Ärsyttää ihmiset jotka kopioivat oman identiteettinsä muiden omista

nosto

Tämä on kuin omasta kynästäni. Täysin. Ymmärrän sinua.

Vierailija kirjoitti:

Hei vaan kaikki, aion avautua nyt hyvin lapsellisti ja epäkypsästi asiasta joka saa mut välillä ärsyyntymään ja hermostumaan enemmän kuin olisi tarpeen, mutta kun siinä vain on jotain todella raivostuttavaa! Nimittäin ihmiset jotka ei halua tai keksi mitään omaa, vaan kaikki pitää suoraan kopioida jostakin tai joltakulta toiselta ja ei voida edes miettiä mitä itse aidosti haluaisi, mistä pitää ja millainen se oma minuus voisi olla jne. vaan jotenkin kyseenalaistamatta miksi tai millaisena, ilman mitään tarvetta tai halua muokata asiasta enemmän itselleen sopivaa halutaan täysin samoja asioita (sisustus, tyyli, elämäntapa, harrastukset/kiinnostuksenkohteet, miesmaku, musiikkimaku, lapset, lemmikit jnejne...lista on ääretön)

Todella raivostuttavaa kun olet itse tarkoin harkinnut ja elämäsi aikana rakentanut tiettyjä juttuja ja sitten joku toinen tulee ja kopioi ne kaikki omikseen tai ehkä jopa vielä hieman paremmin...ihan kuin kyseessä olisi joku kilpailu johon et ole tietoisesti ottanut osaa.

Tottakai jossain määrin ymmärrän ja teen sitä itsekin, että otan vaikutteita ja inspiroidun muista ihmisistä, mutta sen ei tarvi enkä haluakaan täysin samaa ja valmiiksi pureskeltua ideaa. Ja toki tiedostan sen että jos keksii jonkun idean, niin joku muu on mitä luultavimmin jo toteuttanut sen...mutta kun se ajatus on lähtöisin itsestä niin silloin

Voi olla että olette kaikki muut täällä niin hienoja ihmisiä ettei ketään teistä haittaa tällainen, mutta itse koen sen jotenkin osan omaa identiteettiäni varastamiseksi ja jollain tapaa jopa loukkaavana. Vaikeaa nähdä sitä pelkästään imartelevana, varsinkin jos se on toistuvaa ja tulee juuri tunnetta että joku yrittää kilpailla kanssasi. En vain pysty ymmärtämään miksi joku ei halua rakentaa omaa "minuuttaan" vaan pitää koota se toisten omista suoraan...oikeastaan vähän niinkuin Ikean huonekalut ja halpamuoti.

Kaikilla ei ole varaa kuin Ikean halpamuotiin. Ostaisin minäkin oikeita designhuonekaluja vaikka mistä jos olisi enemmän rahaa millä mällätä. Sama koskee vaatteita, pakko tyytyä siihen halpaversioon.

Voisiko ap kertoa, mikä on identiteetti?  Esimerkiksi mihin kysymyksiin ihminen vastaa, kun hän luo identiteettiään.

Hmmm, vähentääkö kopioiminen siis mielestäsi omaa erityisyyttäsi jotenkin? Kaikki ovat kuitenkin keskenään täysin erilaisia persoonia vaikka olisikin samat työt, harrastukset, ulkonäöt tai mitkä tahansa, ei nuo ulkoiset jutut tee sinusta sinua.

Mistä tiedät, että se sillä toisella ei ole omakohtaisesti valittua? Ja mikä tekee omasta tyylistäsi tai maustasi "oman", kun virtaukset ovat joka tapauksessa olemassa?

Eli ärsyynnyt tyypillisistä naisasseista? Kiva... :(

Siis tarkoitetaanko tässä oikeata identiteettiä vai jotain huonekaluja ja vaatteita? Mä olin nuorempana sisäisesti tällainen harmaa hajuton ja mauton ihminen. Hiljainen myötäilijä, jolla ei ollut mitään intohimon kohteita tai vahvoja mielipiteitä. Yritin sitten aina mallista käyttäytyä kuten muut, ja tykätä samoista asioista kuin muut.

Ap saisi tosiaan tarkentaa aloitustaan. "Identiteetti" on hiukkasen muuta kuin asiat, joita ostetaan.

Mua ei oo ikinä kopioitu enkä ole kopioinut muita. Epäilen, et ap on vaan trendikäs.

