Onko teillä avioehto?

Ei ole eikä tule. Yli 20 vuotta aviossa.

Kaikilla kavereillani on nykyään kun avioliittoja solmitaan paljon näin 30-35v ikävuoden ympärillä. Monilla on jo satoja tuhansia omaisuutta ennen avioliittoa, omaa ja perittyä, minkä suojaaminen on vain fiksua.

On. Koska meillä eri määrä perittyä omaisuutta,

Ei. Hyi helvetti mikä on ettei omaan rakkaaseen puolisoon voi luottaa?? Oletteko hulluja? 

Me teimme 29 avioliittovuoden jälkeen avioehdon, joka koskee vain ja ainoastaan minun omistukseeni siirtynyttä kesämökkiä ja saarta. Kaikki muu omaisuus on avio-oikeuden alaista.

Miehellä on aina ollut huomattavasti suuremmat tulot kuin minulla, mutta rahoja ei ole koskaan eroteltu, vaan ne ovat yhteisiä.

Ei todellakaan ole, enkä olisi mennyt naimisiin ollenkaan jonkun avioehdon kanssa. Ihmeellistä omaisuutta ei silloin ollut minulla vähän perintöä, ja perintöä on tulossa lisää ainoastaan minun puoleltani. Se on sitten perinnönjättäjän asia suojata perintö avio-oikeuden ulkopuolelle, jos näin haluaa.

Ei ole. Minulla oli naimisiin mentäessä maksettu helsinkiläiskaksio ja miehellä ei mitään. Nyt miehellä on puoli milliä, minulla se kaksio ja yhteistä asuntolaina ja lapset. Ollaan sillä mielellä yhdessä, että kuolemaan asti.

Ei ole, eikä tule.

Minun vanhempani eivät suojanneet edes jättämiään perintöjä lasten puolisoiilta, kun sanoin, ettei ole tarpeen. Miehen vanhemmat laittoivat sen pykälän, että puolisoilla ei ole avio-oikeutta, mutta mies on myynyt kaiken perrimänsä omaisuuden, käyttänyt rahat elämiseen ja sijoittanut sitten palkkatulonsa meidän yhteiseen omaisuuteen. Todettakoon vielä, että minä ansaitsen meistä enemmän (tätä nykyä ja todennäköiseeti lopun elämäämme. Palkkatilanttemme ovat silti vaihdelleet liittomme aikana molempiin suuntiin).

Tämä on se ratkaisu, joka meillä on tietoisesti ja tarkoituksella tehty. Kasvatamme omaisuutta yhdessä ja aikanaan jaamme sen tasan. Näin säästymme liiton aikana keskinäiseltä kilpailulta ja omanedun tavoittelulta - mikä tahansa varteenotettava etu on aina molempien etu.

Mutta en menisi säätämään toisten liittoja tällä perusteella. Ihmisten elämät ja elämäntyylit ja arvot ovat heidän omiaan. Tämä on meidän. En ota vastaan siitä kommentteja, enkä ohejista muita.

Ei ole. Menimme naimisiin persaukisia. Jos omaisuutta olisi kertynyt ennen avioliittoa, olisi avioehto ollut paikallaan.

Vierailija kirjoitti:

Mies ei ole vielä kosinut, mutta avioliitosta on ollut leikkimielisesti jo puhetta. Avioehdosta ei kuitenkaan mitään. Miehellä on valtavat tulot minuun verrattuna, ja luulen että avioehto olisi paikallaan.

Onko teillä avioehto? Miten asiasta sovittiin? Onko avioehto epäromanttista?

Kun menimme naimisiin, meillä oli hyvin erilainen taloudellinen asema. Minulla ei mitään säästöjä, opintolainaa maksettavana ja muitakin velkoja. Miehelläni oli kymmeniä tuhansia euroja rahastoissa ja osakkeissa ja velaton omistusasunto. Lisäksi hänelle oli tulossa satojen tuhansien eurojen perinnöt jossain vaiheessa. Itse tiesin että en tule perimään senttiäkään. Avioehdon tekeminen oli minun vaatimukseni. Halusin että on kertakaikkisen selvää että en ole mitenkään rahan perässä.

Olemme olleet naimisissa kohta 20 vuotta ja avioehdon olemassaolo ei ole vaikuttanut elämäämme millään tavalla. Minun näkemykseni mukaan se on vähän kuin vakuutus; ei sitäkään kukaan ota siinä toivossa tai luulossa että talo nyt varmasti palaa jossain vaiheessa, vaan siksi että kaikkea ei voi elämässä ennustaa.

Vierailija kirjoitti:

Mies ei ole vielä kosinut, mutta avioliitosta on ollut leikkimielisesti jo puhetta. Avioehdosta ei kuitenkaan mitään. Miehellä on valtavat tulot minuun verrattuna, ja luulen että avioehto olisi paikallaan.

Onko teillä avioehto? Miten asiasta sovittiin? Onko avioehto epäromanttista?

No mitä ne valtavat tulot avioehtoon kuuluvat?

Kun menette naimisiin olette yhteistalous.

Avioehdolla suojataan esim omassa omistuksesa oleva asunto tai tulevat perinnöt.

Jos teillä ei ole ensin mainittua niin avioehtoa ei tarvita. Jokainen vanhenpi voi tehdä lasten puolisot poissulkevan testamentin niin perintöasiat on sillä suojattu.

