Parhaat työntekijät on kaikki hieman omituisia.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Silti haastatteluissa pitää olla mahdollisimman neutraali ja normaali.
Neutraali pesuaine?
Mikä on paras työntekijä? Sekö joka raataa päivärutiinit 10 edestä vai sekö joka makaa päivät sohvalla ja keksii firmalle vaikka angry birdsit tai muun miljardibisneksen?
Vierailija kirjoitti:
Mikä on paras työntekijä? Sekö joka raataa päivärutiinit 10 edestä vai sekö joka makaa päivät sohvalla ja keksii firmalle vaikka angry birdsit tai muun miljardibisneksen?
Molemmat tietysti. Eihän noita voi mitenkään verrata. Eri aloja ja tarvitaan eri koulutus. Oletko aina noin ärsyttävän mustavalkoinen. Turhautuisin keskustelussa kanssasi alta aikayksikön.
makaa päivät sohvalla
Mistä se tiedetään että tekee työnsä vaakatasossa, ei istuen? Ja pystyisikö itse luomaan angrybirds pelin, tuskin? En minä ainakaan..
Äh, en nyt halua kehua itseäni, mutta minua on pidetty omituisena, ja toisaalta olen kyllä suoriutunut töistäni mainiosti... Vaan kun YT-neuvotteluissa sain kenkää niin ei ole työllistyminen enää onnistunut. Ikääkin alkaa olla liikaa. Ja en tuntunut, että tyssää tuohon että vaikutan omituiselta, ja omituisuuttani en ole kaveroitunut töissä niin että suhteilla työllistyisin taas.
Eli siis olen mm. sillä tapaa omituinen, että en viihdy kahvipöytäkeskusteluissa. Kuitenkaan en myöskään kieroile, käytä kyynärpäitä, juorua. Mutta ehkä se, etten ole kiinnostunut muista, antaa sen (täysin virheellisen) vaikutelman, että olisin pahantahtoinen ikävä tyyppi. Tuntuu kuin ihmiset (myös pomot) ottaisivat nokkiinsa, kun en kuuntelekaan heidän juttujaan, ja että se on niin paha asia ettei sillä ole väliä että teen työni hyvin. Kukaan ei halua lähelleen esim. työkaveriksi henkilöä, jonka torjumaksi kokee joutuvansa. Miksei minuun voitaisi suhtautua kuin johonkin robottiin, jolle syötetään työtehtäviä ja joka tekee ne, ja muuta ei odotetakaan?
Vierailija kirjoitti:
Äh, en nyt halua kehua itseäni, mutta minua on pidetty omituisena, ja toisaalta olen kyllä suoriutunut töistäni mainiosti... Vaan kun YT-neuvotteluissa sain kenkää niin ei ole työllistyminen enää onnistunut. Ikääkin alkaa olla liikaa. Ja en tuntunut, että tyssää tuohon että vaikutan omituiselta, ja omituisuuttani en ole kaveroitunut töissä niin että suhteilla työllistyisin taas.
Eli siis olen mm. sillä tapaa omituinen, että en viihdy kahvipöytäkeskusteluissa. Kuitenkaan en myöskään kieroile, käytä kyynärpäitä, juorua. Mutta ehkä se, etten ole kiinnostunut muista, antaa sen (täysin virheellisen) vaikutelman, että olisin pahantahtoinen ikävä tyyppi. Tuntuu kuin ihmiset (myös pomot) ottaisivat nokkiinsa, kun en kuuntelekaan heidän juttujaan, ja että se on niin paha asia ettei sillä ole väliä että teen työni hyvin. Kukaan ei halua lähelleen esim. työkaveriksi henkilöä, jonka torjumaksi kokee joutuvansa. Miksei minuun voitaisi suhtautua kuin johonkin robottiin, jolle syötetään työtehtäviä ja joka tekee ne, ja muuta ei odotetakaan?
Koska p*skanjauhaminen on nykypäivänä avainsana. Ei tuloksellisuus. Olisit huipputyyppi esim 50 luvulla.
Ei kaverisuhteilla työllistytä. P*skapuhetta! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on paras työntekijä? Sekö joka raataa päivärutiinit 10 edestä vai sekö joka makaa päivät sohvalla ja keksii firmalle vaikka angry birdsit tai muun miljardibisneksen?
Molemmat tietysti. Eihän noita voi mitenkään verrata. Eri aloja ja tarvitaan eri koulutus. Oletko aina noin ärsyttävän mustavalkoinen. Turhautuisin keskustelussa kanssasi alta aikayksikön.
En usko. Nytkin halusit innokkaasti heti keskustella ja kommentoida ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on paras työntekijä? Sekö joka raataa päivärutiinit 10 edestä vai sekö joka makaa päivät sohvalla ja keksii firmalle vaikka angry birdsit tai muun miljardibisneksen?
Molemmat tietysti. Eihän noita voi mitenkään verrata. Eri aloja ja tarvitaan eri koulutus. Oletko aina noin ärsyttävän mustavalkoinen. Turhautuisin keskustelussa kanssasi alta aikayksikön.
