Mitä teen lapsen kaverin kyläreissujen kanssa?

jos ei, niin älkää ottako sitä teille.

ihme ongelma...



meillä lapset on mieluummin yksin, kun huonon kaverin kanssa!

mutta 80 prosenttia ajasta on riitaa siitä, kun toinen ei anna periksi missään. ap

ja ohjaisilisit sitä sivulta? Ei niitä lapsia tarvitse jättää kahdestaan pöhkimään, kenen tahdon mukaan mennään. Aikuinen voi olla vieressä opastamassa tasapuolisuuteen ja vastavuoroisuuteen.



Luen kyllä ap:n kirjoituksesta, että hän haluaisi kieltää tätä lasta tulemasta heille enää, mutta minusta se ei ole hyvä ratkaisu. Toiset lapset nyt vaan kehittyvät näissäkin asioissa vähän hitaammin, ja ystävällisestä neuvomisesta on paljon enemmän apua kaikille osapuolille (myös ap:n omalle lapselle, niin täydellinen kuin hän epäilemättä onkin) kuin lapsen dissaavasta ovelta käännyttämisestä.

en todellakaan halua kieltää tätä lasta tulemasta meille, enkä kuvittele oman lapseni olevan täydellinen. Mistähän tällainen nyt tuli mieleen. Olen vain itsekin väsynyt tilanteeseen, toivoisin heidän leikkivän joskus sovussa. Olen yrittänyt selvittää leikkejä, mutta lapsen kaveri on sitä mieltä, että hän on kylässä ja hän saa päättää kaikesta, mitä tehdään, ja suuttuu minullekin, jos ei mene hänen mielensä mukaan. Muiden lasten kanssa tällaista ongelmaa ei ole. ap

Meillä on nimittäin juuri sama tilanne nelivuotiaiden naapurusten kanssa. Tosi rasittavaa. Periaatteessa ovat toistensa parhaat kaverit, mutta käytännössä kaikki leikit johtavat ilmiriitaan n. viidessä minuutissa. Tällaista on nyt ollut n. vuoden päivät, vaikka ovat siis leikkineet melkein päivittäin jo parivuotiaista. Mikään ohjailu aikuisen taholta ei auta, sen riidan saa aikaan ihan mistä tahansa.