Lue keskustelun säännöt.
Mitä järkeä kertoa työhaastattelussa harrastuksia, jotka ei liity haettavaan työhön mitenkään?
23.09.2018 |
Tietysti, jos vaikka aikoo eräoppaaksi, on ihan osuvaa että hakija on ulkoilmaihminen. (paitsi onko tuokin vähän teennäistä??)
Sitten taas jos haetaan osa-aikaista siivoustyötä, ei haastattelijaa kiinnosta yhtään hakijan jooga- ja sarjakuvaharrastus. Miksi niitä harrastuksia kuitenkin kehotetaan kertomaan? Ja miten taiteillaan epärelevantin ja liiallisen teennäisyyden välillä? Että ei sitten kuitenkaan sanota että "siivoan kotiani" :)
Kommentit (74)
juuri tämä onse pointti! minä olen pyrkimässä tietokonemyyjäksi ja minä olen harrastanut pc pelaamista pienestä pitäen
jos on kaksi valittavaa joista toinen on harrastanut tietokoneilla ja toinen ei niin mitäs luulet kumman valkkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikuntaharrastuksesta tuskin haittaakaan on ellei ole vetänyt överiksi ja ole sen takia poissa. Usein hyvinvoiva ihminen jaksaa paremmin työssä kuin työssä.
Ihminen, jolla ei ole mitään työn lisäksi elämässä on harvoin kovin hyvä työntekijä. Usein sellaiset ottavat pienet asiat vähän liian suurina.
Aktiivinen vapaa-aika antaa mielikuvan myös aktiivisesta ja jaksavasta työntekijästä.
Halutaan varmistaa, että hakija on ns. normaali tavisihminen eiikä liian erikoinen tai älykäs. Siksi kannattaa vaikka valehdella harrastavansa lenkkeilyä, salilla käyntiä ja matkailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, jolla ei ole mitään työn lisäksi elämässä on harvoin kovin hyvä työntekijä. Usein sellaiset ottavat pienet asiat vähän liian suurina.
Entä jos ne omat rakkaat harrastukset ovatkin videopelit, aikuisviihde, ja kavereiden kanssa kaljottelu? "Rassaan tietokonetta ja tapaan kavereita"?
Vierailija kirjoitti:
Aktiivinen vapaa-aika antaa mielikuvan myös aktiivisesta ja jaksavasta työntekijästä.
Aivan. Ihanne-ihminen on suorittaja sekä töissä että vapaa-ajallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Halutaan varmistaa, että hakija on ns. normaali tavisihminen eiikä liian erikoinen tai älykäs. Siksi kannattaa vaikka valehdella harrastavansa lenkkeilyä, salilla käyntiä ja matkailua.
Tämä on kieltämättä rasittavaa, kun itse harrastan mm. figuurikeräilyä ja muita nörttijuttuja (ja esim. kämppä ja vapaa-ajan kalenteri on myös sen mukainen).
Työnantajalle joudun satuilemaan, että harrastan lukemista ja rauhallisia iltalenkkejä maisemia ihaillen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, jolla ei ole mitään työn lisäksi elämässä on harvoin kovin hyvä työntekijä. Usein sellaiset ottavat pienet asiat vähän liian suurina.
Entä jos ne omat rakkaat harrastukset ovatkin videopelit, aikuisviihde, ja kavereiden kanssa kaljottelu? "Rassaan tietokonetta ja tapaan kavereita"?
Kerroin kerran harrastavani lukemista ja musiikin kuuntelua. Sain vastaukseksi naurahduksen, että eivät nuo ole oikeita harratuksia.
Eivät varmaan olekaan, koska niihin ei liity sitä suorittamista mitä esim. liikuntaharrastuksiin aina liittyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TV:n katselu ja netissä surffaaminen on rehellinen vastaus.
Sitten on näitä jotka harrastaa muka laskuvarjohyppyä, vuorikiipeilyä, sukeltamista, triathlonia ja miekkailua.
Huvitti kerran työpaikalla kun tiimissä piti kertoa harrastuksista. Joiltakin tuli näitä poskettomia litanioita, itse sanoin etten jaksa harrastaa työn lisäksi juuri mitään.
Hyvässä lykyssä haastattelija itsekin harrastaa samaa asiaa ja löydätte yhdistävän puheenaiheen, joka tuo pointsit kotiin. Urheilu ja kirjallisuus antavat kuvan työntekijästä, joka huolehtii terveydestään ja sivistää itseään. Figuurit ja muut nörtteily voidaan pukea toiseen muotoon: harrastan keräilyä ja popkulttuuria. Nörtteily antaa kuvan digiajan ihmisestä.
Jos ei ilmoita mitään harrastuksia niin kyllähän sitä tulee mielen onko hakija laiska ja haluaako tämä lainkaan kehittyä ihmisenä, onko mitään mielenkiinnon kohteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä lykyssä haastattelija itsekin harrastaa samaa asiaa ja löydätte yhdistävän puheenaiheen, joka tuo pointsit kotiin. Urheilu ja kirjallisuus antavat kuvan työntekijästä, joka huolehtii terveydestään ja sivistää itseään. Figuurit ja muut nörtteily voidaan pukea toiseen muotoon: harrastan keräilyä ja popkulttuuria. Nörtteily antaa kuvan digiajan ihmisestä.