Vierailija kirjoitti:

Ap saisi tosiaan tarkentaa aloitustaan. "Identiteetti" on hiukkasen muuta kuin asiat, joita ostetaan.

Mua ei oo ikinä kopioitu enkä ole kopioinut muita. Epäilen, et ap on vaan trendikäs.

Identiteetillä tarkoitan tässä sellaista omaa yksilöllistä näkemystä itsestään tai sitä mitä käsittää olevansa ja kaikkea sitä joka sitä kautta aidosti heijastuu kaikkeen tekemiseen esim. ulkonäköön, mielipitäisiin olemiseen ja asumiseen.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei vaan kaikki, aion avautua nyt hyvin lapsellisti ja epäkypsästi asiasta joka saa mut välillä ärsyyntymään ja hermostumaan enemmän kuin olisi tarpeen, mutta kun siinä vain on jotain todella raivostuttavaa! Nimittäin ihmiset jotka ei halua tai keksi mitään omaa, vaan kaikki pitää suoraan kopioida jostakin tai joltakulta toiselta ja ei voida edes miettiä mitä itse aidosti haluaisi, mistä pitää ja millainen se oma minuus voisi olla jne. vaan jotenkin kyseenalaistamatta miksi tai millaisena, ilman mitään tarvetta tai halua muokata asiasta enemmän itselleen sopivaa halutaan täysin samoja asioita (sisustus, tyyli, elämäntapa, harrastukset/kiinnostuksenkohteet, miesmaku, musiikkimaku, lapset, lemmikit jnejne...lista on ääretön)

Todella raivostuttavaa kun olet itse tarkoin harkinnut ja elämäsi aikana rakentanut tiettyjä juttuja ja sitten joku toinen tulee ja kopioi ne kaikki omikseen tai ehkä jopa vielä hieman paremmin...ihan kuin kyseessä olisi joku kilpailu johon et ole tietoisesti ottanut osaa.

Tottakai jossain määrin ymmärrän ja teen sitä itsekin, että otan vaikutteita ja inspiroidun muista ihmisistä, mutta sen ei tarvi enkä haluakaan täysin samaa ja valmiiksi pureskeltua ideaa. Ja toki tiedostan sen että jos keksii jonkun idean, niin joku muu on mitä luultavimmin jo toteuttanut sen...mutta kun se ajatus on lähtöisin itsestä niin silloin

Voi olla että olette kaikki muut täällä niin hienoja ihmisiä ettei ketään teistä haittaa tällainen, mutta itse koen sen jotenkin osan omaa identiteettiäni varastamiseksi ja jollain tapaa jopa loukkaavana. Vaikeaa nähdä sitä pelkästään imartelevana, varsinkin jos se on toistuvaa ja tulee juuri tunnetta että joku yrittää kilpailla kanssasi. En vain pysty ymmärtämään miksi joku ei halua rakentaa omaa "minuuttaan" vaan pitää koota se toisten omista suoraan...oikeastaan vähän niinkuin Ikean huonekalut ja halpamuoti.

Kaikilla ei ole varaa kuin Ikean halpamuotiin. Ostaisin minäkin oikeita designhuonekaluja vaikka mistä jos olisi enemmän rahaa millä mällätä. Sama koskee vaatteita, pakko tyytyä siihen halpaversioon.

Ikeat yms. oli vain vertauskuvana tässä...enkä itsekään ole rikas/pysty ostamaan kaikkea mitä haluaisin.

Ehkä jopa siksi osittain ärsyttääkin, kun ei ole varaa hankkia kaikkea mitä haluaisi, niin yrittää sitten keskittyä tekemään kaikkea omia ideoita ja ns. omannäköistä elämää, niin vit**aa että nekin sitten kopioidaan niinkuin olisivat jostain henkkamaukan tai avotakan kuvastosta  "ihan kivoina juttuina " ilman sen kummempaa ajatusta tai syvempää merkitystä, funktiota niiden takaa.