Ei, mentiin nuorinna ja persaukisina maistraatissa naimisiin eikä ollut siihen varaa :'D vielähän sen ehtisi, mutta ehkä jos alkaa olla jotain eroamisen merkkejä mitä tuskin enää tässä vaiheessa on näkyvissä kun ollaan varmasti päästy vaikeimmat yli. Ja omaisuus menisi joka tapauksessa aika 50-50. Ja meille käy myös omaisuudenjako näin toisen mahd. kuollessa tms.

Mutta yleensä ottaen kannattaahan se tehdä, en kiellä.

Avioehto on nykyään aivan normaali järjestely. Ainakin niin, että eron sattuessa kumpikin saa pitää omaisuutensa. Tilastollisesti 40% avioliitoista päättyy eroon, siis melkein joka toinen. On silkkaa hulluutta ajatella, että se mahdollisuus ei koske meitä.

Itse näen asian niin, että avioehto lisää luottamusta, koska silloin toinen ei ole ensisijaisesti kiinnostunut omaisuudestani mahdollisessa erotilanteessa. Tässä asiassa kannattaa ajatella omaa etuaan. Kysymyshän on varautumisesta tilanteeseen, jota ei toivottavasti koskaan tule eteen ja jossa sukset menevät ristiin. Silloin usein unohtuvat järki, kohtuus ja oikeudenmukaisuus. 

AP:n kannattaa siis varautua keskusteluun avioehdosta. Puheeksiotto tapahtunee yleensä kuitenkin sen osapuolen taholta, jolla on avioerossa enemmän menetettävää.

Tuulen huuhtomat perseet oli, kun yksiin mentiin 25 vuotta sitten. Talo ja mökki yhdessä hommattu. Joten jos ero tulee, niin puoliks menee omaisuus. No sellasia merkkejä ei ole, että eroa pukkais. Hyvin sujuu elämä edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Avioehto on nykyään aivan normaali järjestely. Ainakin niin, että eron sattuessa kumpikin saa pitää omaisuutensa. Tilastollisesti 40% avioliitoista päättyy eroon, siis melkein joka toinen. On silkkaa hulluutta ajatella, että se mahdollisuus ei koske meitä.

Itse näen asian niin, että avioehto lisää luottamusta, koska silloin toinen ei ole ensisijaisesti kiinnostunut omaisuudestani mahdollisessa erotilanteessa. Tässä asiassa kannattaa ajatella omaa etuaan. Kysymyshän on varautumisesta tilanteeseen, jota ei toivottavasti koskaan tule eteen ja jossa sukset menevät ristiin. Silloin usein unohtuvat järki, kohtuus ja oikeudenmukaisuus. 

AP:n kannattaa siis varautua keskusteluun avioehdosta. Puheeksiotto tapahtunee yleensä kuitenkin sen osapuolen taholta, jolla on avioerossa enemmän menetettävää.

Kyllä ja kun se köyhempi osapuoli ajattelee omaa etuaan, ei avioehtoon pidä silloin suostua.

Tottakai on avioehto!! Rakkaudesta menty naimisiin eikä sen takia, että toinen voisi hyötyä toisen omaisuudesta!

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, eikä tule.

Minun vanhempani eivät suojanneet edes jättämiään perintöjä lasten puolisoiilta, kun sanoin, ettei ole tarpeen. Miehen vanhemmat laittoivat sen pykälän, että puolisoilla ei ole avio-oikeutta, mutta mies on myynyt kaiken perrimänsä omaisuuden, käyttänyt rahat elämiseen ja sijoittanut sitten palkkatulonsa meidän yhteiseen omaisuuteen. Todettakoon vielä, että minä ansaitsen meistä enemmän (tätä nykyä ja todennäköiseeti lopun elämäämme. Palkkatilanttemme ovat silti vaihdelleet liittomme aikana molempiin suuntiin).

Tämä on se ratkaisu, joka meillä on tietoisesti ja tarkoituksella tehty. Kasvatamme omaisuutta yhdessä ja aikanaan jaamme sen tasan. Näin säästymme liiton aikana keskinäiseltä kilpailulta ja omanedun tavoittelulta - mikä tahansa varteenotettava etu on aina molempien etu.

Mutta en menisi säätämään toisten liittoja tällä perusteella. Ihmisten elämät ja elämäntyylit ja arvot ovat heidän omiaan. Tämä on meidän. En ota vastaan siitä kommentteja, enkä ohejista muita.

Olette siis päättäneet jo erota kun aikanaan tulette jakamaan kaiken tasan? Kuulostat muutenkin todella laskelmoivalta.

Olisi jos olisimme päättäneet mennä naimisiin. Mutta päädyimme avoliittoon ja keskinäiseen testamenttiin. Vähemmän säätämistä ja vaivaa.

Naimisiin vasta menossa, ja kyllä - avioehto tulee. Rakkaudesta mennään naimisiin eikä siitä että päästäisiin taloudellisesti hyötymään toisesta. Olemme puolisoni kanssa molemmat järkiajattelijoita eikä haihattelijoita joten molemmilla pysyy oma omaisuus, yhteiseksi se ei muutu. 

Niin moni katuu ettei tehnyt avioehtoa, mutta kuinka moni katuu että teki? ;) 

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla kavereillani on nykyään kun avioliittoja solmitaan paljon näin 30-35v ikävuoden ympärillä. Monilla on jo satoja tuhansia omaisuutta ennen avioliittoa, omaa ja perittyä, minkä suojaaminen on vain fiksua.

MullaEi omaisuutta vain tonneja, mutta en ikinä jättäisi avioehtoa tekemättä. En silloinkaan, vaikka olis omaisuutta 0 e.