Kaduttaako nirsoja naisia lopulta, kun jäävät yksin?
Kommentit (208)
Eivät myönnä katumustaan, koska se on heikkouden merkki.
Enemmän kaduttaisi tuhlata kallisarvoista elämää jonkun talipään kanssa.
Välillä oon ollut niin yksinäinen, että kaivannut jopa jotain huonoa eksää. Vähän kun muistelee, niin tajuaa kyllä, että suhde ei olisi kestänyt, vaikka siihen olisi jäänytkin.
Miksi pitäisi tyytyä ihmiseen, jota ei rakasta? Mielestäni se on kummallekin osapuolelle väärin. Ei kaduta. Harmittaa toki, ettei ole vielä sopivaa kumppania löytynyt.
Ei vaan tyytyväisiä kun ei ole vanhanakaan mitään riippakiveä estämässä elämistä ja odottamassa passaamista. Vältytään myös omaishoitajan raskaalta taakalta.
Vierailija kirjoitti:
Eivät myönnä katumustaan, koska se on heikkouden merkki.
Tämä on kyllä söpö tapa keskustella. Kysytään jotain, vastaus ei miellytä, leimataan vastaaja valehtelijaksi.
Nirsot viihtyvät hyvin myös yksin, hyvä suhde on sellainen bonus siihen päälle. Ei tarvita kumppania "tyyliin kunhan vaan on joku" tai sukulaisten mieliksi.
En mä ole aikuisena ollut yksin kahta viikkoa pidempään.
Anoppini oli parikymmentä vuotta naimisissa väkivaltaisen ja patalaiskan miehen kanssa. Eron jälkeen hän oli sanonut, että lapsia lukuunottamatta se liitto oli vain iso virhe eikä hän todellakaan enää tarvitse minkäänlaista miestä rinnalleen. Eli parempi ilman kuin huonon kanssa. Eikä häntä ole tuo päätös harmittanut vielä nyt lähes 90-vuotiaana.
Ei, kun näkevät hajoavia liittoja ympärillään ja ukkomiehiä jahtaamassa sinkkuja. Lapsen voi hankkia yksinkin. Tai sitten löytää yhtä vahvan epäepätoivoisen, realistisen sinkkumiehen jonka kanssa yhteytyä.
Kaduttaa etten muinoin nirsoillut, vaan tyydyin siihen seuraan mitä satuin saamaan. Huonoon ja vahingolliseen seuraan. Nyt olen mieluummin yksin kuin altistan itseäni millekään pahalle.
Vierailija kirjoitti:
Se on kaunis näky, kun nirso nainen itkee, kun ei ole saanut sitä pilvilinnaansa, prinssiään tai muita satumaailman ihmeitä.
Vielä kauniimpaa on kuin vanhapoika ulvoo sen perään mitä ei koskaan tule saamaan; pipari ja ihan minkälainen tahansa nainen. Sitä katselisi ihan ilokseen vaikka maailman tappion asti, täältä hyvän miehen kainalosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät myönnä katumustaan, koska se on heikkouden merkki.
Tämä on totta!
Mitäs siinä alapeukutatte?
Älkää puolustelko harhojanne, vaan hyväksykää, että olette läheisyyttä tarvitsevia ihmisiä kuten muutkin normaalit ihmiset.
Eli nirsot eivät ole normaaleja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kaunis näky, kun nirso nainen itkee, kun ei ole saanut sitä pilvilinnaansa, prinssiään tai muita satumaailman ihmeitä.
Vielä kauniimpaa on kuin vanhapoika ulvoo sen perään mitä ei koskaan tule saamaan; pipari ja ihan minkälainen tahansa nainen. Sitä katselisi ihan ilokseen vaikka maailman tappion asti, täältä hyvän miehen kainalosta.
Niinhän sinä luulet. :D
Miksi kaduttaisi? Sekö etten ole jakanut pimpsaa jollekkin josta en kiihotu tai elämääni sellaisen kanssa josta en välitä? Miten sellaista edes voisi katua? Minulle ei ole (vielä) tullut sitä elämän miestä vastaan. Ehkä vielä eläkeiässä tulee tai sitten ei, molempi hyvä. t. N48v
Mitä on huono seura ja miten joku siihen ajautuu?
Ympärilläni on paljon mielenkiintoisia miehiä ja moni flirttaa. Minulla on pitkä liitto mutta tunnen että löytäisin helposti uusia kumppaneita. Mikä vika toisessa on että se kelpaa?
Itsessäni on vikoja, mielessäni on virheitä mutta tahdotaan olla yhdessä, meillä on mukavaa keskenään, tehdään yhteisiä asioita ja suunnitellaan tulevaa.
Ei ole mitään muuta kuin halu olla toisen kanssa. Minusta sinkuilla ystävilläni on se vika ettei he ole omia itsejään vaan tahtoo miellyttää toista ja miettivät liikaa mitä ominaisuuksia tahtovat kumppaniltaan.
Minusta kumppanuus on lahja, sun luo tulee ihminen joka on kiinnostunut SINUSTA ja saat viettää aikaa hänen kanssaan. Ei silloin mietitä plussia ja miinuksia vaan heittäydytään ja annetaan itsensä siihen sellaisena mitä itse on.
Parisuhde on toisen virheiden kanssa elämistä ja kunnioitusta sitä kohtaan mitä on. Halua olla hänen kanssaan, ei se että "Olen löytänyt täydellisen kumppanin vaan ihmisen joka tahtoo olla kanssani". Tuo on ainoa mikä tuo onnen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät myönnä katumustaan, koska se on heikkouden merkki.
Tämä on totta!
Mitäs siinä alapeukutatte?
Älkää puolustelko harhojanne, vaan hyväksykää, että olette läheisyyttä tarvitsevia ihmisiä kuten muutkin normaalit ihmiset.
Kas ei ole totta. Normaali ihminen tulee toimeen omillaankin, ilman jatkuvaa kädestä pitämistä. Kun elämä on kivaa ja mielekästä, huono kumppani voi romuttaa koko kuvion. Hyvä kumppani sen sijaan on mahtava bonus, ei itsestäänselvyys.
Voisin kuvitella, että se kaduttaa jos ei edes yrittänyt jotain joka kiinnosti oikeasti.
Nirsous on ehkä väärä sana. Jos joku on vastenmielinen niin eihän se kaduta, että pysyi etäällä.
Jos joku tekee päätöksensä muiden taikka yhteisön odotusten mukaan niin silloin voi kyllä kaduttaa. Mutta ovatko nämä naisia välttämättä jotka näin tekevät?
Jos siis tekee päätökset niin, että tukahduttaa itsensä ja miettii mitä muut ajattelevat niin se voi kaduttaa. Jos kuitenkin tekee päätöksen itse niin ei.
Ei. Mieluummin yksin kuin huonossa seurassa.