-ap

Millälailla rakentanut? Oletkohan hiukan itserakas ja tosiaan epäkypsä? Mikä siinä häiritsee, jos joku ei osaa itse rakentaa tai kehittää asioita, ja kopioi ne sinulta vaikka? Et saa olla uniikki lumihiutale ja narsistista ihailua exclusivena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei vaan kaikki, aion avautua nyt hyvin lapsellisti ja epäkypsästi asiasta joka saa mut välillä ärsyyntymään ja hermostumaan enemmän kuin olisi tarpeen, mutta kun siinä vain on jotain todella raivostuttavaa! Nimittäin ihmiset jotka ei halua tai keksi mitään omaa, vaan kaikki pitää suoraan kopioida jostakin tai joltakulta toiselta ja ei voida edes miettiä mitä itse aidosti haluaisi, mistä pitää ja millainen se oma minuus voisi olla jne. vaan jotenkin kyseenalaistamatta miksi tai millaisena, ilman mitään tarvetta tai halua muokata asiasta enemmän itselleen sopivaa halutaan täysin samoja asioita (sisustus, tyyli, elämäntapa, harrastukset/kiinnostuksenkohteet, miesmaku, musiikkimaku, lapset, lemmikit jnejne...lista on ääretön)

Todella raivostuttavaa kun olet itse tarkoin harkinnut ja elämäsi aikana rakentanut tiettyjä juttuja ja sitten joku toinen tulee ja kopioi ne kaikki omikseen tai ehkä jopa vielä hieman paremmin...ihan kuin kyseessä olisi joku kilpailu johon et ole tietoisesti ottanut osaa.

Tottakai jossain määrin ymmärrän ja teen sitä itsekin, että otan vaikutteita ja inspiroidun muista ihmisistä, mutta sen ei tarvi enkä haluakaan täysin samaa ja valmiiksi pureskeltua ideaa. Ja toki tiedostan sen että jos keksii jonkun idean, niin joku muu on mitä luultavimmin jo toteuttanut sen...mutta kun se ajatus on lähtöisin itsestä niin silloin

Voi olla että olette kaikki muut täällä niin hienoja ihmisiä ettei ketään teistä haittaa tällainen, mutta itse koen sen jotenkin osan omaa identiteettiäni varastamiseksi ja jollain tapaa jopa loukkaavana. Vaikeaa nähdä sitä pelkästään imartelevana, varsinkin jos se on toistuvaa ja tulee juuri tunnetta että joku yrittää kilpailla kanssasi. En vain pysty ymmärtämään miksi joku ei halua rakentaa omaa "minuuttaan" vaan pitää koota se toisten omista suoraan...oikeastaan vähän niinkuin Ikean huonekalut ja halpamuoti.

Kaikilla ei ole varaa kuin Ikean halpamuotiin. Ostaisin minäkin oikeita designhuonekaluja vaikka mistä jos olisi enemmän rahaa millä mällätä. Sama koskee vaatteita, pakko tyytyä siihen halpaversioon.

Ikeat yms. oli vain vertauskuvana tässä...enkä itsekään ole rikas/pysty ostamaan kaikkea mitä haluaisin.

Ehkä jopa siksi osittain ärsyttääkin, kun ei ole varaa hankkia kaikkea mitä haluaisi, niin yrittää sitten keskittyä tekemään kaikkea omia ideoita ja ns. omannäköistä elämää, niin vit**aa että nekin sitten kopioidaan niinkuin olisivat jostain henkkamaukan tai avotakan kuvastosta  "ihan kivoina juttuina " ilman sen kummempaa ajatusta tai syvempää merkitystä, funktiota niiden takaa.

-ap

Minulla kaikki omannäköinen on todella ruman näköistä omastakin mielestäni. Ja jotenkin ihan mielisairasta. Miksi ihmeessä haluaisin asua sellaisen ympäristön keskellä? Varmaan mielipaha ja mielen pahoittuminen näkyy siinä. Ei mua haittaisi yhtään, jos joku kopioisi sen räkälätyylin, inhoan sitä itsekin. Silti se on minua. En kuitenkaan sisusta enää niin. Katson kaikki ideat muualta, ja uskon, että aiheutan vieraissakin vähemmän kakomisrefleksejä.

Mulla on tuttuna yksi julkkis (laulaja). Jotenkin on alkanut ärsyttää, kun jotkut yhteiset tuttumme tykkäävät kaikesta samasta, mistä tietävät tuon julkkiksen tykkäävän. Haluavat päästä varmaan suosioon, mutta on niin läpinäkyvää. Facessakin julkaisut on lähinnä juuri näitä aiheita, toivovat varmaan, että hän tykkäisi. Ovat niin "sielultaan samanlaisia", vaikka totuus on se, etteivät he aiemmin noita asioita hehkuttaneet.

Identiteetti rakentuu aina tavalla tai toisella ihmisen ulkopuolelta saaduista vaikutteista, koska se ei ole synnynnäinen ominaisuus, kuten luonne tai ulkonäkö. Se on samaistumista eri asioihin. 

