Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kesäajan haitat terveydelle - miettikää nyt oikeasti

Vierailija
29.09.2018 |

Ihmisen sisäinen kello mittaa vuorokautta, jonka pituus ei ole täsmälleen 24 tuntia. Ihmisen sisäinen kello on herkimmillään valon vaikutuksille maapallon aamun tunteina. Silmiin aamuisin lankeava valo poistaa sisäisen kellon jätätyksen ja tahdistaa sisäisen vuorokautemme 24 tuntiin. Iltaisin valo johtaa sisäisen ja ulkoisen aikataulun epätahtiin.

Kesäaika:
- myöhentää päivärytmiä, mikä johtaa sisäisen kellon jätättämiseen. Tästä seuraa:
- unirytmin muutokset
- yöunen katkokset
- univelan lisääntyminen
- mielialan laskeminen
- mielialan lasku, mahdollinen masennus
- huonosti nukutut yöt rasittavat sydäntä ja verisuonia
- muuttaa sokerin sietoa:
- ihmisen insuliini muuttuu tehottomammaksi
- verensokerit karkaavat korkeammalle
- huonosti nukuttujen öiden jälkeen verensokeri voi olla korkealla
- väsyneenä ihmiset jaksavat liikkua vähemmän ja valitsevat useammin epäterveellistä syötävää

Nykyisin suomalaiset kärsivät univaikeuksistaan useimmiten juuri kesäisin, ja iltavirkkujen ja univelkaisten osuus niin murrosikäisistä kuin aikuisista on viime vuosina suurentunut.

Suomen normaaliaika (lokakuun lopulta maaliskuun lopulle) on noudattanut Itä-Euroopan normaaliaikaa (EET, UTC+2). Jos valitsemme pysyvän normaaliajan, pysymme tällä samalla aikavyöhykkeellä.

Jos valitsemme pysyvän kesäajan, vaihdamme aikavyöhykettä ja alamme noudattaa Moskovan aikaa (MSK, UTC+3).

Yli 10 tutkimusta Saksasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista on selvittänyt aikavyöhykkeen terveysvaikutuksia. Saman aikavyöhykkeen länsilaidalla asuvilla on itälaidalla asuvia useammin kaamosoireita ja univaikeuksia sekä tiettyjä syöpäsairauksia. Aikavyöhykkeen itälaidalla aikaisemmin sarastavat aamut näyttävät myös muokkaavan ihmisiä enemmän aamuvirkuiksi ja länsilaidalla asuvissa on puolestaan enemmän iltavirkkuja.

Suomessa on iltavirkkujen osuus aikuisista kasvanut 9 prosentista 13 prosenttiin ja aamuvirkkujen vähentynyt 33 prosentista 21 prosenttiin 1980-luvulta 2000-luvulle. Lisäksi 2010-luvun aikana niiden, jotka eivät mielestään nuku tarpeeksi, osuus on kasvanut muutamalla prosenttiyksiköllä niin aikuisten kuin nuorten keskuudessa.

Unirytmin ja yöunen häiriöistä johtuvat haitat ovat siten jo yleistymässä suomalaisilla. Pysyvään kesäaikaan siirtymisestä olisi odotettavissa, että nämä haitat yleistyvät tai voimistuvat edelleen.

https://blogi.thl.fi/kellojen-siirtaminen-pysyvasti-talviaikaan-olisi-t…

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
29.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asiaa!

Vierailija
2/3 |
30.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaksamiseen, nukkumiseen ja heräämiseenhän se vaikuttaa mutta jotkut perustelee sitä sillä että saisi harrastaa ja haravoida pidempään mutta eihän niiden tarvi illalla haravoida vaan haravoisi päivällä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
30.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuka oikeesti viel jaksaa jauhaa tästä asiasta. Menkää töihin

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kahdeksan kuusi