En usko. Nytkin halusit innokkaasti heti keskustella ja kommentoida ;)
Heh urpo. Tykkään susta :)
Vierailija kirjoitti:
Äh, en nyt halua kehua itseäni, mutta minua on pidetty omituisena, ja toisaalta olen kyllä suoriutunut töistäni mainiosti... Vaan kun YT-neuvotteluissa sain kenkää niin ei ole työllistyminen enää onnistunut. Ikääkin alkaa olla liikaa. Ja en tuntunut, että tyssää tuohon että vaikutan omituiselta, ja omituisuuttani en ole kaveroitunut töissä niin että suhteilla työllistyisin taas.
Eli siis olen mm. sillä tapaa omituinen, että en viihdy kahvipöytäkeskusteluissa. Kuitenkaan en myöskään kieroile, käytä kyynärpäitä, juorua. Mutta ehkä se, etten ole kiinnostunut muista, antaa sen (täysin virheellisen) vaikutelman, että olisin pahantahtoinen ikävä tyyppi. Tuntuu kuin ihmiset (myös pomot) ottaisivat nokkiinsa, kun en kuuntelekaan heidän juttujaan, ja että se on niin paha asia ettei sillä ole väliä että teen työni hyvin. Kukaan ei halua lähelleen esim. työkaveriksi henkilöä, jonka torjumaksi kokee joutuvansa. Miksei minuun voitaisi suhtautua kuin johonkin robottiin, jolle syötetään työtehtäviä ja joka tekee ne, ja muuta ei odotetakaan?
Sun pitää hakeutua työpaikkaan, jossa on paljon pienten lasten äitejä. Ne tulee töihin lepäämään, kuunneltuaan koko päivän kysymyksiä siitä, miksi makaroni on keltainen yms. On vaan kiitollisia, jos olet hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaverisuhteilla työllistytä. P*skapuhetta! :D
Sarkasmi on sinussa vahva, nuori oppipoika
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaverisuhteilla työllistytä. P*skapuhetta! :D
Sarkasmi on sinussa vahva, nuori oppipoika
No en minä ainakaan haluaisi työllistyä kaverin suosituksella. Hirveät suorituspaineet! Voi olla selavi työpaikalle, että kaverille myös! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaverisuhteilla työllistytä. P*skapuhetta! :D
Sarkasmi on sinussa vahva, nuori oppipoika
No en minä ainakaan haluaisi työllistyä kaverin suosituksella. Hirveät suorituspaineet! Voi olla selavi työpaikalle, että kaverille myös! :D
Tosiasia kuitenkin on, että joko pääset töihin jollain lailla tutun kaupalla tai et pääse ollenkaan. Kyllä ne vahvasti meriiteilläkin työllistyvät yleensä työllistyvät nimenomaan siksi, että joku päätökseen osallistuja tuntee hänet tai tuntee jonkun, jonka sanaan luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaverisuhteilla työllistytä. P*skapuhetta! :D
Ei pelkkä kaveruus riitä, mutta jos kaverilla sattuu olemaan opiskelu- tai työkokemusta samalta alalta, niin ne auttavat kummasti. Silloin voi toimia firmassa suosittelijana kaverilleen. Jos valittavana on suunnilleen samantasoisilta vaikuttavat kandidaatit A ja B, joista jälkimmäisestä ei kukaan tiedä mitään mutta ensinmainitusta voi joku jo töissä oleva kertoa, että opiskeltiin yhdessä ja että se on hyvä tyyppi, niin arvaa kumpi valitaan?
Itsekin olen suositellut opiskelukaveria ex-firmaani, ja toisaalta minua en ex-työkaveri suositellut toiseen firmaan, josta tunsi ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaverisuhteilla työllistytä. P*skapuhetta! :D
Ei pelkkä kaveruus riitä, mutta jos kaverilla sattuu olemaan opiskelu- tai työkokemusta samalta alalta, niin ne auttavat kummasti. Silloin voi toimia firmassa suosittelijana kaverilleen. Jos valittavana on suunnilleen samantasoisilta vaikuttavat kandidaatit A ja B, joista jälkimmäisestä ei kukaan tiedä mitään mutta ensinmainitusta voi joku jo töissä oleva kertoa, että opiskeltiin yhdessä ja että se on hyvä tyyppi, niin arvaa kumpi valitaan?
Itsekin olen suositellut opiskelukaveria ex-firmaani, ja toisaalta minua en ex-työkaveri suositellut toiseen firmaan, josta tunsi ihmisiä.
No mun mies ainakin sai työpaikan firmasta, josta samalle alalle valmistunut tuttu samalta paikkakunnalta suositteli. Ensin lopputyö ja sitten työpaikka. Sen jälkeen yhtä, nykyistä, lukuunottamatta kaikki työt suhteilla. Vain tätä viimeisintä on hakenut avoimella hakemuksella, vaikka on ikää, sai paikan. On ollut yhteensä viidessä paikassa ja työkokemusta 30 vuotta.
En ole yhteenkään työpaikkaan päässyt suhteilla, vaan CV:llä.
Silti haastatteluissa pitää olla mahdollisimman neutraali ja normaali.