Se että havaitset että joku kopioi on ihan hyvä asia.

Et välttämättä tajua sitä että sinua ei ole olemassakaan ja olet pelkkää lainaa persoonallisuudeltasi ja egoltasi. Kuvittelet että olet ainutlaatuinen, mutta olet vain elämäsi varrelta kopioituja pätkiä. Saatat olla lainannut perheeltä, ystäviltäsi, naapuriltasi, tv-sarjoista olemustasi.

Voi olla että olet saanut itseytesi minulta ja minähän olen saanut lainannut egooni 70% Kopernikukselta.

Olemme siis henkisiä serkkuja. Minä olen sinä ja me olemme minä. Sinua ei ole. Se mitä kuvittelet sinuksi on vain illuusio. Olet vain yksi muurahainen muiden joukossa. Tai ihminen. Yksi monesta ja korvattavissa oleva köntti kuvitteellista epätotuutta siitä mitä muka olet.

Onko ap kenties mustia farkkuja ja pehmoisia villaneuleita käyttävä, skandinaavista sisustusta rakastava ja valokuvausta ja matkailua harrastava nainen? Silloin olet vain trendikäs, ja ketään ei kiinnosta kopioida juuri sinua.

Hei, kaikki me ei nyt ajatella mitenkään erityisen syvällisesti mainitsemiasi asioita. Jos näen jollain kivan vaatteen, saatan ostaa sen. Oma vaatekaappini ei ole erityisen harkittu. Minulla on kaapillinen vaatteita, joista tykkään. Ilman sen kummempia syvällisiä pohdintoja.

Samaten kaikki muu. Jos kaveri kertoo uudesta harrastuksesta, ja mielestäni se kuulostaa kivalta. Saatan mennä kokeilemaan ihan vain siksi, että se kuulostaa kivalta. En edes ajattele että jotenkin kopioin toista. Onhan siellä oletettavasti 20 muutakin ihmistä. 

Olen aina ollut oman luonteeni ja persoonani kanssa hiukan epävarma. Elämäntyylini on kuitenkin aika vauhdikas ja tapahtumarikas ja kun muistelen taaksepäin, niin jopa minun tekemisiäni on kerrottu, kuin kertoja olisi ne itse tehnyt ja mielipide on sanottu ääneen juuri minun sanoillani, mutta se mielipide vain silloin sen kertojan oma ja minä olen näissä tilanteissa vielä itse ollut mukana ja kuullut!! Kuinka paljon niitä tarinoita sitten onkaan selkäni takana??

Noissa tilanteissa ei vain henno sanoa, että "no just minä sanoin sulle noin" tai "hei se olin minä joka teki niin, et sinä", koska ovat vain niin jotenkin "säälittäviä" (siis tuo on kamala sana, mutta en keksi muuta).

On kai se vain tarjottava heillekkin hetkensä loistaa, kun eivät itse uskalla tai ole kokeneet juuri mitään.

Miksihän olen epävarma itsestäni, kun minussa näyttää olevan niin paljon apinoitavaa :D

AP, mä ymmärrän sua. Minäkin vihaan matkimista. Ja eniten ärsyttää se, että joku lähikaveri on niin mauton ja ideaton, että matkii kaiken muilta. Eikä siitä edes kehtaa sille sanoa, kun se on vaan niin... hm.

Tuokin ärsyttää, että kun itse on ottanut asiasta X selvää ja tehnyt töitä sen eteen, niin tämä matkijanärhi tulee ja ottaa ideasta suoraan kopin itselleen. Kehtaa jopa häikäilemättä udella tarkasti asian yksityiskohdat ja tekee saman helpommin, kun sai kaiken tiedon sinulta valmiina.

Pahin on eräs, joka kopioi koko elämänsä kulun minulta. Haki samaan paikkaan opiskelemaan samaa ainetta, hakeutui samoihin kaveriporukoihin (omi parhaan kaverini), etsi asunnon samalta alueelta kuin minä ja remontoi sen samanlaiseksi. Harmitteli vielä, kun tuli eri sävyinen keittiön seinä, kun (tahallani) annoin väärän sävyn, kun en muka muistanut sitä. Harrastaa samoja juttuja, matkustaa perässä samoihin paikkoihin. Pukeutuu kuin minä. Värjää ja leikkaa hiuksensa samanlaisiksi kuin minulla. Miesmaku on samanlainen kuin minulla, etsii minun mieheni näköistä tyyppiä (hui).

Hitsin iilimato!