Jos ei ilmoita mitään harrastuksia niin kyllähän sitä tulee mielen onko hakija laiska ja haluaako tämä lainkaan kehittyä ihmisenä, onko mitään mielenkiinnon kohteita.
No ei joiltain tunnetuilta it-alan tyypeiltä kysellä mitään harrastuksista kun niiden perään soitellaan että tuletko meille töihin. Nää harrastuskyselyt liittyy vain ihmisiin joilla ei ole meriittejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, jolla ei ole mitään työn lisäksi elämässä on harvoin kovin hyvä työntekijä. Usein sellaiset ottavat pienet asiat vähän liian suurina.
Entä jos ne omat rakkaat harrastukset ovatkin videopelit, aikuisviihde, ja kavereiden kanssa kaljottelu? "Rassaan tietokonetta ja tapaan kavereita"?
Kerroin kerran harrastavani lukemista ja musiikin kuuntelua. Sain vastaukseksi naurahduksen, että eivät nuo ole oikeita harratuksia.
Eivät varmaan olekaan, koska niihin ei liity sitä suorittamista mitä esim. liikuntaharrastuksiin aina liittyy.
Jep, joku tuolla jo totesikin, että "ihanne-ihminen on suorittaja sekä töissä että vapaa-ajallaan".
Entäs niissä tapauksissa, joissa jo henkilön ulkomuoto kertoo sen, että lenkkipolku ja sali eivät välttämättä ole ne tutuimmat vapaa-ajanviettopaikat? Pitääkö 160/90 Minnan pullonpohjalaseissa ja mummoneuleessa väittää käyvänsä siellä salilla myös? Tai edes lenkillä tai zumbassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on fiksu työnantaja, hän ymmärtää sen että on hyvä, jos ihmisellä on vapaa-ajallaan muitakin kiinnostuksen kohteita, joiden avulla työntekijä palautuu paremmin työviikon rasitteista ja saa nollattua ajatuksiaan välillä.
No, meillä tuo kysytään ihan vain siksi, että näemme, saako henkilö vastattua tuohon yhtään mitään. Sillä, mitä sieltä suusta tulee ei niinkään ole vaikutusta, vaan lähinnä tsekkaamme, kuinka henkilö pystyy reagoimaan kysymykseen ja osaako hän muodostaa edes jotenkin järkevän lauseen "yllättäen", vaikka ei tuon kyssärin nyt mitenkään yllätyksen tulisi tulla.
Miksi näin? Meillä on sellainen toimiala, että ihmisten kanssa pitää pystyä keskustelemaan ja pitämään yllä kevyttä, ystävällistä virettä, minkä takia toivomme, että tämä käy ilmi haastattelussakin. Jos rekrytoisin johonkin muualle, tämä voisi olla tarpeetonta. Meillä on negatiivisia kokemuksia siitä, että henkilö ei ole sopinut työyhteisöön liiallisen kulmikkuuden takia. Asiakkaat alkavat valittaa ja sehän on loppujen lopuksi aika iso ongelma. Muitakin tätä kartoittavia kysymyksiä on eli tuo on vain yksi. Ja kyllä, kerran siihen vastattiin, että "urputan koiralle ja se pussailee takaisin", mikä viimeisteli erittäin hyvän rekrytointipäätöksen. Eli emme todellakaan odota mitään sokeroitua hattaraa vastaukseksi.
Osa-aikasiivoojan joogaharrastus saattaa ehkäistä sairauspoissaoloja ja auttaa palautumaan fyysisestä työstä. Noin, jos tuota käyttämääsi esimerkkiä sovelletaan.
Ei se, mitä kysytään vaan miten vastataan.
Pidän lumitöiden tekemisestä kesällä. Se on niin erilaista puuhaa kuin talvella, että siinä mieli jotenkin lepää.
Mitähän surkea töihinottaja tästä tuumaisi haastattelutilanteessa? Ehkä hän ajattelisi, ettei tuo ole lainkaan niin hullu kuin luulin, vaan hän on vielä hullumpi.
Vierailija kirjoitti:
Pidän lumitöiden tekemisestä kesällä. Se on niin erilaista puuhaa kuin talvella, että siinä mieli jotenkin lepää.
Mitähän surkea töihinottaja tästä tuumaisi haastattelutilanteessa? Ehkä hän ajattelisi, ettei tuo ole lainkaan niin hullu kuin luulin, vaan hän on vielä hullumpi.
Mitenkäs puutarhan hoito talvella? Myös ikiaikaiset liikuntaklassikot, yöjuoksu ja syrjähyppy kannattaa mainita.
Taidat olla sellainen rationalistinen tosikko. Yleensä työnhakijaan pyritään tutustumaan tarkemmin ja selvittämään, millainen persoona on kyseessä. Harrastukset kertovat aktiivisuudesta ja kiinnostuksenkohteista.