Isänä yksin lasta huolehtien
Mitä mä teen meillä yhteishuoltajuus tytöstä nyt 10v. Ärsyttää vain kun maksan elareita koko ajan äidille, mut nyt tyttö ollu mun hoivissa viimeiset 3kk. Tätä vain on jatkunut koko ajan lapsen syntymästä. Tyttö on mulla vähintään 20 vrk kuukaudessa. En haluaisi äidillekään pahaa kun hän on kuitenkin äiti tyttärelleni. En haluaisi oikeutueenkaan lähteä. Onko jotain tuki ryhmää mistä sais vertaistuke? Äideille löytyy mut isät on näköjään aivan yksin.
Kommentit (9)
Miksi maksat elareita? Ettekö osanneet sopia asioistanne keskenään?
Omaa saamattomuuttasi on maksaa, jos lapsi on noin paljon sinulla. Teet anomuksen siitä, että nainen maksaa sinulle ja jos et oikeasti halua rahaa häneltä, etä sitten vain vaadi sitä, mutta et enää joudu itse maksamaan.
Varatkaa aikaa lastenvalvojalle ja päivittäkää tapaamissopimusta. Tehkää sinusta lähivanhempi (mitä todellisuudessa oletkin) ja tämän jälkeen äiti on velvollinen maksamaan sinulle elareita. Miettikää kuitenkin joka käänteessä aina vilpittömästi lapsen etu.
Kullan arvoinen vinkki: Lastenvalvojat saattavat olla tosi veemäisiä tapauksia etenkin isiä kohtaan. Meillä tilanne rauhoittui, kun aloimme nauhoittamaan tapaamiset puhelimeen. Ihan siis avoimesti sanoimme nauhoittavamme kaiken jälkimaininkeja varten, niin johan alkoi homma luistaa.
Vierailija kirjoitti:
Lastenvalvojat on kivoja. Minulle lastenvalvoja huusi naama punaisena kun olin raskaana ja eronnut. Jouduin menemään vessaan itkemään supistusten kanssa.
Voi ei, olen pahoillani puolestasi. En ymmärrä kuinka tästä lastenvalvojien diktatuurista ei puhuta enempää, niin paljon kamalia tarkoita kuitenkin on.
Meillä tilanteen rauhoitti vasta tuo nauhuri, sen jälkeen lastenvalvojan käytös oli kuin mielistelevän palvelijan. Tapaamissopimuskin saatiin kirjoitettua heti, vaikka sitäkin oli onnistuttu vetkuttamaan 1,4 vuotta siihen mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenvalvojat on kivoja. Minulle lastenvalvoja huusi naama punaisena kun olin raskaana ja eronnut. Jouduin menemään vessaan itkemään supistusten kanssa.
Se että olet eronnut raskausaikana kertoo sinusta vähän enemmän. Ihan aiheellista että huusi.
Ja sinä tiedät varmaksi, ettei tässä tapauksessa mies ollut alkanut esim. väkivaltaiseksi tai päihteiden väärinkäyttäjäksi ja nainen eronnut syntymättömän lapsensa turvaksi?
Teinit voisi saada jo ne elarit omalle tililleen.
Ymmärrän aloittajaa, miehen on vaikea lähteä riitelemään elareista ja lähihuoltajuudesta, koska on lähtökohtaisesti alakynnessä. Ja minulla lastenvalvojasta ihan yhtä kurja kokemus, sieltä oli turha apuja odottaa mihinkään. Toisteli vaan, että sopikaa keskenänne, hän vain vahvistaa vanhempien tekemiä sopimuksia.
Minä lähiäitinä olen samanlaisessa tilanteessa, nytkin lapsen isä on toista kuukautta työreissulla, eikä lapsi ole hänellä. Silti elarit ihan samat. Myöskään niitä ei ole kertaakaan korotettu, ja nyt on teini, joka syö ja kuluttaa kuin mies.
Periaatteellisesti minun pitäisi yrittää muuttaa sopimusta. Mutta on helpompi olla riitelemättä ja olla olematta hänen kanssa tekemisissä enempää kuin on pakko, koska ei haluaisi maksaa mistään, on tosi nuuka, ei arvosta minua, ja on aina ollut itsestään ihan ylimitoitetur luulot. Mitään hyvää ei seuraa siitä että puolustan itseäni, minun pitää olla sitten valmis lähteä oikeuteen asti, ja sitä en jaksa. Eli otan tilabteesta pluspuolet; saamme elää lapsen kanssa rauhallista arkea, eikä hänen tarvitse reissata niin paljon.
Perustakaa sellainen ryhmä. Luulisi että on jo joku.