sekä koulun terveydenhoitajaan. Poika saattaisi EHKÄ suostua kuraattorin kanssa juttelemaan. Varmasti pistää ensin vastaan, eikä suostu, mutta kannattaa kokeilla. Ei saa jättää nyt yksin.
Ja panosta kunnon vitamiineihin sekä ehdottomasti kalaöljyyn, 650mg E-epaax2 /pv.
Anteeksi nyt kun puutun asiaan, mutta miten kalaöljy vaikuttaa millään tavalla masennukseen? :D
Pakota lähtemään sinne terapiaan, kanna vaikka omin käsin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onks mitään lääkitystä?
Ulkoilu ja liikunta auttais mielialaan, mutta voi olla vaikeaa saada liikkeelle, kun taitaa tuossa iässä olla muutenkin. Vai tupakoivat ulkoilee...
Ei ole lääkitystä. Masennus ei ole kuulemma niin paha, koska koulussa silti käy :/ Ei suostu menemään pihalle tai ylipäätään minnekään.
Ap
Kysyin silläkin, kun oma poikani sanoi migreenilääkkeen aiheuttavan masentavaa oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakota lähtemään sinne terapiaan, kanna vaikka omin käsin!
:D Anna ensin rauhoituspiikki. Virkoaa sitten terapiassa, jossa ei kehtaa purnata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onks mitään lääkitystä?
Ulkoilu ja liikunta auttais mielialaan, mutta voi olla vaikeaa saada liikkeelle, kun taitaa tuossa iässä olla muutenkin. Vai tupakoivat ulkoilee...
Ei ole lääkitystä. Masennus ei ole kuulemma niin paha, koska koulussa silti käy :/ Ei suostu menemään pihalle tai ylipäätään minnekään.
Ap
Kysyin silläkin, kun oma poikani sanoi migreenilääkkeen aiheuttavan masentavaa oloa.
Aivan, ei siis ole minkäänlaista jatkuvaa lääkitystä. Keväisin siitepölyallergiaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen kyllä masennuslääkitystä. Oma teinini oli keskivaikeasti masentunut, kävi kyllä koulua, mutta muuten linnoittautui omaan huoneeseen. Oli ahdistunut ja itkuinen. Koulupsykan kautta pääsi nuorisopsyk. pkl:lle arvioon. Aloitettiin lääkitys ja säännölliset käynnit siellä. Nyt puoli vuotta lääkityksen aloituksen jälkeen on kuin toinen ihminen; elämänilo on palannut takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta nykyään masennus "diagnosoidaan" liian heppoisesti. Varmasti jokaisella teinillä on tuota mielialojen heittelyä, mutta ei se masennusta tarkoita! Nyky-yhteiskunta vaan haluaa muuttaa normaalin sairaudeksi ja sairauden normaaliksi.
Anna sen nukkua niin paljon kun nukuttaa. Se menee kevääseen mennessä ohi tai siis viimestään, kun kesän alussa koulut loppuu, hän on ihan eri mies. Jos viihtyy kotioloissa, vaikkakin huoneessaan, yritä tehdä kodista mahdollisimman viihtyisä. Laita ruokaa, leivo, siivoa, polta kynttilöitä... Osoita välittämistä sillä, että on puhtaat vaatteet ja ruokaa tarjolla. Ole paikalla ja mielellään läsnä. Voit myös soittaa paikalliselle etsivää nuorisotyötä tekevälle henkilölle ja pyytää käymään siellä pojan omassa huoneessa ja maailmassa. Tulee kerran tai vaikka viisi kertaa juttelemaan pojan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki teinit masentuu, jos ei saa fyffee tehdä mitään. Sillon tekee mieli vaa istuu himas.
Lisään vielä, että soita nuorisotoimeen ja kerro, ettei mene terapiaan, ei tule huoneestaan, eristäytyy kavereistaan ym. niin sitä apua tulee himaan käynnin muodossa. Mun systeri teki sitä etsivää nuorisotyötä ja kertoi, et yks hänen metodi oli soittaa nuorille, joista oli kuullut jostain tai joltain taholta "Kaisa tässä moi, olen kuullut susta sellaista juttua, että istut himassa ja olet eristäytynyt muista, voitasko tavata?" Sitten se tapasi niitä nuoria vähintään sen viisi kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiiä onko tästä mitään apuja. Mulla kaksi lasta ylittäneet teini-iän. Pahinta itelleni oli kun teini tuli yölläkin kertomaan miten ahistaa ja haluisi vaan olla ja kuolla pois.
Ei siinä oikein voinu mittään tehä. Teinin luvalla oltiin yhteyksissä luokanvalvojaan, opoon ja kuraattoriin. Niistä oli apu akuuttiin tilanteeseen.
Nyt teinini ovat 18 ja 19- vuotiaat ja kaikki heillä ok. Itekin muistelevat ahistus ja masennuskausiaan ihmetellen. Mun teineillä oli varmaan vaas normaalia murkkuiän ahistusta, mutta oli se vaikeeta aikaa kuiteskin.
Toivon että teilläkin menee kaikki hyvin ja voimia sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteys koulun kuraattoriin sekä koulun terveydenhoitajaan. Poika saattaisi EHKÄ suostua kuraattorin kanssa juttelemaan. Varmasti pistää ensin vastaan, eikä suostu, mutta kannattaa kokeilla. Ei saa jättää nyt yksin.
Ja panosta kunnon vitamiineihin sekä ehdottomasti kalaöljyyn, 650mg E-epaax2 /pv.
Anteeksi nyt kun puutun asiaan, mutta miten kalaöljy vaikuttaa millään tavalla masennukseen? :D
No googletappas, jos et ole julkaisuja lukenut. Kyllä se on ihan lääkäreidenkin tiedossa, että e-palla on merkitystä masennuksen hoidossa. tokikaan, mikäli masennus on syvä, siitä ei nousta pelkällä kalaöljyllä. toki tukihoitona terapian ja lääkityksen rinnalla.
Mitä kautta saitte terapia lähetteen? Lapsellani diagnosoitiin keskivaikea masennus 16 vuotiaana ja hän kävi nuoriso psykiatrian vastaanotolla siihen asti, että täytti 18:sta. Siellä hoidettiin koko perhettä, myös vanhemmille oli oma työntekijä jota tavattiin kerran kuussa, jos halusi. Lisäksi oli hoitopalaverit jossa olivat kaikki hoitava lääkäri, nuoren oma hoitaja, vanhempien kontakti, nuori ja vanhemmat.
Itse koin erittäin suureksi avuksi, että myös vanhempia tuettiin. Sai rauhassa purkaa omaa huoltaan ja tuskaansa nuoren tilanteesta.
Nuori kävi omissa tapaamisissaan n. kerran viikossa. Onneksi hän tajusi, että parantuakseen nämä käynnit ovat tarpeellisia.
Kun täytti 18 siirtyi yksityiselle Kelan tukemalle psykoterapeutille, jonka luona kävi sen maksimin kolme vuotta. Nyt tilanne näyttää suht valoisalta. Lääkityksen lopetti n.1,5 vuotta sitten.
Teillä on pitkä tie edessä. Toivottavasti saatte apua, mutta nuorten ennuste parantua on keskimääräistä parempi. Voimia sinulle, että jaksat olla äiti.
Onks mitään lääkitystä?
Ulkoilu ja liikunta auttais mielialaan, mutta voi olla vaikeaa saada liikkeelle, kun taitaa tuossa iässä olla muutenkin. Vai tupakoivat ulkoilee...