Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pääsin opiskelemaan ja olen jo nyt loppu.
14.09.2018 |
Pääsin siis ammattikorkeaan haluamalleni alalle ja olen siitä todella onnellinen.
Meillä ei juurikaan ole lähitunteja, mutta itsenäistä tekemistä senkin edestä ja olenkin jo ekan kolmen viikon aikana uupunut.
Kotona on kaksi pientä lasta, joista toinen on uhmaikäinen ja mies ei onnettomuutensa vuoksi pysty paljoa osallistumaan tällä hetkellä lasten hoitoon. Tästä syystä en ole päässyt vapaa-ajalla tutustumaan luokkalaisiini ja olenkin täysin ulkopuolinen eikä juttuseuraa tunnu löytyvän.
Hoitopaikkaa lapsillani ei vielä ole, mutta haussa kyllä.
Tekisi mieli luovuttaa ja siirtää vuodella aloitusta, vaikka ei siinäkään ole järkeä.
Tuntuu että valitan turhaan, mutta huh kun tekisi mieli vaan nukkua kellon ympäri.
Kommentit (13)
Hmmm...miksiköhän käydään ensin ne koulut ja tehdää niitä töitäkin tovi ennen kun perustetaan se perhe...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se rankkaa opiskella, kun on pieniä lapsia. Itselläni juuri sama tilanne. Sitten helpottaa, kun saatte lapsille hoitopaikan.
Mihin unohtu nimimerkkisi?! En olisi klikannut, jos olisin tiennyt kenestä kyse.
Tietysti hankit lapsille kokoaikaisen hoitopaikan, että opiskelu on mahdollista. Nythän teet kahta "työtä" eli hoidat ne lapset ja opinnoille ei jää aikaa.
Eli noin et pysty jatkamaan, tietenkään. Ei varmaan ole kyse muutamasta kurssista, vaan täysipäiväisesti opiskeltavasta tutkinnosta. Jos ei ole lähiopetusta, niin se n. 30-35 h viikko-opintoja pitää sitten tehdä itsenäisesti kotona.
Ei kolmen viikon aikana vielä kovin montaa pakollista tuntia ole ollut. Kyllä tietenkin koulullakin alkaa kohta enemmän olemaan tunteja, mutta kotona tehtävää tuntuu silti olevan paljon.
Ja joo yleensä ensin opiskellaan ja sitten perustetaan perhe. Kaikki ei vaan aina mene suunnitelmien mukaan elämässä. Halusin kuitenkin amiksen lisäksi myös paremman tutkinnon lapsista huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten oli se "biletyspuoli", niin olet kuitenkin pienten lasten äiti, joten se opiskelu on pääasia - ei ne iltamenot. Kävisin joskus 1-2 kertaa puolessa vuodessa, että vähän tutustuu muihin, mutta tuo biletyskulttuuri ei koske sinua. Pidä päämäärä siis tähtäimessä.
Vierailija kirjoitti:
Hmmm...miksiköhän käydään ensin ne koulut ja tehdää niitä töitäkin tovi ennen kun perustetaan se perhe...
Tuo on vanhanaikainen ajatus, anteeksi vain. Ei nykyään elämä useinkaan enää mene niin, että peruskoulun jälkeen opiskellaan ammatti ja sen jälkeen heti saadaan vakituinen työpaikka ja ollaan siellä eläkeikään asti. Työ on nykyään yhä enemmän pätkä- ja silpputyötä. Lisäksi monet joutuvat kouluttautumaan uudelleen, kun työpaikat häviävät Suomesta. Perheen perustamiselle ei ole olemassa hyvää aikaa. Jos sitä jää odottelemaan, jää perheen perustaminen tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmmm...miksiköhän käydään ensin ne koulut ja tehdää niitä töitäkin tovi ennen kun perustetaan se perhe...
Ja jos opiskeltu ala ei enää työllistäkään, niin työttömänä kunnes lapset täysi-ikäisiä?
Eiköhän tämä helpota, kun saa lapset hoitoon. Sitten täytyy vaa osata viedä ne sinne, vaikka olisi "vapaata".
Tällä hetkelläkin pitäisi tehdä tehtäviä, mutta ei vaan pysty aloittamaan ennen, kun lapset menee nukkumaan. Jatkuvasti saa perässä juosta.
Biletyspuoli ei tosiaan minua koske, mutta olisi ollut mukaavaa päästä aloitusjuhliin mukaan. Kai niihin ihmisiin sitten myöhemminkin ehtii tutustua.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin unohtu nimimerkkisi?! En olisi klikannut, jos olisin tiennyt kenestä kyse.
Haluatko kertoa meille muillekin?
Miksi lapsilla ei ole hoitopaikkaa? Eikö jo laki vaadi että sellainen on järjestyttävä tarvittaessa kahden viikon sisään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmmm...miksiköhän käydään ensin ne koulut ja tehdää niitä töitäkin tovi ennen kun perustetaan se perhe...
Moni joutuu nykyisin vaihtamaan ammattia taatakseen työllistymisen. Samoin puhutaan paljon elinikäisestä oppimisesta, työn ohessa moni joutuu kouluttautumaan jatkuvasti lisää. Ei nykyään kannata kuvitella, että on olemassa jokin tietty polku, jonka kaikki "fiksut" kulkevat ja sitten on varaa arvostella muita, joiden polku onkin mennyt jotenkin toisella tavalla.
Alue: Aihe vapaa
Miten sinä voit noin opiskella, vai onko kyseessä monimuoto? Silloinhan tuo on ihan normaalia. Meillä on niin paljon lähiopetusta ja läsnäolopakkokin,joten eipä siinä jouda kotona olemaan.